Minäitse89 ihka ensimmäisessä viestissäsi kirjoitat että tänne saa rnsisijaisesti purkaa pahaa mieltään mutta myös kertoa positiivisia juttuja. Noh, minä lukematta nyt ollenkaan ensin muiden viestejä kirjoitan että jotain hyvää koronassakin, koska mulla luovuus tuntuu kukkivan tai orastavan edes. Ulkona, luonnossa katselee ympärilleen eri tavalla. En minä tiedä onko täällä sisällä kodissa mitään muutosta. Ehkä saan terminkään siivouskohtauksen kun uutisista tuppaa taas uutisia. Eihän se paha juttu ole ollenkaan. Tekemisen keksiminen nimittäin.

Ja kyl se kevät sielt tulee.. Ja kesäkii 🌱

Mut siis tää maailma on ihan viturallaan. Olen tässä korona hässäkän aikana ehtinyt miettimään että mistä kaikesta tätä ennen panikoitiin ja meille toitotettiin ja hässäköitiin.

Esimerkiksi maanviljely. Meille on aluksi ehkä kasvissyöjien toimesta alettu aanomaan kuinka se on epäeettistä ja kuormittaa ilmastoa. Luin vastikään jutun jossa kerrottiin että nyt maailma seisoo:lentokoneet eivät lennä, autot eivät kulje jne ja tämä ilmaston kuormitus on selvästi pienentynyt. Maatilat jatkavat ruuan tuotantoa ja silti ilmaston kuormitus on pienentynyt. Oliko sittenkään niin paha asia? Niin sitä sopii miettiä! Ja anteeks kun en muista nyt termejä oikein..

Sitten luin lehdestä vastikään mielipidekirjoituksen. Sitä lukiessa olin aluksi samaa mieltä mutta sitten taas hämmennyin. Eli aluksi kirjoittaja kirjoitti kuinka maailma on liikakansoittumut ja luonto on armoton ja sen saamme nyt huomata ja luonto alkaa itse karsia ihmisiä koska maapallon kapasiteetti ei kestä. Nojoo, ei tullit itselleni yllätyksenä toi teksti vaikka kyllähän se aina sävähdyttää että kun kirjoitetaan että luonto on armoton. Sitten kirjoittaja jatkoi että maailma on liikakansoittumut ja ihmisen ahneudella ei ole rajaa. Ja sitten kuinka ihmine  ei näe omaa nenäänsä pidemmälle kunhan siinä oman nenänsä edessä on sitä kertakulutus tavaraa riittävästi. Ja sitten hän kirjoitti että tavarat ovat nykyään tehtailla tehty sellaisiksi ettei niiden oleteta kestävänkään kauaa. Ja että kun se tavata menee rikki niin sitä eikannata korjata koska halvemmalla/samalla hinnalla saa uuden. Ja kuinka melkein uusista televisioista, puhelimista täyttyy (en muista mikä paikka) ongelmakeskukset Tai minne niitä käytettyjä kännyköitä nyt heitetäänkään. Että ihmisen ahdäneudella ei ole rajaa.       Mutta miten on ristiriidassa toi että maailma on liikakansoittumut mutta meilä Suomessa esimerkiksi ihmisvaje, vauvanpa, sukupuutto uhkaa, miten sitä nyt tahtoonkaan sanoa. Minusta vähän jätskiä sanoa että sukupuutto uhkaa, pöh.. no mutta jokatapauksessa tämän vuoden alussa ilmoitettiin et synty 300 vauvaa enemmän kun vastaavana aikana edellisvuonna. Mikä tietysti nähtävästi oli kaikkien mielestä ilahduttava uutinen. Meitä sinkkuja on varmaankin monia monituista täällä nykypäivänä, joilla ei ole lapsia. Osalla voi olla koira tai muita eläimiä.

Mutta mä vielä mietin tota liikakansoitusta ja ihmispulaa. Miten voi olla samaan aikaan molemmat? Mä en keksi aivoillani muuta selitystä kuin että nykyään ihminen elää pitempään. Koska vauvoja ei tehdä enää niinkuin ennen että niitä olisi 10 joka tuvassa. Ja vanhukset kuolivat ennen nuorempina. Elinikä on noussut. Mä en keksi mitään selitystä tolle et maailma olis liikakansoittumut mutta Suomessa suomalaispula.

