Moi Carmilla!
Joskus minullekin tulee näitä, että alle satanen rahaa ja kolme viikkoa seuraavaan liksaan. Minusta siihen vaan jotenkin tottuu, kun tajuaa että tämä on nyt tämä tilanne, ja näillä mennään! Minulla on kylläkin muutama ihaa ystävä joilla käyn silloin syömässä. Tällöin ystävät myös punnitaan, ei siis niin, että kuka tarjoaa pummille ruokaa. 😀 Vaan miten he suhtautuvat tällaiseen köyhään? Hyvin. Joskus kun heillä on tiukkaa, teen laatikkoruokaa josta syödään sitten pari päivää ja laitan ruokaa mukaan.

Tiedän tuon tunteen eläinten hyvinvoinnin takaamisesta. Mutta sekin on mahdollista (toivottavasti ei tule yllättäviä eläinlääkärireissuja!) Tee laatikkoruokia, vähän lihaa ja paljon kaikkea sivusälää. Syöt siitä vähintään kolme päivää putkeen. Koirille voi keittää puuroa ja laittaa vähän makua laatikosta mukaan (jos masut kestää). Ja koirilla on toivottavasti omaa ruokaa vielä jäljellä?

Puuroa, pakastealtaasta halpoja ruokia (ranskalaisia iso säkki, makkaraa x-traa..) Keittoja.. Peruna on halpaa. Mauksi jotain mukaan. Aivan varmasti riittää 5e päivä kun syö pitkäkestoisia sapuskoja. Mitään ei pysty ostamaan, ei ylimääräistä.. Ethän polta?

Mutta sanoisin täältä kohtalotoverini, että kyllä se siitä! Itselleni auttoi sellainen ehkä älytön ajatus, että "tämä on selviytymisseikkailu". Eli mietin kuinka kekseliääksi sitä tuleekaan, kun rahaa ei kertakaikkiaan ole. Kaverit nauraa kun löydän maasta 20snt tai keräilen pulloja tienvarsilta. Mutta se on eräänlainen seikkailu, kun sen niikseen ottaa. Usko pois, sinä selviät tästä kolmesta viikosta, pääasia että pidät pään kunnossa ja koirista hyvää huolta. 🙂🌻 Meitä on täällä tosiaa muitakin, jotka venyttää senttejä, ja ihan hyvin sitä on pärjännyt sitten kuitenkin!
Tsemppiä !

Minä ihan omasta tahdostani elän nuukailen ja voin sanoa, että 5 eurolla päivässä elää vallan loistavasti vaikka on eläimiä. Tietenkin mulla on se etu, että olen marjat itse poiminut ja poroakin saan ilmaiseksi. Mutta ilman niitäkin eläisin 5 eurolla varsin hyvin.
Ostaisin kotimaista kaalta, porkkanaa, munia ja jauhelihaa enimmäkseen.
Koirille keittäisin jauhelihaa ja riisiä.

Lomalla voi käydä kirjaston eri osastossa aivan ilmaiseksi. Ulkoilla ilmaiseksi. Katsella näyteikkunoita ilmaiseksi. Kiertää just noita kirppareita. Onhan sitä vaikka mitä ilmaista mitä voi tehdä.

Minä en tiedä mitä häpeemistä siinä on, että elää vähällä rahalla? Nykyaikana kun on kaikenlaisia mättöruokia, halpaa puhelinaikaa ja kannattaa muka puhua vaikka ei ole asiaa
ja ihmiset syövät ja kuluttavat kaikkea liikaa, siis törsäävät.
Niin voisit vaan olla ylpeä ettet ole mukana kulutushysteriassa.

Moi.
Mä elin kaksi viikkoa kukkarossa 16€. Pari kertaa kävin ystävänluona syömässä mutta muuten söin aamupalaksi puuroa (onneks hilloa oli ennestään) ja ruuaksi tein just jotain makaroonilaatikkoo tai jauhelihakeittoo. Laskut odottivat reilusti yli eräpäivän seuraavaan tiliin. Onneks en ehtinyt saada karhukirjettä! Porkkana on halpaa ja siitä saa hyvää lisuketta keittoon tai raasteen muodossa. Kaapista onneksi löytyi kuivatarvikkeita (makaronia, pari säilyketölkkii yms). Itse yleensä olen ok tuloilla saanut kuussa ostettua just kirpputoreilta vaatteita yms, ja keväisin olen kova ostamaan uusia kesä vaatteita. Nyt ne hankinnat tein kirpputorilta.

