Hei,

Olen aloittamassa terapian ensi syksynä ryhmässä. Olen käynyt psyk.polilla puolisen vuotta ja totesin etten halua kaivella vanhoja mörköjä psykoterapiassa, vaan tarvitsen ajatusten muokkausta positiiviseen suuntaan. Lääkäri ja psykologi suositteli tuota ryhmää. Kiinostaa kuulla mitä vastauksia saat!

Minä olen vasta aloittelemassa kognitiivista psykoterapiaa, mutta ainakin nyt jo olen oppinut joitakin konsteja, joilla ajatuksia saa muokattua positiivisempaan suuntaan. Toinen hyvä menetelmä on ollut rentoutus. Kun saa ensin sen pahimman ahdistuksen pois, pystyy paremmin keskittymään järjen ääneen.

minä kävin 8v siinä ja jollainlailla koen nyt kun terapiamuoto muuttui (sain perheteraputin)
että menikö mun elämästä 8v hukkaan...toipuminen jumittui...
terapiamuoto/terapautti olisi pitänyt vaihtaa ja aijemmin, niin mä luulen olisi ollut järkevintä mun kohdalla...
Tietenkin sitä silloin sain tsemppiä tähän päivään ja rentoutusharjotuksia neuvoja yms.
mutta auttaako ne jos taustalla masennukseen onkin jokin lapsuuden traumat..
ja itse koin psykoterapian sillai auttamattomaksi että kun en saanut kysymyksiini vastauksia (terapeutti ei tiennyt) jäin aina vastaanoton jälkeen kysymysten kanssa yksin ja lopussa terapia ajat alkoivat tuntua siltä että "pitää mennä kun aik on annettu" vaikka ei siitä juuri apua enään ole... alussa ehkä...
no tää oli mun kokemus ja toisella toimii toisella ei..
on niin erilaisia elämänkohtaloita /traumoja meillä...
mutta suosittelen kokeilemaan edes jonkin aikaa varsinkin jos yksityiselle menet...sinähän voit sanella kauanko haluat sitä...julkisella puolella ei terapautin vaihdokset sujukkaan niin yksin kertasesti....
tsemppiä kokeiluun 🙂👍

Minulle kongitiivinen terapiamuoto on auttanut. Tiedän ettei se sovi kaikille mutta ei varmaan psykoterapiastakaan kaikki apua saa... itse suosittelen...ryhmäterapiat toimii toisille kun taas sit toisille ei kannattaa keskustella psykiatrin tai terapeutin kanssa mitä hän suosittelee ja kokeilla juttuja siltä pohjalta. toivottavasti kaikki saa tarvitsemansa avun, vaikka terapia muoto onkin eri. Ja onneksi erinlaisia terapiamuotoja ja terapeutteja on olemassa.🙂🌻

Olen käynyt kymmenisen vuotta sitten psykoanalyyttisen terapian läpi,jossa kaivellaan kipeitä menneisyyden asioita. Käyntien välillä saattoi olla tosi ahdistunut edellisellä käynnillä esiinnostetuista asioista. Terapeuttini oli koulutukseltaan psykologi ja erittäin kokenut ja fiksu eli hänestä ei moitteen sanaa.

Nyt tuntui siltä, että terapia on taas tarpeen ja olen käynyt pari kertaa erikoissairaanhoitaja-tasoisella myös psykoanalyyttisen suuntauksen terapeutilla.
(Psykiatri suositteli kongnitiivista, mutta tämä on halpa ja lähellä)

Olen vähän epäilevällä kannalla sekä terapeutin että analyyttisen suuntauksen kanssa, siis kannattaako tätä jatkaa. Tarvitsisin terapeutilta tukea ja mielialan nostoa enkä yhtään lisää ahdistusta.

Oletteko saaneet kongnitiivisesta jo alkuvaiheessa 'lisää potkua' ?