Mut miettii mitä kaikkea meille syötetään, mistä meille.hysterisoidaan.. toi maatalousjuttu. Että niitä paskanmääriä joku on laskenut ja todennut että.joo tämä huono. Paskahan levitetään pelloille Ja sieltä.alkaa uusi kasvu. Joku on jopa kehdannut väittää että koiran olisivat lemmikkieläimiä joka kuormittaa ilmastoa.

Mutta mä sanon nyt yhden asian jota olen miettinyt pitkään. Nimittäin tää luonnonsuojelu ja kuinka jäätiköt sulaa jne. Maapallon keskilämpötila on noussut, se on totta. Koska näkeehän sen. Jääkarhuilla ei ole enää jäälauttoja niin runsaasti kuin ennen ja joita pitkin ne ovat tottuneet kulkemaan koska niillä on joku vaellusvietti mikä on monilla eläimillä: synnytetään pennut täällä ja viedään ne kasvamaan tonne. Ja missä enemmän saalista jne. Ja on kutumatkoja monia tuhansia kilometrejä, kaloilla. Kun mä katsoin äitin kanssa tota dokumenttia jääkarhuista ja dokumentin tekijät kuvasivat miten emo pentuineen oli vähän huolissaan kun vastassa olikin sulaa vettä eikä jäälauttoja. Ne lähtivät kuitenkin uimaan ja selvisivät koska vähän pitemmällä oli sitten jäälauttoja. Äiti oli aivan surkeana ja valitti että maailman tila huono kun ei niilläkään oöe niitä jäälauttoja. Noh, minä omistan muutaman eläimen ja mietin ehkä.siksi eri tavalla, en tiedä.. mutta mä hoksasin että ne jääkarhut jotka pentuina lähtivät uimaan sen montasataa kilometriä sen veden yli muistavat sen aikuisina ja lähtevät automaattisesti uimaan. Koska kyllä luonto keksii keinot. Se keksii aina! Me ihmiset olemme niitä jotka menemme puuttumaan joka tilanteeseen. Olemmeko me roskaamisellamme aiheuttaneet tämän että nuo jääkarhut tuolla olivat tuollaisessa pulassa?

Siis näissä kaikissa asioissa minua kiinnostaa se että miksi uutiset ovat sitä tasoa että "apua apua herätkää kansa, muuten kohta loppuu jää maailmassa" Eihän siitä synny muutakun paniikki ja ahdistus. Siitä ei synny mitään hyvää! Ja koska kaikki eivät JAKSA tällaista niin saattavat jopa ajatella että ihan virun sama. Koska tuollaiset otsikot jutuissa, se herättää hätää. Se niitten on kai tarkoituskin tehdä. Monet sanovat että uutiset ainakin myyvät tällä tekniikalla. Mutta että esimerkiksi WWF tekee sitä.samaa. juuri oli pöllähti silmille uutinen että merikilpparit vai mitkä ovat sukupuuton partaalla ja sit varmaan koko maailma taas romahtaa. Paitsi että se on romahtanut jo.. pointti on siis se että perustelut. Ja yks asia mikä minua muuten ärsyttää Facebookissa. On ne kun saa emojilla kuvailtua fiiliksen kun ennen oli vain pelkkä "tykkää"

Tosta toisen sukupuolen tapaamisesta niin niin mä täällä tukinetissä käydyn yhden keskustelun jälkeen rohkaistuin suomi24 palstoille. Sieltä löytyikin juttukaveri, mutta hitto kun se pyysi heti tapaamista (kun kerrankin oli samalta paikkakunnalta) niin minä peräännyin siitä heti. 😀 minä muutenkin pohdiskelen et onks järkevää näinä aikoina tavata ketään....? Ettei siis leviä toi...

Voi olla ettei kannata tavatakaan.

Olen miettinyt tuota samaa, että uutiset ovat aina niin hirveitä, vaikka todellisuus on usein erilainen.

Siis että minkä takia täytyy iltapäivälehtien ja muitten toitottaa suurin piirtein että kaikki kuollaan koronaan, vaikka ei Suomessa ihan hirveesti ole tartuntoja verrattuna muihin maihin.

