Hei Harmaatirppa. Kuinka sinä " Hallitset ääni harhasi"? Minulla on kokemusta äänistä, mutta en tiedosta muita keinoja kuin ajatuksien muokkaus, päästäkseni ääni harhoista!

Mielestäni yksinäisyys on se joka laittaa harhat takaisin, muuten ei ole seurallisempi kuin onkaan. Oletko sinä mielummin yksin kuin seurassa? Ennen ajattelin olevani mielummin yksin, koska minulla harvoin oli seuraa. Nykyään en ole varma viihdynkö todella yksin!

Keskustelua, ei se ole synti kirjoitella useaan ketjuun. Kaikissa keskustelupalstoissa taitaa olla se vika, että aktiivisia kirjoittajia on varsin vähän. Suurin osa vain lukee tekstejä, ei kirjoita. On korkea kynnys hakea apua mielenterveysongelmiin. Lukeminen toisten ongelmista on yksi kynnys, kirjoittaminen on yksi kynnys lisää, ja syvempi avautuminen vielä yksi kynnys. Mielessä voi olla pelko siitä että kertoo liikaa itsestään. Tässä iässä ei enää niin välitä asiasta. Voi olla tällainen nettikylähullu, eikä kukaan katso oudosti, tai ehkä katsoo, mutta minä en sitä näe. 😜😄

Pikemiten, olen vahvasti introvertti ja ihmisten seurassa oleminen vie energiaa. Toisaalta ihminen kaipaa toisten ihmisten seuraan. Mikä sitten on sopiva määrä ihmisaltistusta, riippuu ihan ihmisestä. Jonkun ääri-introvertin kanssa voi olla monta tuntia, kun joku hölöttäjä-ekstrovertti väsyttää vartissa.

Äänten hallinta on osin sidoksissa yleiseen vireystasoon. Migreenikohtauksen aikana en pysty juuri hallitsemaan ääniä, voin vain odottaa, että migreenikohtaus menee ohi. Väsyneenä ääniä on enemmän. En oikein tiedä miten olen onnistunut siirtämään ääniä eri aikoihin. Illalla ja yöllä äänessä on pääasiassa hyvät ja neutraalit äänet. Olen tosin illanvirkku, joten vireystasoni on illalla hyvä. Pahikset iskevät useimmiten aamulla, kun olen sarjatorkuttava aamuzombie. Päivällä aivoilla on yleensä jotain muuta aktiviteettia, joten päivällä ääniä on vähemmän.

Seuraa nolo paljastus: Ärsyttävä juttu äänissä on kun niiden on pakko ilmaantua ollessani vessassa. Ja mä inhoan kakkahuumoria. Suihkussa ollessa äänet on vähemmän häiritseviä. Ongelma on myös intiimimmät hetket, on todella vaikeaa saada mitään nautintoa. Yritän olla ajattelematta seksiä, eihän sillä niin väliä yksinäisenä.

Paholaisen jutut on välillä niin älyttömiä, että ne voi tavallaan ohittaa. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, samalla tavalla kuin on vain kuuntelevinaan jonkun ärsyttävän henkilön puhetta oikeassa elämässä. Jos ääniä kuuluu todella huonolla hetkellä, ajattelen: Ei nyt, ei nyt, vähän myöhemmin. Se yleensä auttaa siirtämään ääniä hieman myöhäisemmäksi.

Käytän tosiaan myös mielikuvitusta vaimentaakseni ääniä. Se toimii vähän samalla tavalla kuin vastamelukuulokkeet. Alan itse kuvittelemaan jotain jolloin äänet vaimenevat. Eli sen sijaan että aivoni tekisivät ihan mitä sattuu, ohjaan ne tekemään toista asiaa. Jollain toisella meditaatio voisi ajaa saman asian, mutta minulla alkaa ajatukset harhailemaan liikaa, en osaa meditoida.

Täytyy vielä pakata kassit, jotta voi aamulla nukkua pidempään. Loppuviikko poissa kotoa tekee varmaan ihan hyvää, eikä tarvitse itse kokata. Hyvää joulua teille! 🎄⛄

Hyvää Joulua myös Sulle 🌟🎄❤️

Harmaatirppa kirjoittiPikemiten, olen vahvasti introvertti ja ihmisten seurassa oleminen vie energiaa. Toisaalta ihminen kaipaa toisten ihmisten seuraan. Mikä sitten on sopiva määrä ihmisaltistusta, riippuu ihan ihmisestä. Jonkun ääri-introvertin kanssa voi olla monta tuntia, kun joku hölöttäjä-ekstrovertti väsyttää vartissa.