Kyllä selviää jos on pakko. Sosiaalitoimistostakin voi saada apua! Itellä raha menee terapialaskuun joka tekee 300€ kuussa! Kelan korvaukset kun ei ole hääppöisiä ja ne tulevat milloin sattuu..

Ystävien pitäisi ymmärtää, ainakin tosi ystävien. Eikä sitä rahan pulaa ole pakko kertoa kuin parhaille ystäville, ehkä joku ystävistäsi tarjoaa sinulle kotiruokaa! Kun uskaltaa kertoa tilanteesta, sekin voi jo helpottaa mielen tuskaa ja saa nukkua önsä rauhassa..

Kerronpa teille jotain, jota ei tiedä yksikään ystävä ja harva sukulainenkaan. Eikä tosiaan työ- tai opiskelukaverit.

Viime vuonna oli miehellä laskuja kertynyt ulosottoon (yksityinen ammatinharjoittaja, arvonlisävero 23 %, jonka maksu voi olla vaikeaa jos kuukausitulot ei ole paljon tonnia isompia) ja vaikka se ansaitsikin ja mä olin kahdessa eri osa-aikatyössä, niin rahat meni käytännössä aina pakollisiin laskuihin. Mies teki töitä pahimmassa tapauksessa 60 h viikossa, jotta saisi ulosoton kulut maksettua. Viime keväänä mies oli niin masentunut tilanteestaan, ettei edes sukulaisiltaan halunnut pyytää apua. Sosiaalitoimisto ei auttanut, koska ulosoton velkaa (muistaakseni 800 €/kk) ei otettu huomioon pakollisena kuluna. Myöskään verottajalle erikseen maksettavat ALV:t ja työhön liittyvät kulut kuten ohjelmistovuokrat, laajakaistanetti ja hajonneen tietokoneen korjaus eivät olleet sossun mielestä pakollisia kuluja.

Tehtiin sitten niin, että sitkeästi maksettiin vuokra, ulosoton velat, alv:t, laskut ja julkisen liikenteen liput, että päästiin töihin (itselläni työpiste vaihtelee vuorojen mukaan, pisin työmatka on yli 20 km). Leipää sitten saatiin jonosta. Itse kun olen yhä kirjoilla yliopistolla niin hain vielä päälle opiskelijoille tarkoitettua ruoka-apua (säilykkeitä, makaronia, vehnäjauhoja ja kaurahiutaleita). Kertaakaan en mennyt työkaverien kanssa ruokalaan lounaalle. Tienvarsilta kerättiin pulloja. Uusia vaatteita ostettiin kirpparien alennusmyynneistä ja noukittiin ilmaislöytökoreista. Sillai sitten selvittiin puoli vuotta, kun kahden ihmisen tuloista jäi laskujen, velkojen, verojen ja vuokrien jälkeen kuukaudessa käteen n. 200-400 € yhdessä jaettavaksi (ei niitä tuloja osannut koskaan arvioida etukäteen, kun riippui aina siitä miten oltiin saatu keikkoja ja mies toimeksiantoja).

Ei siinä olisi ilman ruoka-apua selvinnyt, pakkohan sitä on ostaa kotiin pesuaineet, jotta voi mennä puhtaissa vaatteissa palvelemaan turisteja. Ei voi muuta sanoa, kun että onneksi ei silmälasit tuolloin hajonneet, olisi ollut monen miinuksen ja hajataiton laskukatastrofi. Onneksi sain työkeikkoja parin tunnin varoituksella. Onneksi ei menneet laskut ulosmittaukseen.

