Olimme poikaystäväni kanssa päättäneet muuttaa yhteen. Molemmat olemme asuneet vuokralla, mutta nyt tuli asunnon osto mieleen. Koska minä olen hyvätuloinen ja säästänytkin jo asuntoa varten, ostin minä asunnon ja sovimme, että mies maksaa vuokraa. Asunto budjetoitiin siten, että miehen maksama tulo tulee tarpeeseen. No, muuttaminen on aina kamalaa ja etenkin, kun miehellä on paljon enemmän tavaraa kuin minulla. Tästäkin tuli jo riitaa, olen lisäksi joutunut organisoimaan muuton lähes kokonaan itse. Mies on jotenkin ”avuton” tässä ja olen joutunut koko ajan patistamaan työhön. Mutta. Tästä vasta alkoi tapahtumien vyöry: miehen äiti yritti itsaria, jouduimme selvittämään sitä soppaa. Sitten työnantaja ilmoitti miehelleni, että työt loppuvat nyt. Minkä jälkeen mies ratkesi vielä ryyppäämään (näin ollut ennenkin). Joka aamu hän vakuuttaa skarppaavansa (eli lopeta juominen, etsi uusi työ ja roudaa muuttotavaraa) mutta aina kun olen iltapäivällä töistä tullut, mies on jo ehtinyt kaljoitella. Eilen tilanne kärjistyi siten, että ilmoitin jättäväni hänet. Pattitilanne. Mies onneksi sai jatkettua omaa vuokrasopimustaan ettei ihan kadulle taida joutua, mutta nyt molemmat olemme eronneita onnettomia, rahahuolissa ja tavarat hujan hajan kahdessa kämpässä. Voimat ei enää riitä… Oma jaksaminen heikkoa nyt ja minun täytyy vielä miestäkin lohduttaa, sillä hetken jo pelkäsin, että hän tekee itselleen jotain. Neuvoja???