Minkä takia ylipäätänsä lehdet haluavat tehdä ihmisille pahan olon? Tiedän että näistä asioista pitää uutisoida, mutta minkä takia niin hirveän hysteerisesti.

Se minua eniten vaivaa juuri.

Onhan tuo ilmastonmuutoskin vakava asia: Mutta pitää muistaa että mikä tässä elämässä loppujen lopuksi on tärkeää. Tärkeää on hyvinvointi. Mielekäs tekeminen. jne.

Ihminen on aivan kuin ulkopuolinen luontoon nähden. Luontohan on armoton, mutta ihmisen kuuluu mielestäni kuitenkin ajatella inhimillisyyttä. Inhimillistä elämää. Tämän takia tunnen vetoa enemmän Humanistisiin tieteisiin kuin luonnontieteisiin. Humanistiset tieteet jättävät ihmiselle enemmän toivoa. Sitähän tässä loppujen lopuksi tarvitaan. Toivoa jatkaa elämää. Tämän takia olen miettinyt, että mitä se hyvä elämä sitten on? Se on varmaan erilaista eri ihmisille.

Näinä aikoina tuntuu siltä että ihmisen pitää loppujen lopuksi ottaa kaikki irti elämästä. Vai mitä olet mieltä?

Eikö ihminen kuitenkin elä koko ajan kohti kuolemaa? Eikö pitäisi yrittää vain nauttia elämästä, vielä kun sitä on jäljellä?

Jos ajattelee siten että maapallo kuitenkin tuhoutuu ja ihminen ei elä ikuisesti, niin eikö tästä voi tehdä johtopäätöstä että ihmisen olisi hyvä käyttää alkoholia jos siitä tulee hyvä olo? Eikö kaikessa sitten ole kyse siitä, että ihmisellä, yksilöllä, on hyvä olo? Nimittäin jos me olemme vain biologisia koneita, niin eikö silloin meidän tehtävämme ole vain nauttia tästä elämästä joka koko ajan kuluu?

Mitä mieltä olet Hantzki siitä, että olisiko elämän tarkoitus kuitenkin vain nauttia hetkistä?

Millainen Hantzki sinun mielestäni on hyvä elämä?

Minä olen pohtinut että ehkä se on kuitenkin sellainen tasapainoinen. Ja sellainen että on empaattinen toisia ihmisiä kohtaan. Täytyy olla inhimillinen itseään ja muita kohtaan. Täytyy olla paljon ihmisten parissa. Nähdä tuttavia, lukea kirjoja. Ja tässähän se elämä loppujen lopuksi sitten on.

Olen miettinyt että minkä takia täytyisi käydä töissä? Toki rahan takia, mutta onko siihen muuta syytä?

Jos ihmisen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin keskustella muitten ihmisten kanssa ja olla heille ystävä? Jos siinä sitten onkin koko ihmisyys? Mitä olet tästä mieltä?

Oon sairaalassa mut silti vahingoitan itteäni lyömällä, polvessa mustelma ja päätäkin hakkasin..

