Mä olen tosi tyhmä. (Positiivista joo.) Poistin / tuhosin pari päivää sitten lääkkeeni ja reseptini jostain impulsiivisestä syystä. Nyt on olo aika ankea, mutta pärjäilen. Tosi ristiriitaiset fiilikset. Lääkkeet oikeasti auttoivat minua. Mutta toisaalta alkoi kyllästyttämään kun olo oli liian hyvä… ja kuitenkin ei niin hyvä, että elämää saisi oikeasti muutettua mitenkään paremmaksi. Päivästä toiseen samaa olemista ja ajan kuluttamista. Miten oikein osaisi suhtautua siihen, että tämä elämä nyt oli tässä, ja nyt pitää vain olla? Ainakin nyt ilman lääkkeitä taas tuntuu, että jotain tapahtuu. Mutta en tiedä tapahtuuko mitään positiivista, ja positiivinen kehitys kai olisi se mistä oikeasti pitäisi olla kiinnostunut. En tiedä pitäisikö lääkkeitä lähteä taas hakemaan, mutta toisaalta ei ehkä vielä. Pitää nyt rauhassa kärsiä oman tyhmyyden seurauksista. Ja muutenkin tuntuu älyttömältä yhteiskunnallisesti ajatellen, että kalliita lääkkeitä heittää menemään ja sitten tulee pyytämään lisää. Joo. T-y-h-m-ä.
Sinun täytyy olla kirjautuneena, että voit vastata tähän aiheeseen.