Äänten hallinta on osin sidoksissa yleiseen vireystasoon. Migreenikohtauksen aikana en pysty juuri hallitsemaan ääniä, voin vain odottaa, että migreenikohtaus menee ohi. Väsyneenä ääniä on enemmän. En oikein tiedä miten olen onnistunut siirtämään ääniä eri aikoihin. Illalla ja yöllä äänessä on pääasiassa hyvät ja neutraalit äänet. Olen tosin illanvirkku, joten vireystasoni on illalla hyvä. Pahikset iskevät useimmiten aamulla, kun olen sarjatorkuttava aamuzombie. Päivällä aivoilla on yleensä jotain muuta aktiviteettia, joten päivällä ääniä on vähemmän.

Seuraa nolo paljastus: Ärsyttävä juttu äänissä on kun niiden on pakko ilmaantua ollessani vessassa. Ja mä inhoan kakkahuumoria. Suihkussa ollessa äänet on vähemmän häiritseviä. Ongelma on myös intiimimmät hetket, on todella vaikeaa saada mitään nautintoa. Yritän olla ajattelematta seksiä, eihän sillä niin väliä yksinäisenä.

Paholaisen jutut on välillä niin älyttömiä, että ne voi tavallaan ohittaa. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, samalla tavalla kuin on vain kuuntelevinaan jonkun ärsyttävän henkilön puhetta oikeassa elämässä. Jos ääniä kuuluu todella huonolla hetkellä, ajattelen: Ei nyt, ei nyt, vähän myöhemmin. Se yleensä auttaa siirtämään ääniä hieman myöhäisemmäksi.

Käytän tosiaan myös mielikuvitusta vaimentaakseni ääniä. Se toimii vähän samalla tavalla kuin vastamelukuulokkeet. Alan itse kuvittelemaan jotain jolloin äänet vaimenevat. Eli sen sijaan että aivoni tekisivät ihan mitä sattuu, ohjaan ne tekemään toista asiaa. Jollain toisella meditaatio voisi ajaa saman asian, mutta minulla alkaa ajatukset harhailemaan liikaa, en osaa meditoida.

Täytyy vielä pakata kassit, jotta voi aamulla nukkua pidempään. Loppuviikko poissa kotoa tekee varmaan ihan hyvää, eikä tarvitse itse kokata. Hyvää joulua teille! 🎄⛄

Minusta on tosi noloa kuulla ääniä vessassa, kylpyhuoneessa, ja keittiössä. Niillä on samanlaiset jutut aina, kuin ne sotkevat kaikki asiat keskenään, ja huomaan syöväni paskaa, joka ei tee hyvää minun sisuskaluilleni. Minusta tuntuu kuin nämä äänet eivät tulisikaan minusta, vaan jostakusta muusta henkilöstä. Koen niiden tarkkailevan omia rajojaan, ja iskevän kiinni siellä missä heitä ei rajoiteta, vaan annetaan joidenkuiden olla uskomatta Jumalaan niinkuin Laki sanoo. En tiedosta miten suhtautua ateismiin? Entä sinä?

Harhaisimmillaan äänet ovat vaikuttaneet tulevan jostain ulkopuolelta, ikään kuin radioaaltoina päänsisäiseen vastaanottimeen. Mutta useimmiten äänet tulevat pään sisältä tai aivan käden ulottuvilta olevasta eräänlaisesta ulottuvuusportaalista. Minulla on kuulemma päänsisäinen madonreikä. Olen jo hieman kyllästynyt lintujen matovitseihin, mutta tämä oli hyvä. 😂

Pahikset selvästi tarkkailevat rajojaan ja iskevät silloin kun puolustus torkahtaa. Neutraalit ja positiiviset äänet taas välillä unohtavat rajat, mutta lopettavat höpinät yleensä pyydettäessä. Joskus vahingossa aloitan itse keskustelun äänten kanssa. Minulla on välillä myös pakkoajatuksia, jotka eivät ole ääniä, vaan erittäin itsepintaisia ajatuksia, joista on vaikea päästä eroon.

Yksinkertaisinta lienee sanoa, että olen agnostikko. Emme voi varmasti tietää, onko Jumala olemassa vai ei. Tunteellisesti ottaen olisi sääli, jos Jumalaa ei olisi, sillä silloin elämä tuntuisi aika turhalta. Törmäsin äskettäin lakitermiin, jota mukaillen: Jumalan olemassa olosta jää varteenotettava epäily. Myönnän kyllä syyllisyyteni skeptismiin.

