Eli siis, tarvitsisin neuvoja nykyiseen elämäntilanteeseeni ja ennen kaikkea siitä selviytymiseen. Olen nyt reipas 20-vuotias nainen, työssäkäyvä. Olen täysi-ikäisyyden kynnyksellä menettänyt isäni, raskasta aikaa koska hoidin häntä kotona sairauden edetessä. Viime vuosina on myös lähtenyt pilven reunalle aivan liian monta, ja liian läheltä.
Menettäminen on raskasta, mutta itse olen soppaani sen verran hämmentänyt, että isäni kuoltua opiskelin ja rahat olivat vähissä.. hetkeksi pimentoon joutuneena aloin ottamaan pikavippejä ym. Kierre on jatkunut pitkään. Tällä hetkellä maksettavaa olisi reilu 30 000e. Palkkani ei riitä kuin korkoihin, joten en siis mahdollisesti 30v kuluttuakaan ole päässyt eroon lainoistani. Olen saanut vakipaikan, mutta työpaikkani on mahdollisesti menossa konkurssiin, ja työmatkaakin on 200km suuntaansa. Äitini nimi on auton papereissa, jonka olen lainalla ottanut. Ulosottoon meno vaikuttaisi äitiinkin, ja en ole varma selviäisikö hän siitä(ja tällä hetkellä auto pakollinen töissä kulkemisen vuoksi). Koen, että ennen kuin voisin tehdä mitään järkevää niin auto pitäisi olla maksettu.

En haluaisi kuulla kommentteja siitä, että niin petaa kuin makaa. Näiden asioiden kanssa kamppailen päivästä toiseen. Olisi ihana katsoa tulevaisuuteen iloisin mielin ja odottaen elämältä pieniä onnenhetkiä, kun nyt mennään pientä ympyrää.
Jos löytyisi ideoita, että miten tästä eteenpäin?