Olen miettinyt myös sitä että tämä elämä on todella epäreilua. Olen aina yrittänyt olla auttavainen ihminen ja hyväksyvä. Ja minua on usein kohdeltu huonosti. Sitten vielä sairastuin tähän sairauteen. Jumalan pitäisi antaa jokinlaisen oikeuden täyttyä tässä elämässä...

Mäkään en jaksa enää elää, ihan turhaa tää elämä..

Oikeesti. Soroppi tai joku kertokaa nyt mitä tehdä, kun mun aivoni sanovat mulle joka päivä että tapa ittes. Tää on aivan perseestä, kun pitää taistella itseään vastaan joka sekuntti. Mussa on kyllä jokin pahasti vialla. Sori ny mutta haluaisin jokin näköisen vastauksen? Ei oo pakko laittaa, mutta olis kiva...

Hei Minä Itse.
Onko sinulla ollut taas hallusinaatioita vai minkä tähden olet nyt päätynyt noin
"paskamaisiin" fiiliksiin?
Kuvittelen sinun tietävän mitä silloin pitää tehdä, sairastettuasi niinkin kauan!
Oletko jo löytänyt "tien ulospäinsuuntautuvaan kontaktiin" jotta voisit kertoa
siitä kaikesta jollekin "ammattiihmiselle" kahdenkesken?
Toivottavasti, et takerru "itseesi tai itsesi kaltaisiin ihmisiin" liiallisen kovasti!
😍☺️❤️☺️

Mä oon osastolla taas, ku vointi huononi sen verran paljon..

jaanas kirjoitti 6.6.2018 15:43

Hei Minä Itse.
Onko sinulla ollut taas hallusinaatioita vai minkä tähden olet nyt päätynyt noin
"paskamaisiin" fiiliksiin?
Kuvittelen sinun tietävän mitä silloin pitää tehdä, sairastettuasi niinkin kauan!
Oletko jo löytänyt "tien ulospäinsuuntautuvaan kontaktiin" jotta voisit kertoa
siitä kaikesta jollekin "ammattiihmiselle" kahdenkesken?
Toivottavasti, et takerru "itseesi tai itsesi kaltaisiin ihmisiin" liiallisen kovasti!
😍☺️❤️☺️

Moi.

Ei oo ollu vähään aikaan hallusinaatioita. On aika pitkälle fyysisesti huono olo. Olen mää näistä puhunutkin. Tänään onneksi oon saanut kaupassa käytyä ja ruokaa tehtyä. Vielä pitäis siivota. Vaikeeta välillä alottaa tekeen mitään. Hyvää torstaita!

Kiitos Jaanas viestistä🙂

Hei Minä itse!
Kiva tietää ettei huono olosi ole psyykkistä, vain fyysistä. 😍 Oletko kesäflussassa? 😍
Väsymys on varmaan monien kohtalo. 😍

Voi olla flunssaa tai jotain muuta....

😭

Hei.
Aamulla mietin yöllä näkemiäni unia, ja sitä mitä ne tuovat minulle mieleeni. 😍
Tänä aamuna ne toivat mieleeni paljon muistoja menneiltä vuosiltani, eikä oikein mitään
hyviä muistoja, vain haavoitettua ylpeyttä, ja huonoja valintoja. 😍

Mä jään osastolle viikonlopuks..

Minäkin oon nähny viime aikoina paljon unia menneiltä ajoilta. Eikä ne mitään kivoja ole aina. Jotenkin tässä tulee rämmittyä päivästä toiseen vaikka aika vaikeeta välillä. Mukavaa perjantaita.

hei

Masennus tappaa, jos itselle ei anna armoa , hyväksyä asioita pitää voimalla jota toinen ei voi
toiselle siirtää, jokainen päivä tunti minuutti on yhteistoimintaa ainoan ja pahimman
vihollisen eli itsensä kanssa, se aika raadollisuus ja kärsimys on ja voi olla jotain mitä
ei voi ymmärtää ennen ku se on päällä.

Mutta kukaan ei voi sitä muuttaa, itse ja itsensä kanssa muutoksen voi saada aikaan.
mutta siihen kuinka sitä pystyy hallitsemaan sietämääm opiskelemaan hyväksymään,
ei auta kukaan, ainoastaan antamaan jotain työkaluja vihjeitä.

Kun hyväksyy ajatuksen että kaikki apu on tilanne kohtaista, pääsee jo itsensä kanssa hyvään
sopimukseen.

Psykoterapia , päihde_puhe terapia, oman ruhon raastaminen, alkoholismi, sähkö ...

Kaikki on vain apuvälineitä matkalla vähintäänkin siedettävään kanssa käymiseen itsensä kanssa.

Vaikeasti masentuneelle alkoholistille .. siedettävä voi olla perustaso , todella moneen asiaan,
turha pyrkiä älyttömyyksiin, päivä kerrallaan jne.

Ja paskat , kun ja jos pääset sängystä ylös hengissä matka on jo alkanut, aika näyttää
loput omalla tavallaan, siitä pirullinen kaveri, kulkee vaikka itse et haluais.

ps. (vaikeamasennus, alkoholismi, vaikeastimasentuneen siskon kuolemasta jäänyt henkiin,
hankalaa ruhon särkemisti, pari tk käyntiä toinen 112 kautta)

pps. Still Going , 4th year from total crash

Juu moi kaikille!
Anteeks kirjoitus virheet nyt ekaks.
Löysin tämän ryhmän jo joitain kuukausia sitten mutta ei ole ollut pokkaa kirjoitella.
Olen yli 30v mies ja isä eskari ikäiselle tytölle. Kysyisin onko kukaan päässyt eroon tästä
olotilasta? Tytön takia jaksanut sietää itseäni kitkutellen vuosia, itkenyt olen mitä olen pystytynyt ja kiskoilla maannut ja ambulanssista heräillyt pahimmilla hetkillä. Masennukset sun muut häiriöt diagnisoitu
jo...no ekat jo ylä-aste aikaan. Minä olen ihan loppu! Terapiassa oltu jo ennen tytön syntymää ja kaiken maailman lääkityksiä kokeiltu.
En jaksa enää vihata itseäni ja miettiä nykyään joka päivä onko tytön kummiskin parempi ilman minua.
Olen luonteeltani aina ollut kiltti ja ujo ja saanut siitä kärsiä aina ja olen huomannut että
tyttö on perinyt minulta kaiken sen paskan luonteen, kilti on kuin mikä mutta en halua että tyttö joutuu kärsimään tätä samaa paskaa mitä itse suurimman osan elämästä olen joutunut.
T: Tulisko tyttärelle luonnetta enemmän ilman minua?!

https://www.tukinet.net/keskustelu/teemaryhmat.tmpl