Syksyllä sitten alkoi helpottaa, verottajan kanssa huomasivat, että perintään oli laitettu liian suuret summat ja tekivät oikaisupäätöksiä. Itse sain kesällä tehtäväkseni roppakaupalla töitä, joten jonoon ei enää ehditty. Syksyllä sitten mies nöyrtyi tilanteen kestämättömyyden edessä ja lainasi vanhemmiltaan muutaman tuhannen euron ja maksoi velkansa pois. Nyt se on sitten velkaa vanhemmilleen, mutta siitä ei kuitenkaan tule ulosmittauskuluja. Oli se onnellinen mies, kun tuli ulosotosta lasku, jossa luki 0 €.

Netistä löytyy pari blogia noista ruoka-apujutuista, siellä kerrotaan palveluista eri paikkakunnilla.

Minua tuo rahattomuudesta selviäminen ei painanut, koska vanhempienikaan tulot eivät aikoinaan suunnattoman korkeat olleet. Mies otti sen paljon raskaammin, koska osa sen sukulaisista on kuitenkin tuloiltaan keskiluokkaa tai ylempää keskiluokkaa. Lisäksi iso osa sen ystävistäkin tulee aika mukavasti toimeen. Kun se sitten sai kerrottua ongelmistaan vanhemmilleen, niin sen olo parani jo melkoisesti. Eihän se niistä laskuistaan mulle heti kertonut, mutta oma-aloitteisesti kuitenkin kaiken tunnusti.

Niin, miten selvitä:
1. Luova ruoanlaitto, jossa mitään ei heitetä pois.
- Kuivaneesta leivästä paistetaan köyhiä ritareita (kermavaahtoa ei ole, mutta kesällä tehtyä hilloa on vielä jääkaapissa).
- Kaurapuuron jämät voi käyttää leipätaikinaan, piirakan pohjaksi, kuivakakkuun tai kasvispihveihin.
- Eilisen ruoasta voi aina tehdä seuraavana päivänä jotain pataa tai keittoa. Mausteita lisäämällä ruoan maku paranee.
- Jos on saanut leipäjonosta pian pilaantuvaa juustoa ja paljon leipää, tehdään niistä tietysti lämpimiä voileipiä.
- Miltei kaiken voi pakastaa. Pakastettu jogurtti maistuu miltei sorbetilta🙂

2. Vaatteet (joita voi paitsi korjata, myös uudistaa)
- Ilmaiskorit, sukulaiset, ystävät... Ei sitä ole pakko ostaa muuta kuin sukkia ja alusvaatteita ja joskus jokin edustava vaate töihin (jos töissä sellaista vaaditaan).
- Joskus voi palkita itsensä kirppariostoksilla
- Taskurahaa saa myymällä omia vaatteitaan kevään tullen pihakirppiksillä ja muilla. Helsingissä Vallilan makasiineilla ei tod.näköisesti saa juurikaan voittoa.
- Ylimääräistä kamaa voi myydä myös netissä, jotkut myy tavaraa esim. blogeissa

3. Ylimääräinen tienesti
- Jos ei ole töissä kokoaikaisesti voi tehdä päälle kaikenlaisia äkkilähtijäsijaisuuksia tarpeen mukaan.
- Aina voi kerätä pulloja tienvarsilta. Hyvä tapa on kantaa aina mukanaan pientä tyhjää pussukkaa nätisti laukkuun taiteltuna. Sinne voi sitten niitä tien varren tölkkejä sujautella.
- Lisää habaa tulee, kun jaksaa kerätä myös Alkon viinipulloja, jotka eivät "puoliammattilaisille" kovin usein kelpaa.
- Palvelukset sukulaisille ja tuttaville. Ikkunanpesusta ja eläintenhoidosta palkkioksi vaikka ruokaa!

4. Ole onnellinen siitä että selviät. Rahattomuus ei ole häpeätahra. Siitä selviäminen on osoitus sitkeydestä ja joskus myös luovuudesta.

PS. Mun vanhemmat osti meidän koiralle aina tarjousmaksalaatikkoa ja joskus jopa koiranmakkaraa. Hyvin eli 16-vuotiaaksi. Veikkaisin, että tarjousjauheliha ja -maksalaatikko olisi ihan hyvää kamaa koiruksille. Ja vaikka eläin ekaksi nyrpistelisi, niin kyllä se sitten syö, kun tajuaa ettei muuta saa.