Hei. Minä tiedän varmasti Jumalan olevan olemassa, hän on sen todistanut riittävän monta kertaa. Ja todistaa varmaan vielä tilanteen osoittamalla tavalla riittävästi useamman kerran. Nuo äänet jotka tulevat pahasta tuovat mielentilaani pirun, josta en pääse helpolla eroon. 👍

Yleensä pelästyn vähän kaikkea ennenkuin piru ilmestyy esiin. Näetkö sinä näkyjä?  😁👍

Olen jo pari päivää yrittänyt kirjoittaa näyistäni. En vain pysty. Pahimmillaan näky on aiheuttanut kuolemanpelon. Joskus näky on saanut toimimaan tavalla jolla en "selvin päin" toimisi. Mitään vakavaa ei ole sattunut, mutta minua nolottaa ja hävettää. Miksi menin tekemään, sanomaan tai kirjoittamaan jotain tyhmää. Ehkä voin nauraa näille joskus vanhoilla päivilläni.

Olen jaotellut erilaiset visuaaliset tilat seuraavasti: Unet, valveunet, näyt, harhat, kuumeharhat, mielikuvitus. Joku saattaa miettiä mitä eroa on näyllä ja harhalla. Näky vie koko näkökentän, kun taas harha lisää jotain todellisuuteen.

Visuaaliset näyt, harhat ja kuumeharhat ovat aika harvinaisia. Silloin on aiheellista epäillä ettei kaikki ole kunnossa aivoissa. Yleensä syynä on migreeni. Kuumetta pitää olla n. 40 astetta ennen kuin kuumeharhoja esiintyy.

Migreeni voi aiheuttaa myös tuntoaistin harhoja. Se on aina sellainen freak out -hetki vaikka tietää että tuntemus on migreenin aiheuttama. Varsinkin kylmä "kuoleman kosketus" on pelottava tunne. Ääniharhoja mulla on ihan ilman migreeniäkin, samoin harvinaisia haju- ja makuaistin harhoja.

Sain tänään jätettyä yhden työhakemuksen. Välittömästi sen jälkeen iski ahdistuskohtaus. Ketä mä luulen huijaavani? Sinne on varmasti yli 200 hakijaa, joista suurin osa kokeneempia/pätevämpiä. Tuo ei ollut edes oman alan paikka, joten mahdollisuus työpaikan saantiin on pyöreät 0 %.

Työnhaku on niin toivotonta, ettei Paholainenkaan viitsi aukoa päätään. Yleensä se on aina haukkumassa ja mollaamassa. Sitähän se Paholainen yrittää, viedä sen viimeisenkin toivon. Mutta tapauksessa jossa toivoa ei ole niin miksi vaivautua. Ehkä minulla on vielä toivoa muiden asioiden suhteen.

Jos tällä viikolla yrittäisi vielä muutaman hakemuksen kirjoittaa, jotta voisi väittää olleensa kunnon työtön, joka aktiivisesti ja innokkaasti on yrittänyt löytää työpaikan, joita kuulemma on jokaiselle työhalukkaalle. Ehkä jossain vaihtoehtoisen todellisuuden utopiassa. Välillä tuntuu etten sittenkään ole kovin harhainen.

Täytyy onnitella itseäni, olen ollut hereillä aamu seitsemästä asti. Yritän saada unirytmiä normaalimmaksi. Hävettää, kun tytön kouluaamuina yritän nousta samaan aikaan, mutta sitten kuitenkin kömmin takaisin peiton alle, kun tyttö on lähtenyt. Laitan kellon soimaan, etten nuku päivällä liian pitkään. Valvon yöllä aina liian pitkään, kun en ahdistukselta saa unta.

Päässä on soinut monta päivää joku Vanhat Klassikot "radiokanava". Suurin osa kappaleista ei kuulu omaan soittolistaani. Onneksi useimmat kappaleet ovat ihan ok, ja tulee sieltä hyvääkin musiikkia: Nik Kershaw, Eurythmics yms. Sitten Paholainen keksi heittää väliin Mikko Alataloa, joka oli ihan hirveää. Paholainen luovutti kun aloin vaatimaan Känkkäränkkää. Lastenlaulut ovat sille liikaa. Tyttö on taas kotona, joten musiikki on vaihtunut Kuumimmat TikTok-hitit "radiokanavaan", nyt osa musiikista tulee ulkoisesta lähteestä.

