Nyt tunnen aivan yksinäisyydessä,mutta viihdyn kyllä hyvin yksin kun kutenkin minulla liikaa yksin jo.
Tunnen kavereita kauemmin,mutta en voisi nimittää heitä kavereiksi koska eivät koskaan pyytää edes kahville tai leffaan tai missään viettää seurassa.
Pohdiskelen tässä,että merkitseekö sitä jos törmään tuntemani ihmiseen tai kaveriin niin juttelisimme 5-15min ajan joskus?
Nyt menetin jo ehkä viisi ihmistä eli emme enää kavereita,mutta hyväksyn ja jatkan elämääni.En tiedä missä oikein vikaa.
Nyt mietin,että kannattaisiko enää etsiä uusia ihmisiä jos taas ”ei tule mitään”?
Nykyisen tilanteeni näin,että lenkkeilen yksin kun koirien kanssa mutta myös liikun melko paljon yksikseni.
On ongelma sitä,että he ”kavereitani” eivät koskaan antanut minulle puhelinnumeroita niin en voinut yhteyttää.Kokeilin kerran antaa omani,mutta tuloksetta.Tuli selväksi.Olen kyllä sosiaalinen ja tuttavuuksia riittää,mutta ei kutenkin riittänyt jotakin.
On minulla muutamaa ystävää,mutta emme voi viettää jonkun kanssa,koska työkiireitä tai muusta syystä.
En oikein usko,että olisin huono ihminen mutta pohdiskelen liikaa jotain syitä.🤨
Muuten olen +30 nainen.
Tajusin lopulta,että minähän jo kai todellakin 10 vuotta melko liikaa. 😮