Hei!

Kurja tilanne. Rahattomana ei ole hyvä olla. Ei ihminen tosin tarvii mitään "mälläysrahaakaan", kunhan olisi sopivasti.

Osta koirille, joku koirien papana säkki. Ovat monen kilon ja riittävät pitkään. Eikä kalliita, jos merkin ei tarvii olla "luxusta". Tosin aika yksipuolista, mutta jos välillä just kaupan ale-lihoja, ale-makkaroita yms. laitat sekaan. Ja keität riisiä ja jauhelihaa ja keittovihanneksia.

Katso ympärillesi: olisiko mitään tavaraa tai esinettä josta voisit luopua ja myydä esim. netissä. Vanha digikamera, vanha kännykkä tms. Elektroniikka on aika kysyttyä. Ostajat maksaa rahat aika nopeasti tilille!

Voitko lainata rahaa esim. vanhemmiltasi, kavereilta, sukulaisilta. Ei paljoa, mutta esim. 20 - 30 e olisi jo hyvä lisä tuon 100e päälle pärjäämiseen ja auttaisi ainakin muutamia päiviä.

Entäs pikavipit? En niitä halua kenellekkään tuputtaa, mutta hyvä hätävara nekin JOS 100% aikoo maksaa eräpäivään mennessä takaisin. Oikein "käytettynä" ne eivät aiheuta ongelmia. Laina on laina ja maksetaan takaisin. Olen minäkin akuutissa rahan tarpeessa niitä ottanut (ehkä kerran vuodessa) ja hyvin on toiminut ja oikeasti auttanut siinä tilanteessa erittäin paljon! On joku firma, jossa eka laina ilmainen (ei siis korkoja).

Pahojen päivien varalta olisi hyvä pitää säästöjä. Esim. 50euroa sukan pohjassa jemmassa. Kukaan meistä ei osaa tarpeeksi tulevaa ennustaa, etteikö voisi vannoa, ettei koskaan käy näitä, että rahat loppu ja silti pitäisi elää. Niin voi käydä kenelle vain!

Toivottavasti pärjäät! Halpoja ruokia täällä lueteltiinkin jo aika paljon eli ; kaali, porkkana, näkkileipä, puuro...

Joissain paikkakunnilla on myös ruuanjakoa (ruokakassi maksaa esim. 3e) ja sillä saa kaupan edellisen päivän tuotteita pussin täyteen. Eihän ruoka pilaannu heti sillä hetkellä kun pakkauksessa umpeutuu myyntipvm. Vaan on syötävää vielä päivän-pari jälkeenkin, jos oikeissa lämpötiloissa säilytellään. Sehän on viimeinen myyntipäivä (eli kauppa ei saa myydä sitä sen jälkeen) ei välttämättä viimeinen käyttöpvm.!!!
Jonoon vaan!!! Hyvää ruokaa ja halvalla. Ja usein "tuotto" menee vielä avustusjärjestön hyväksi.

Hyviä ehdotuksia onkin tullut jo paljon.

Jos ystävät ei ymmärrä, että et pysty tarjoamaan sen seitsemää sorttia, niin se ei ole Ystävä. Kannattaa kertoa ainakin ohimennen, että nyt on tilanne tämä. Oikea Ystävä sen kyllä ymmärtää.

Ruokapuoliasiaa:
- pikakahvi on halvempaa kuin tavallinen kahvi
- koiralle maksalaatikkoa (esim. rainbow), gotler-makkaraa, ruuan jämiä
- kesällä kannattaa kerätä marjoja ja sieniä pakastimeen

Kannattaa pitää jemmassa pientä määrää rahaa (esim. 50 e) pahanpäivän varalle. Kuka tahansa voi joutua velkavankeuteen. Keräämisen voi aloittaa pienellä summalla, laittaa joka pv esim 50 senttiä säästöpossuun. Kolmessa kuukaudessa on 50 euroa jo kerätty.