Emminä tarkoittanut että etten nauttisi elämästä vaikka kirjoitinkin jostakin helskutin  napajäätiköstä. Minä VAIN pohdin sitä. Arvaa mitä? Olen tullut siihen lopputulokseen että vaikka täällä lukisi mitä kauheuksia tahansa niin ne ovat vain ihmisten ajatuksia. Ja se on eri asia kun tekeminen. Jos joku kirjoittaa mielekkäimmästä ajatuksestaan tehdä itsemurha niin ei se tarkoita että se sen tekisi. Se vain kirjoittaa niin. Hui, tulipa kylmät väreet... Mutta siksi on hyvä että on kanavia joihin voi just kirjoittaa. Olen miettinyt paljon kirjoittajia. Mielenkiintoista ajatella kirjoittaja ammattia. Minä en ole osannut edes kirjoittaa päiväkirjoja. En edes oikein terapeuttien pyynnöistä. Olen minä sitten yrittänyt. Mutta useinmiten se sain minut inhoaman itseäni. Mutta kirjoitin koska terapeutit niin halusivat.. vähätpä hekään tietävät meistä..  käytkö psykoterapeutilla minäitse89? Ei tarvitse vastata, mutta olen lukenut että siellä käsitellään vartavasten lapsuuden juttuja. Arvaa mikä ajatusketju minulle tuli mieleen kun luin tekstejäsi terapeutin luoja ja kuinka täytyy käydä lapsuutta uudestaan läpi ja kuinka se on perheestä. Ja olen täysin samaa mieltä.kanssas. sen on ainoastaan kuluttavaa ja en itse haluaisi käydä sitä asiaa läpi kun sen aika olisi tai mennä terapeutille. Tai tahdon mennä.mutta tahtoisin lähteä sieltä vartin jälkeen pois. Mutta sellaista se on,.terapiassa käynti. Ei siis tollaista se saisi olla vaan no, en minä.tiedä... Ääh, sekavaa... siis tarkoitan että elämässä olisi hyvä olla muutakin kuin terapia. Tarkoitan että jos käyt vain terapiassa niinkuin minä etkä oikein muuten elä normaalia elämää käyden vaikkapa töis niinkuin minä niin de on raskasta. En sano että tämä elämä olisi yhtään sen helpoimpaa vaikka nyt käyn töissä. Nyt en sitte käy terapiassa. Se sano mulle että mä olen "terve" ja moro. Mutta kaikki terapeutit eivät pysty kaikkeen.ja minusta oli hyvä lopettaa. Kun minä en ollut valmis käsittelemään yhtä.traumaa (josta kerroin hänelle vain pinnallisesti ja hän ilmeisesti unohti koko asian, en tiedä), eikä muuta asiaa ollut ja pölistiin vaan jokapäiväisiä juttuja, olin hakenut töihin, minulla oli koira mukana ja hän näki että se on minulle parempi terapeutti. Nojoo, se sitten jäi. Rauhoittavia sain vielä mukaani sieltä lähdettyäni. Minä tarvitsen tätä tukinettiä koska minulla ei ole mitään muuta keinoa purkaa sanallisesti asioitani. Tämän hetkissä maailman tilanteessa tämä on monelle muullekin tärkeä. Ihmiset eivät saa tavata toisaan sitäkään vähää ja jonkinlaista sosiaalista yhteydenpitoa ja ehkä vertaidtukeakin on hyvä.saada. sen näkee noista livechattien paljoudesta..

Nojoo, mutta mä ajattelin kirjoittaa uskonnollisesta ajatuksesta joka pälkähti päähäni tänään matkalla töihin. Pääsiäinen on tulossa, mitä se sinulle merkitsee? Minulle ei oikeastaan mitään silleesti. Kyllä minä.viime jouluna ajattelin että olisipa vaikka pääsiäinen yhtä iso juhla kuin joulu että ihmisten olisi pakko viettää sitä.yhdessä. näkisi koko perhettä useammin kuin kerran vuodessa. Paitsi nyt. Ei sitä oikein kukaan voi viettää. Kirkotkin ovensa sulkeneet. Tai voihan sitä.viettää eihän sitä mikään estä. Voi hyräillä kotonaan virsiä ja heh ihan mitä ikinä tahtoo.

Minä olen olut lahkossa ja sen vuoksi aina kokoonnuttiin kuuntelemaan jumalan sanaa ja tiedän mitä pääsiäisenä tapahtuu. Nyt kun en enää ole niin... Mutta se vaikuttaa vieläkin elämääni että olen lapsuuteni kasvanut lahkolaisena. Täytyy vain kaivella ja ymmärtää. Tai unohtaa jos vain voi unohtaa. Mutta jos ei voi unohtaa niin parempi on yrittää ymmärtää.

Jeesuksen puheissa on silti järkeä. Vaikka en siitä.lahkosta enää perusta. Ristiriitaista(ko).

Minä mietin tänä aamuna töihin mennessä Jeesuksen kuoliniltaa ja koko sitä hulluutta josta on alkanut koko ristinusko. Eihän se järjellä selitettävissä ole mitenkään. Mutta sieltä nousi esiin lause joka sopii ihan kaikille ja jota en kyllä nyt yhtään muista enää illalla... Täytyy katsoa jos muistaisin sen aamulla.

