minäitse89 kirjoitti:
 

Elämässä on tuskaa ja kuolemaa, mutta jos vain yritämme sivuuttaa ne, niin ehkä muutaman minuutin ajan joskus hamassa tulevaisuudessa voimme kokea onnea jos sellaista on....

Joskus voi pitkäänkin olla päällä tuollainen vaihe elämässä; synkkiä sävyjä ja harmautta. Elämä voi kuitenkin olla muitakin sävyjä. Ilon päivänä valon sävyjä, vaihtelun aikana vaihtelevia. Onnesta on tehty paljon lauluja - vaiko siitä ettei sitä tunnu löytyvän? Sinä MinäItse89 kun olet kysynyt monessa kohdin Jumalaan liittyvistä pohtimisista, ne sun kysymykset tuoneet mun mieleen tämän, onnen, yhteydessä Jumalaan.

Tuli mieleen eräs japanilainen tankaruno.... jota en nyt satu löytämään... on tietyssä vihkosessa, joka ei nyt löydy... sorgen 🙄

Se meni jotenkin näin.... "Jos me sisinnä sydämessämme kuljemme oikeaa tietä, rukoilemattakin on Jumala kanssamme."

Se voi ollakin totta, että tie ratkaisee.

Sitä vaan ihmettelen, että onko se sitten niin että taivaassa vasta saamme onnen? Jos taivas on olemassa ja me pääsemme sinne?

Toisaalta maailmassa on niin paljon kurjuutta, että miksei Jumala sitten puutu tähän maan päälliseen elämään? Minkä takia meidän tulee odottaa koko elämä ja kärsiä niin paljon, jotta me lopulta lopettaisimme hengittämisen ja pääsisimme after lifeen.

Minkä takia täytyy kitua? Ja miten saada luotettava yhteys Jumalaan, jos hän on olemassa?Rukoilemalla vai elämällä moraalisesti hyvää elämää?

Ja minkä takia maailmassa on erinäisiä sairauksia, jos kerran Jumala on tämän pallon tehnyt?

Meille on annettu näitä sanoja..."kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapseksi, niille jotka uskovat hänen nimeensä..." johanneksen evankeliumin alussa? taisi olla.

Voimassa on kyse Jeesuksen Hengestä, eli Pyhästä Hengestä. Efesolaiskirjeessä (alussa aivan, 1. luvussa) puhutaan Pyhän Hengen sinetistä... ihmisen käy niin, ottaessaan vastaan Jumalan elämäänsä, saa tuon Hengen sinetin, joka vaikuttaa ihmisen tahtomiseen ja tekemiseen. Se on rakkautta. Jeesuksen elämä oli sitä täynnä. Kipujenkin kautta halusi rakastaa jokaista.

Kysymykset kärsimyksestä on riisuvia. Siinä on jotain samaa kuin ajatuksessa onnen kolikosta. Onnen kolikollakin on kääntöpuoli: kipu.

Kysyt kysymyksiä, joihin vastauksia löytyy vain yhteydessä Jumalaan, jota kyselet. Kukaan (ihminen) ei varmaan kykene vastaamaan niin tyydyttävästi kuin etsit? Kysyt täältä meiltä vajavaisilta ihmisiltä, jotka itsekin ajoittain kipuillaan omien elämänongelmien keskellä.

Kysyn vain näkökantoja. Eihän kukaan loppujen lopuksi tiedä. Sokrateskin sanoi aikanaan että hän on fiksuin ihminen, koska hän tietää ettei tiedä mitään.

Mutta miten siihen loppulliseen kysymykseen saa vastauksen, jos ei kysy keneltäkään? Tai siis että jos kenelläkään ei olisi mitään tietoa näistä uskon asioista, niin minkä takia meillä olisi sitten kristinusko? Kyllähän näistä asioista nyt pitää jotain tietoa olla edes papeilla ja muilla uskon ihmisillä?

Näissä kysymyksissä kohteena Jumala. Niin se on, että jos haluaa häestä tietää, suunnattava kysymykset hänelle suoraan. Ja totta, jos on henkkoht kontakti Jumalaan, voi vahvistaa, omilla elämän kokemuksilla kertoa Jumalan olemassaolosta. Jumala on niin paljon enemmän kuin mikään tässä maailmassa, tässä maailmankaikkeudessa. Ihan hyvä kun avoimesti kyselet.

Puretaan nyt sitten tännekin. Olen joutunut hyväksikäytön uhriksi noin kuukausi takaperin, ja voinut sen jälkeen kokonaisvaltaisesti todella huonosti. Syytän sietämättömyyteen asti itseäni ja häpeän asiaa todella paljon. Tuntuu kuin koko oma minäkuva olisi romahtanut.

