Olen nuori aikuinen mutta silti tuntuu ettei elämällä ole enää mulle mitään annettavaa.
Erosin juuri pitkäaikaisesta suhteesta. Ero surettaa mutta yritän olla näyttämättä sitä kenellekään. Mulla on yksi hyvä ystävä jolle voin kertoa kaiken, mutta jotenkin tuntuu että olen silti ihan yksin.
Yritin hakea apua, mutta se ei ole vielä mahdollista. Vasta muutaman viikon päästä. Enkä tiedä jaksanko sinne asti.
Itsetuhoiset ajatukset tulee heikoimpina hetkinä ja en tiedä vaikka hetken mielijohteesta tekisinkin jotain typerää. Joskus sattuu vaan niin paljon.
Eron lisäksi ongelmana on myös raha. Sitä ei yksinkertaisesti mulla vaan ole ja pitäisi muuttaa uuteen asuntoon. Ei oo töitä enkä saa töitä.
En edes tiedä haluanko varmasti mihinkään apua, koska toisaalta olen jo hiukan luovuttanut. Mulla ei oo elämän halua.