Hei. Minulle käy sillä lailla että jos kuuntelen radiosta musiikkia, musiikki soi päässäni vielä pitkään sen jälkeen, kuin olen laittanut radion kiinni.

Headshot! 8. ääni jäi kiinni. Olen useamman päivän ollut ärtynyt siitä että päähäni on ilmestynyt uusi ääni. Peippo ja Kuolema ovat ehkä jäämässä pois, mutta en haluaisi lisää ääniä. Uusi ääni on tosi mukava, jopa liian mukava, suorastaan hurmaava... Huijari!

Tajusin että sama ääni on ollut päässäni ainakin neljästi aiemmin. Ensimmäinen havainto on vuodelta 2014. Huijari muuttaa joka kerta muotoaan, mutta toimintatapa on sama. Ääni on päässäni vain kausittain. Miksi en ole tajunnut tätä aiemmin? Hän on joku outo pakkomielle. Hasta la vista, baby.

Käske se huijari minun luokseni, minulla on sille asiaa. Pikemiten.

Harmaatirppa;

onko sun äänissä yhteyttä johonkin menneisyyden tapahtumiin?

Itsellä on insestikokemusta taustalla. Oli eräs aika, nukkumaton 2 vkoa. Sen seurauksena olin eräässä tilanteessa, jossa kuulin veljen appiukon sanovan minulle "sinut raiskataan ensi yönä". Se laukaisi tapahtumia, joita ei ole tullut puhutuksi kaikkea, osan olen terapioissa.

Vuosien perästä kysyin veljeltä ettekö yhtään ihmetelleet miksi sen appiukko niin sanoi ja että mitä ajatteli siitä. Vastasi ettei kuulleet mitään tuosta. Siihen asti olin satavarma tuon apen halunneen uhata minua (ei tiennyt taustastani) noilla sanoilla. Eli luulin todella 'ulkokorvillani' kuulleen sen vaikka 'sisäkorvat' 'kuulivat' tuon.

Terapian jälkeen olen ymmärtänyt kyseessäolleen omien pelkojen purkautumisen tuohon ajatukseen. Eli kuulin harhaisesti oman ajatukseni kuin ulkopuolelta tulevana. (Ainoa kerta elämässä muuten tuo kun noin käynyt.) - Mielen kummallisuuksia jos aivot ei lepää 2 viikkoon. (Suosittelen säännöllisesti unia, ihan vaikka vaan kuulemistenkin balanssin vuoksi.)

Pikemiten: Hurmaavaa huijaria ei ole enää näkynyt eikä kuulunut. Miten ihmeessä saatoin mennä lankaan? En ikinä uskoisi netin romanssihuijaria, mutta pään sisällä huijari on muka uskottavampi. 😘😍 Tämä tosin ei pyytänyt rahaa. Ehkä tämä on juuri sitä äänten rajojen hakemista.

Muuten, onko teillä äänet samoja vanhoja tuttuja vai onko niissä vaihtuvuutta? Ovatko äänet joskus yhdistyneet toisiinsa?

Keskustelua: Paholainen, Kuolema, H.H., Peippo ja TJ2703 ovat ottaneet vaikutteita useammasta eri henkilöstä.

Paholaisen hauki on esikuvaansa pahempi hahmo. Tai mistä minä sen tietäisin. Jotkut asiat eivät vain unohdu vaikka yläasteajoista on reilusti yli 20 vuotta. Toivottavasti en koskaan tapaa koulukiusaajaani, sillä luultavasti en pystyisi hillitsemään itseäni. Joskus Paholainen puhuu epämiellyttävistä seksuaalisista teoista. Tämä todennäköisesti liittyy yhteen raiskauskokemukseen (eri henkilö).

Kuoleman hauen esikuvana on useampia luonnevikaisia alkoholisteja, joiden kanssa olen joutunut olemaan tekemisissä. Muilla äänillä ei ole selkeitä esikuvia. Allan taas ei muistuta ketään tuntemaani henkilöä. Toisaalta Allan on se ensimmäinen ääni, jonka kuulin jo lapsena. Muita ääniä on tullut teini-iässä.

Minun ääneni ovat vaihtuneet vuosien kuluessa monia kertoja, joitain ääniä kuulen silti vuosia, eivätkä ne mene pois kuin vähäksi ajaksi. Aina kuin alan oireilemaan, palaavat vanhat tutut äänet päähäni. En osaa luokitella näitä ääniä, enkä näkyjä, mutta ne ilmaantuvat kuin olen pahassa liemessä, ja häipyvät kuin eivät hyödy siitä mitään.

Pikemiten.