Hei Katas... minulle tuo tapahtui aivan pienenä. Häpeästä vapautuminen, ei ole helppoa, vie aikaa vuosia, ehkä vuoskymmeniäkin. Jos haluat samaa kokeneiden kanssa puhua/viestiä asioista, on olemassa monia mitä kautta netissä voi niin tehdä. On olemassa mm. tämmöinen foorum, Siniset siivet ry:n vertaistukifoorumi  ( "Tämä on Siniset siivet ry:n ylläpitämä vertaistukifoorumi seksuaalista hyväksikäyttöä/ -väkivaltaa kokeneille."  )

http://www.sininentuki.info/foorumi/index.php

Täälläkin voi asiasta kirjotella jos haluaa, voi olla sillä nimellä joku viestiketjukin jo?

Jos ei löydy sen nimistä viestiketjua, voit halutessasi aloittaa sellaisen, nimeämällä viestiketjun otsikon jotenkin hyväksikäyttöön liittyväksi ketjuksi.

Im:ää ajatellut taas. Kun vain uskaltaisi tehdä sen... En jaksa näitä kipuja enää... 🙁 Mikään lääke ei auta. Tekisi vain niin mieli poistua tästä maailmasta. Ei vaan jaksaisi enää tätä mieletöntä elämää...

Sitten aina puhutaan että kyllä se siitä. Että elämä voittaa. Mutta mitä jos se ei voita? Mitä jos joudun vielä seuraavat 20 vuotta kärsimään näistä kivuista? Kun burana 600mg ei tunnu tehoavan. Pitäisi varmaan ottaa burana 800mg... Mutta kun sitten tulee sitä hengenahdistusta.

5 vuotta jo ollut näitä kipuja. 5 vuotta, joka ikinen sekunti. Tämä elämä on kyllä niin käsittämättömän vaikeaa...

MinäItse89 älä !!!

Sinun elämä on arvokas, vaikka siltä ei tunnu nyt. Koitetaan tsempata!!!!

Voimia sulle!!!

mulla ei lääkkeet ratkase ongelmia, ei mee enää ku ketipinor ja oon voinu todella hyvin 🙂

Tyttönen vaan kirjoitti:
mulla ei lääkkeet ratkase ongelmia, ei mee enää ku ketipinor ja oon voinu todella hyvin 🙂

Hieno homma Tyttönen vaan. 👍 Se taitaa ollakin aika tehokas lääke. Sulla se tuntuu toimivan. Joillakin voi olla aamutokkuraa, riippuu annoksen koostakin. Hyvää tammikuun alkua sinne!

minäitse89 kirjoitti:
Sitten aina puhutaan että kyllä se siitä. Että elämä voittaa. Mutta mitä jos se ei voita? Mitä jos joudun vielä seuraavat 20 vuotta kärsimään näistä kivuista? Kun burana 600mg ei tunnu tehoavan. Pitäisi varmaan ottaa burana 800mg... Mutta kun sitten tulee sitä hengenahdistusta.

5 vuotta jo ollut näitä kipuja. 5 vuotta, joka ikinen sekunti. Tämä elämä on kyllä niin käsittämättömän vaikeaa...

Missä sulla on kipuja, MinäItse89? Mitä on tapahtunut? Olen aika vasta löytänyt tämän tukinetin, en ole lukenut näitä ketjuja kauaa, siksi en tiedä jos olet kirjoitellut niistä kivuista vuosien aikana jossain ketjussa. Oma kipukynnys on aika korkea tietynlaisten kipujen osalta ja toisten taas aika herkkä. Mistä kivuista sun kohdalla on kysymys?

Mikä klassikkomusiikki sinun oloa vois helpottaa?

keskustelua kirjoitti:

Tyttönen vaan kirjoitti:
mulla ei lääkkeet ratkase ongelmia, ei mee enää ku ketipinor ja oon voinu todella hyvin 🙂

Hieno homma Tyttönen vaan. 👍 Se taitaa ollakin aika tehokas lääke. Sulla se tuntuu toimivan. Joillakin voi olla aamutokkuraa, riippuu annoksen koostakin. Hyvää tammikuun alkua sinne!
<ul id="bbp-topic-revision-log-278667" class="bbp-topic-revision-log">
<li id="bbp-topic-revision-log-278667-item-278669" class="bbp-topic-revision-log-item">Muokattu kirjoittajan toimesta 2 tuntia, 14 minuuttia sitten. Syy: lisäys

Kiitos 🙂 tuo ketipinor menee pienellä annoksella, 50 mg päivässä. Ja sit menee sertralin 50 mg aamusin..

Mulla on tietzen oireyhtymä eli tuossa rintalastassa. Tänään ei ole sattunut enää niin paljon.

Kiitos tuesta. 🙂

Rock auttaa joskus. Välillä klassinen.

Jotenkin on niin kamalan kyllästynyt kaikkeen, vaikkei kipuja olisikaan. Musiikki on niitä harvoja asioita jotka auttavat. Kai minä sitten olen vain tällainen kärsivä ihminen. Kaikkihan me loppujen lopuksi kärsitään.

Haluaisin vain erilaisen elämän. Erilaisen maailman. Mutta se ei näytä mahdolliselta.

Eikö teistäkin elämä ole hirveän vaikeaa? Ilman mitään sairauksiakaan?