Liian paljon lyhyessä ajassa 😣
Tänään oli kolmannet hautajaiset 8 kk:n sisään. Viime joulukuun 28. alkoi alamäki. Läheinen täti kuoli, siitä 5 kk niin kuoli oma äiti ja 3 kk niin kuoli joulukuussa kuolleen tädin mies. Alkaa kaatua niskaan, hartiat ei enää kanna. Syöpä vei kaikki nämä läheiset. 😞 Itse jouduin geenitutkimuksiin, onneksi ei virhettä geeneissä, mutta hitsi mikä kuoleman pelko jäi! Koko ajan pelkään että itsellä joku syöpä. Mammosta puhtaat paperit, gyneltä (helmikuussa) puhtaat paperit. Pää taitaa olla ainoa josta ei saa puhtaita papereita. Nyt vaan ei enää JAKSA!!! Väsyttää ja iloton olo, liikun kyllä mutta jotenkin ei vaan jaksa 😞
Miten tästä suosta pääsee pois?! 😐
Raskas elämänvaihe sinulla.
Täältä kaukaa tuntematta tilanteestasi tarkemmin lähetän voimia jaksaa tämä vaihe.
Yksikin luopuminen - kuolema - on raskas selvittää varsinkin jos joutuu junailemaan ja järjestämään hautajaisiin liittyviä ja perinkirjoituksiin liittyviä asioita. 😟
Ne ja syvimpänä suru menetyksistä, jos on ollut hyvinkin läheinen poislähteneiden kanssa.
Ajan ottaminen sellaisille itselle voimaa antaville asioille ja tekemisille, vaan olemiselle, jalkojen nostamiselle pois tilanteen jatkuvasta voimia nielevästä suosta. Onko se luonnossa linnun laulu vai mikä joka sinun mieltäsi rentouttaa -? Levon löytäminen... miten sen teet?
Voimia arkeen ja vapaisiin
😍