Tsemppiä 🙂🌻

Silent, monet vinkeistäsi olivat oikein hyviä, mutta kehotan suhtautumaan pikavippeihin kielteisesti. Katselin just yhdessä mainoksessa, miten Ellos tarjoaa 1600 euron lainaa viiden vuoden maksuajalla hintaan 49,50€/kk. Lainan takaisinmaksu onkin sitten jo n.2600 euroa, eli paljon enemmän kuin alkuperäinen lainasumma. Tunnen henkilöitä, jotka on yrittäneet korjata tilannettaan pikavipeillä, koska ylpeys on estänyt menemästä sossuun, velkaneuvontaan ja ruokajonoon. Luottotiedot ovat sitten menneet kulutusluottojen ja maksamattomien laskujen myötä.

Eräs tälläinen henkilö on jatkuvasti pyytämässä minultakin lainaa, eikä sellaista vaan olisi oikein antaa...Tähän sitten saan aina niitä katkeria kommentteja: "Noinko vähän sinäkin sitten ansaitset." Kyllä vain, ansaitsen vähän, mutta en ole velkaa ystävilleni enkä lähisukulaisilleni. Voisi sekin ihminen vain niellä ylpeytensä ja hakea apua sieltä mistä pitää.

Tässä linkki ruoka-apuun: http://leipajono.blogspot.com/p/ruoka-apua.html

Oikeasti, jos tilanne on se, että sairaudenhoito, lääkkeet, asumiskulut ja pakolliset laskut vievät palkan loppuun, niin sosiaalitoimisto on oikea osoite. Odotellessa päätöstä sosiaalitoimistosta, voi ehtiessään sitten käydä ruoka-apua hakemassa. Jos ei töiden takia ehdi, niin voi sitten pyytää apua luottoystävältä tai sukulaiselta. Useimmat ihmiset antavat mieluiten käytännön apua kuin lainaavat ja mielestäni se on ihan oikea linja.

silent kirjoitti 9.4.2012 16:16

Entäs pikavipit? En niitä halua kenellekkään tuputtaa, mutta hyvä hätävara nekin JOS 100% aikoo maksaa eräpäivään mennessä takaisin. Oikein "käytettynä" ne eivät aiheuta ongelmia. Laina on laina ja maksetaan takaisin. Olen minäkin akuutissa rahan tarpeessa niitä ottanut (ehkä kerran vuodessa) ja hyvin on toiminut ja oikeasti auttanut siinä tilanteessa erittäin paljon! On joku firma, jossa eka laina ilmainen (ei siis korkoja).

Opiskelujen alkupuolella juuri kotoa toiselle puolelle Suomea muuttaneena tuli eleltyä aika tiukasti. Silloisen poikakaverin kanssa oikeen kilpailtiin siitä kumpi keksii annoshinnaltaan halvempia (mahd hyviä ja ravinteikkaita kuitenkin) ruokalajeja!

Suosituimpia oli:

Pizza: itse tehty pohja, ketsuppia, halpis raastejuustoa (säilyy pakkasessa!), halpislihapullia viipaleina, tölkkiananasta.

Pyttipannu: perunaa, halpaa lenkkimakkaraa, sipulia, kananmuna

Kaalipata: kaalia, jauhelihaa, riisiä, porkkanaa. Tulee jättimäinen kattilallinen!

Kilon kasslerpihvipakettilla on todella pieni kilohinta! Lihaa voi pakastaa vaikka pihvi per pussi ja sulatella sieltä ja paistaa!

Spagetti ja ruskeakastike. Ruskea kastike syntyy helposti kun sulattaa nokareen voita pannulla, lisää jauhoa sen verta että imee kaiken rasvan, paistaa hetken ja lisää vettä. Sitten keittelee niin että suurustuu ja maustaa ketsupilla, pippurilla ja lihaliemellä.

Sinäpä muutama mikä muistui mieleen =)

Kaalipataa on kyllä tullut tehtyä paljon vaikka ei ole penniä enää niin venyttänykään, on niin hyvää! 😎