Luovuttanut..

Luovuttanut..

Käyttäjä Gehenna aloittanut aikaan 12.07.2010 klo 15:10 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Gehenna kirjoittanut 12.07.2010 klo 15:10

Olen nuori aikuinen mutta silti tuntuu ettei elämällä ole enää mulle mitään annettavaa.

Erosin juuri pitkäaikaisesta suhteesta. Ero surettaa mutta yritän olla näyttämättä sitä kenellekään. Mulla on yksi hyvä ystävä jolle voin kertoa kaiken, mutta jotenkin tuntuu että olen silti ihan yksin.

Yritin hakea apua, mutta se ei ole vielä mahdollista. Vasta muutaman viikon päästä. Enkä tiedä jaksanko sinne asti.

Itsetuhoiset ajatukset tulee heikoimpina hetkinä ja en tiedä vaikka hetken mielijohteesta tekisinkin jotain typerää. Joskus sattuu vaan niin paljon.

Eron lisäksi ongelmana on myös raha. Sitä ei yksinkertaisesti mulla vaan ole ja pitäisi muuttaa uuteen asuntoon. Ei oo töitä enkä saa töitä.

En edes tiedä haluanko varmasti mihinkään apua, koska toisaalta olen jo hiukan luovuttanut. Mulla ei oo elämän halua.

Käyttäjä volvomies kirjoittanut 12.07.2010 klo 17:15

Heippa
Älä todellakaan mieti mitään itsetuhoajatuksia,
eikä se ole mitään ratkaisu.
Mutta jos sulla tulee tuollaisia ajatuksia niin mene heti lääkäriin niin saat sieltä apua!!!
ja itsemurha on sitten lopullinen ratkaisu ja sitä ei sitten voi peruuttaa???
Kuinka vanha sinä olet???
Onhanse kurjaa kun pitkä parisuhde päättyy mutta ei elämä siihen lopu.
Onneksi sulla on yksi ystävä jolle voit iloja ja suruja kertoa sillä se helpottaa elämää
Mutta jos sulla ei ole ketään jolle voisit murheita kertoa niin hommaa itsellesi
tukihenkilö niin se on sinun tukenasi heikkoina hetkinä.
Kun sanoit että rahaasiat on tiukalla niin olethan työttömyyspäivärahat, asumistuet,
toimeentulotuet jne hakenut???
Joo olisi tärkeä saada elämänhalu takaisin sillä elämä on todellakin upeata.
Sulla on nyt vaan ongelmia / vaikeuksia niin sinua pitää vaan nyt ongelmien yli auttaa
ja niin se vaan elämä menee eteenpäin ja pääset voittajana maaliin.
Mulla on elämässä ollut todella vaikeata ja joskus olen miettinyt että mitenhän olen selvinnyt
ja niin vaan olen selvinnyt niin sinäkin jaksat ja selviät nyt vaan sinä et saa
jäädä ongelmien kanssa yksin.
Joo kirjoita miten olet jaksanut niin vastaan sulle??
Kaunista kesää sulle

Käyttäjä silentdespair kirjoittanut 19.07.2010 klo 11:17

Asioilla on tapana järjestyä, vaikka niiden eteen ei tekisikään mitään. Mikään ei ole ikuista, ei edes epätoivo/ahdistava tilanne/vaikeudet tai mitkään muutkaan.

Omalla toiminnallasi voit toki ehkäistä ettei enempää ongelmia tule, eli huolehtimalla itsestäsi.
Mitä jos nyt teet itsellesi jotain pahaa ja joudut sairaalaan sehän tietää vain sairaalassa makaamista ja sairaalakuluja, ethän sinä niitä halua?

Tiedän, että ilman rahaa on vaikea tehdä mitään tai oikein suunnitella mitään, mutta sitten pitää vain säästää ja odottaa parempia raha-aikoja... Ja nauttia kaikesta mikä ei maksa! Parhaimmat asiat elämässä ovat oikeasti ilmaisia!

Jokainen meistä luovuttaa välillä jossain asiassa, mutta ei se haittaa kunhan ei lopullisesti heitä hanskoja naulaan 🙂

Sinun pitää vain nähdä kuinka arvokas olet omana itsenäsi. Et sinä sen näkemiseen mitään miestä/parisuhdetta/työpaikkaa/rahaa/omaisuutta/pilvilinnoja tarvitse... Toki nuo kaikki ovat tärkeitä asioita, mutta sinä itsessäsi menet niiden edelle, eikö?

Kaikkea hyvää! Älä luovuta! Asiat kyllä selviytyy!

Käyttäjä Gehenna kirjoittanut 19.07.2010 klo 14:28

Kiitos volvomies..

Asiat ovat nyt hiukan menneet paremmin ja olen yrittänyt elämääni järjestykseen pistää. Heikkoina hetkinä kuitenkin yleensä murtuu ja ei enää jaksaisi yrittää. Raha asioihin olen jo hakenut apua ja toivottavasti avuilla pärjätään.

Lääkäriin meno on enemmän ongelmana...en vaan uskalla sinne mennä. En ole kovin sosiaalinen, joten vieraille ihmisille puhuminen kasvotusten on minulle kovin vaikeaa. En tiedä miten saisin itselleni rohkeutta.

Tekisi mieli vaan nukkua kaiket päivät tekemättä mitään.

Käyttäjä Saniga kirjoittanut 19.07.2010 klo 19:29

Heippa!
Minullakin on ongelmana se etten pysty oikein menemään lääkäriin ja puhumaan kasvotusten jonkun kanssa. Varsinkin ventovieraan. Hommasin täältä tukihenkilön ja sitä en ole katunut päivääkään. Alun arastelun jälkeen olen alkanut avautua hänelle ja se on suuri helpotus. Minun ei tarvi suoriutua keskusteluistamme missään määrä ajassa vaan vastailen hänelle sitä mukaa kun voimia riittää ja jaksan keskustella. Voin ihan oma aloitteisestikin laittaa ajatuksiani hänelle kun siltä tuntuu ja on pahaolo.

Älä luovuta ikinä. Asioilla on tapana järjestyä kunhan antaa itselleen aikaa toipua.
En käy historiaani tässä kertomaan mutta voin sen sulle vakuuttaa ettei se olisi kaunista kuultavaa. Osa saatuna tuskana osa itse aiheutettuna.
Olen tyhjä ja väsynyt mutta sinnittelen ja joskut se tuo niitä ihania ilon hetkiä jotka muistuttavat siitä miksi elämä voisi myös olla ihanaa. Otan kaiken irti näistä pienistä positiivisista hetkistä.
Ne kannustavat jatkamaan vaikka tuska hallitseekin elämääni.

Voimia sinulle🙂👍

Käyttäjä volvomies kirjoittanut 20.07.2010 klo 11:26

Heippa
Kiva kun olet päässyt elämässäsi eteenpäin ja näin mennään vaan hiljakseen eteenpäin
ja vaikka tulee takapakkiakin niin siitä vaan otetaan opiksi ja taas vaan mennään eteenpäin.
Lääkärissä kyllä kannattaa käydä jos on paha olo niin saat sieltä avun
mut pyydä ystävää vaikka tueksi ja jos ei ole ystäviä niin ota tukihenkilöön
yhteyttä niin se vaikka lähtee sinun tueksi.
Liiku kaikissa tapahtumissa missä on ihmisiä niin siellä tapaat kaiken laisia ihmisiä
niin sieltäkin saat vaikka mitä uutta inspistä ja taa vaan mennään elämässä
eteenpäin.
Joo kirjoita miten olet jaksanut.
Kaunista kesää sinulle.