Olen itsekin miettinyt noita uskon asioita paljon. Miettinyt ihmisen paikkaa maailmassa. Ja sitten miettinyt sitä, että täytyisi kyllä saada joku opiskelu- tai työpaikka tän korona hässäkän jälkeen. Mutta kun aina tavoittelen vain nautintoa. Olen aina ollut sellainen, että juoksen nautinnon perässä sai sitä sitten musiikista tai kahvista tai ihan mistä vaan. Minun täytyisi yrittää välillä paiskia hommia, ja olen siihen kyllä välillä pystynytkin. Mutta en tiedä minkä takia tarvitsen niin hirveästi nautintoa elämään...

Pitäisi saada jotain aikaiseksi tässä maailmassa. Tai en tiedä. Voihan sitä nautinnon perässäkin kuluttaa elämänsä...

Ei ne kauaa osastolla piä, huomenna pistää mut kotia..

Hei! Olen ihan uusi täällä ryhmässä juuri rekisteröidyn. Mulla on nyt aika vaikeaa tällä hetkellä. Asun tukiasunnossa ja omaohjaaja lähti just sai mut taas itkee. Heti kun hän lähti todellisuus iski päin kasvoja nyt mä oon yksin seuraavaan kotikäyntiin asti joka on huomenna.Mulla on psykoosi,pakkoioireita ja masennusta. Olen joutunut sairaalahoitoon monet kerrat voinnin huonontumisen takia.Nyt oon taas vaikeeta ja sanoinkin ohjaajalle etten mä jaksa enää. Johon ohjaaja että sun on pakko. Miksi? Musta tuntuu vaan että oon taakka kaikille ja kaikkien ois parempi ilman mua.Näillä sanoilla oon saanut monesti mun äidin itkee,Näin mä vaan aattelen.

Hiukan on itsetuhosuutta ilmassa, ku revin nahat palovamman päältä ja nyt se vuotaa taas..

Moi maikkuli 88! Olet varmasti tärkeä, jo senkin takia että elät. Minusta kunnia kuuluu niille jotka elävät kaikesta kurasta huolimatta. Elämä toki vaatii pitkä jänteisyyttä.

Olen minäkin joskus asunut tukiasunnossa, mutta pääsin jälleen omilleni ja kun on vain pitkä jänteinen, niin kyllä se elämä vielä maistuu. Tiedän kyllä mitä on olla niissä syövereissä, mutta kyllä sieltä voi nousta. Ja sitten kun pääset asumaan muualle, niin elämä voi tuntua vielä hyvältä. Toki se voi tuntua hyvältä tukiasunnossakin en väitä sitä.

Kannattaa jatkaa vain tänne kirjoittelua ja purkaa mieltä. Tsemppiä!👍

Hei Tyttönenvaan.

Käännä suuntaa... mieti itsenkokoamista mieluummin kuin tuhoamista. Mitä voisit tehdä jos olo ois piirunkaan vertaa parempi? että olo helpottuis - mikä konkreettinen juttu ois millä voisit omaa oloa korjata? Voitko lopettaa nyt tuon mitä äsken/eilen kirjoitit tekeväs?

V o i m i a  ❤   t ä h ä n     p ä ä s i ä i s e n     a i k a a n

En oo vahingoittanu itteäni sen jälkeen mitä tein eilen, vuotaahan tuo jälki nyt mut ei voi mitään. Paranemisprosessi alkaa alusta.

Ei kannata vahingoittaa itseään.

Itse mietin tässä, että tuntuuko teistäkin siltä, että elämä on pelkkää selviytymistä koko ajan?

Siis että tämä tännekin kirjoittaminen on vain eteenpäin selviytymistä? Että täytyy koko ajan murtaa tavallaan muureja mielessä? Että täytyy kirjoittaa ettei pahat ajatukset tulisi mieleen. Ja täytyy vain koko ajan lukea tai olla tietokoneella ettei alkaisi pohtimaan liikaa tätä elämää.

Musta ainakin tuntuu että pakenen koko ajan. Että elämä on yhtä selviytymis taistelua. Koko ajan pitää keksiä jotain tekemistä, muuten alan liikaa tutkimaan omaa oloani ja siitä ei hyvää seuraa...