Tiedättekö miten siinä tänään kävi? Kävin pikaisesti kotona tänään ennen vanhempien luokse menoa. Virhe! En edes yrittänyt vastustaa kiusausta ottaa ylimääräisiä lääkkeitä. Ei mulla paljoo ollut, mutta otin ne mitä oli. Idiootti. Naurettavaa ja typerää. Kyllä voi ihminen olla sekaisin.

En voi mennä kotiin, se on selvää. Tämä itsetuhoisuus on aivan naurettavaa.

September, sun läheisten ei tarvii venyä ihan loputtomiin, muista se tossa sairastelussasi.

Une kirjoitti 4.2.2019 7:27

September, sun läheisten ei tarvii venyä ihan loputtomiin, muista se tossa sairastelussasi.

Ei tarvitsekaan enkä odotakkaan. Kaikilla on omat jaksamisen rajansa eikä lapsia voi tällä kuormittaa. Mitä tulee lapsiin, olen mielestäni hoitanut tilanteen esimerkillisesti. Niin sanoi hoitaja ja sosiaalityöntekijäkin.

Nukahtaminen oli todella vaikeaa ja ajatuksenjuoksu miltei vei järjen. Vaikeimmat oireet ovat nyt ehdottomasti hypomaaninen ajatuksenriento ja itsetuhoajatukset. En voi mennä kotiin enkä voi mennä ulos, ettei mitään tapahtuisi impulsiivisesti. En ole aivan varma, olenko täysin turvassa itseltäni täällä osastollakaan.

Minusta siinä ei ole mitään esimerkillistä, että äiti alkaa syömään väärin lääkkeitään ja ajattelee heti itsemurhaa, jos joutuu käymään lapsiensa luona.

En ihan ymmärrä nyt September, että mikset voi rauhoittua? Vai onko sairaus sitten todellakin niin paha?

En ole psykiatri joten en tiedä näistä mielen häiriöistä paljoakaan. Olisko sulla sitten maniaa tai jotain vastaavaa?

Itse en kuitenkaan käsitä sitä itsensä satuttamisen tarvetta, mutta en olekaan mikään psykiatri, joka tietäisi itsetuhoisuuden alku syytä.

Kai sitten olet niin sairas ettet voi noille impulsiivisille ajatuksille mitään..?

minäitse89 kirjoitti 4.2.2019 10:30

En ihan ymmärrä nyt September, että mikset voi rauhoittua? Vai onko sairaus sitten todellakin niin paha?

En ole psykiatri joten en tiedä näistä mielen häiriöistä paljoakaan. Olisko sulla sitten maniaa tai jotain vastaavaa?

Itse en kuitenkaan käsitä sitä itsensä satuttamisen tarvetta, mutta en olekaan mikään psykiatri, joka tietäisi itsetuhoisuuden alku syytä.

Kai sitten olet niin sairas ettet voi noille impulsiivisille ajatuksille mitään..?

Kyllä, sairastan maanis-depressiivisyyttä. Oireilu on sekamuotoista, niin kuin se usein kohdallani on. Eli tässä tapauksessa ajatuksenrientoa, mutta koska olen syvästi masentunut, ajatukset ovat itsetuhoisia. Mun pää ei vaan hiljene, ellen anna valtaa ajatuksilleni. Lääkkeet ei hirveesti auta. Tekis mieli hakata päätä seinään, että se olisi hetken hiljaa. Ja tämä sairaus todella on niin paha.

Hei September.

Olenko ymmärtänyt oikein.
Kun olet laitoshoidossa niin silloi hoitajat jakavat lääkkeet ajallaan, vai kuinka. Mutta kenen vastuulla on lääkitys kun olet kotona. Kaiken järjen mukaan sinun pitäisi saada mukaan vain tarvittava pillerimäärä ja niiden jakovastuu olisi jollakin muulla kuin sinulla, esim miehelläsi tai kotisairaanhoidolla.

Ja jos sinulla on paljon ylimääräisiä lääkkeitä kotona niin ne pitäisi ottaa pois sinulta.Oisiko ajatus että jollakin muulla olisi vastuu lääkityksestäsi aivan kamala.

Ja vielä yksi asia mietityttää, eikö lääkäri huomaa että käytät liikaa lääkkeitä. Nehän kirjoittavat reseptin ja lääkkeiden pitäisi riittää määrättyyn päivään asti, ja sitten vasta uusi resepti. En oikein ymmärrä.

Sinulla on kuitenkin mies joka ei ole lähtenyt lätkimään vaan ottaa vastuun perheestäsi ja sinusta.

Tsemppiä

September, olet malliesimerkki mielenterveyshäiriöisestä, jonka ynpärillä olevat ihmiset mahdollistavat irtisanoutumisen kaikesta vastuusta. Olet oikeastaan aika hyvässä tilanteessa, meitä samassa jamassa olevia on pilvin pimein ilman mahdollisuutta sairastaa kuten sinä. Kaikkea hyvää ja parane pian, toivottavasti jaksat vetovastuun sitten, jos miehesi tai vanhempasi tai lapsesi sitä vuorostaan tarvitsee kun uupuvat. En jaksa enää seurata päivityksiäsi, ne herättävät niin ristiriitaisia tunteita.

Une kirjoitti 4.2.2019 12:48

September, olet malliesimerkki mielenterveyshäiriöisestä, jonka ynpärillä olevat ihmiset mahdollistavat irtisanoutumisen kaikesta vastuusta. Olet oikeastaan aika hyvässä tilanteessa, meitä samassa jamassa olevia on pilvin pimein ilman mahdollisuutta sairastaa kuten sinä. Kaikkea hyvää ja parane pian, toivottavasti jaksat vetovastuun sitten, jos miehesi tai vanhempasi tai lapsesi sitä vuorostaan tarvitsee kun uupuvat. En jaksa enää seurata päivityksiäsi, ne herättävät niin ristiriitaisia tunteita.

Olen vähän samoilla linjoille etten jaksa enää kohta seurata tätä ryhmää, kun tulee niin hektisiä viestejä. Ja myös minussa ne herättävät ristiriitaisia tuntemuksia. Kaikkea hyvää September minulta myös.

Pitääkö oikein ilmoittaa etten viitsi sun kirjoituksia enää seurata.

Kaikille masentuneille tai heidän läheisilleen muistutuksena, että Tukinetissä on aina parillisten viikkojen keskiviikkoisin Mieli Maasta ry:n järjestämä Mieli Maasta liveryhmä (eli ryhmächat)!

Seuraava chat on siis jo tämän viikon keskiviikkona 6.2. ja silloin keskustelun aiheena on: Ystäväyys.

Tervetuloa mukaan Mieli Maasta chatteihin! 🙂🌻

Jatkakaa toki keskustelua, minä voin poistua. Kaikkea hyvää teille kaikille.

Aloita oma ketjusi ja sitä lukee ne joilla ei ole raskasta lukea viestejäsi.
Miekin siitä pysyn poissa, kun mun kirjoitukset eivät ole mitään vertaistukea.
Anteeksi.

En mäkään oo kirjotellu tänne enää, ku on menny hohto tähän keskusteluun.

maanvaiva kirjoitti 4.2.2019 13:17

Pitääkö oikein ilmoittaa etten viitsi sun kirjoituksia enää seurata.

Minä en tässä viestissä ilmoita etten enää lue Septemberin viestejä vaikka se niin näyttääkin moden jäljiltä. Otan kantaa muiden ilmoituksiin mutta en tarpeeksi tyylikkäästi.