onhan tämä
http://www.paihdelinkki.fi/

Minäkin olen vielä aika nuori ja vetasen aika surutta kunnon kännit, kun asiat tarpeeksi ahdistaa.
Nuorempana, alaikäisenä, joinkin kyllä paljon enemmän. Kävin monia vuosia terapiassa ja se kai auttoi tuohon viinanjuonnin vähenemiseen.

Minulla vaihe kesti viitisen vuotta, mutta keho lopetti putket aina puolestani. En hakenut apua. Hae ihmessä apua, vaikka terveyskeskuksesta. Vaikka pystyisitkin hoitamaan työsi, niin se ei ole merkki siitä, että et tulisi olemaan pahoissa vaikeuksissa asian suhteen pian, jos et hae apua. Se oli välillä jopa hauskaa, mutta vanhempana se tuntuu aina vaan ahdistavammalta. Mikäli et halua hakea apua, niin kirjoittele tänne. Se auttaa enemmän kuin tiedätkään! Tsemppiä!

jentskuli kirjoitti 23.6.2010 1:30

Olen sellane aikuisuuden kynnyksellä oleva immeinen, siis parikymppinen. ja viina maistuuuu, apua!! työtä teen, mutta kun vähääkään vapaata on nii viina/kalja enemmän maistuu.
itellä alko vanhemmat ja aina itse luvannut et en oo niinku ne omille lapsille(ei oo omia vielä)
miten saan kierteen loppumaan, mihinkään en viitti mennä ettei kasvot mene, onko jtn netti ryhmää muu ku tää?
kertokaa omia kokemuksia mikä auttaa??
vielä siinä tilanteessa että tajuan, et nousta pitäis mut miksi ja miten??

Ne vastaukset - miksi ja miten - pitäisi löytyä susta itsestäsi, että saisit kierteen katkaistua. "Maanvaiva" antoikin sulle hyvän linkin.
Miksi haluaisit itsellesi samanlaisen elämän, kun vanhemmillasi oli?
Miksi haluaisit mahdollisille tuleville lapsillesi samanlaisen elämän, kun sinulla oli?
Miksi et tavoittelisi unelmia?

Kasvot menetät, jos et osaa pyytää apua! Et sillä, että piilottelet ongelmat ja lakaiset ne maton alle, kun ne joka tapauksessa paistaa, kun aurinko taivaalla. Onneksi olet kuitenkin hyvällä tiellä, kun täältä lähdit neuvoa etsimään. Nyt vain eteenpäin! Kyllä ne keinot keksii, kun tarpeeksi haluaa! 😀

Tsemppiä ja potku persuuksille! 😋

Moikka mulla oli 17 vuotiaana alkoholi riippuvuus,paha sellainen ja nyt olen 21 ja täysin absolutisti.Jeesus vapautti mut alkoholista,mitkään katkot ei mua auttanu ilman Jeesusta ei minua ehkäpä enää olis.Jeesus haluu jeesii sua pääsemään tosta kierteestä.

jees kiitos kaikille vastanneille, ja olenkin mielestäni jo ensimmäisellä askeleella kun olen myöntänyt itselleni tämän asian. Ensin piilottelin jne..
Nyt olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja käytän alkoa esim tilaisuuksissa jne. en niinkään enää yksin, mikä enne oli lempi harrastukseni.
Oikeassa olette että minusta se lähtee, pitäisihän minun alkolapsena se tietää kaiken sen jälkeen mitä kokenut olen..
Ja yhden voin sanoa ettei kyllä jeesuskaan tähän auta. jumalan kanssa aikoja sitte sovittu että eriteille lähdetään. nii paljon paskaa sattunut yhdelle perheelle, että jos jumala on olemassa nii melko paska jätkä...

Mä en myös jaksa uskoa aikuisten joulupukin olemassa oloon. Itse on kärsittävä tekojensa seuraukset, ja kannattaa myös elää tämä elämä kunnolla.

Kyl sun tilanne varmasti parantuu. Muista, et elämässä on paljon muutakin iloa ja nautintoa kuin alkoholi. Ja noista iloista ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa.

Jumalaahan sitä on helppo syyttää,ja hän sen kestääkin,mutta hän ei ole syyllinen meidän ihmisten OMIIN valintoihin,sillä meillä ihmisillä on myös oma tahto ja valinta valita ja tehdä päätöksiä.
on olemassa sielunvihollinen hän on tullut tuhoomaan ja tekemään pahaa,se on tullut usuttamaan ihmisiä vääriin valintoihin ja pahuuteen,Jeesus ei koskaan syytä,syyllisyyden henki on paholainen ei koskaan Jumalasta.Jeesus oli myös huonojen naisten ystävä hän ei syyttänyt heitä vaan kertoi totuudesta ja varotti niitä.
Jumala sallii asioita tapahtuvan että me käännytäs hänen puoleensa Jeesus on ainut oikea tie totuus ja elämä hän voi auttaa.

Ja maailma on 6000 vuotta vanha... Totta kai... Sure.

jentskuli kirjoitti 23.6.2010 1:30

Olen sellane aikuisuuden kynnyksellä oleva immeinen, siis parikymppinen. ja viina maistuuuu, apua!! työtä teen, mutta kun vähääkään vapaata on nii viina/kalja enemmän maistuu.
itellä alko vanhemmat ja aina itse luvannut et en oo niinku ne omille lapsille(ei oo omia vielä)
miten saan kierteen loppumaan, mihinkään en viitti mennä ettei kasvot mene, onko jtn netti ryhmää muu ku tää?
kertokaa omia kokemuksia mikä auttaa??
vielä siinä tilanteessa että tajuan, et nousta pitäis mut miksi ja miten??

Heippa!
Sinun taustasi on aikalailla samanlainen kuin omani. Minun vanhempani olivat alkoholisteja. Äitini vielä lääkkeitten seka käyttäjä ja alituinen itsemurha kandidaatti joka kuitenkin aina soitti itse itselleen ambulanssin kun kukaan muu ei enään jaksanut innostua.
Tein saman päätöksen kuin sinä. En tee samaa omille lapsilleni ku mitä mulle tehtiin ja aiheutettiin.
Kun olin parikympinen niinkuin sinä nyt minä myös menin aina kun voin ja rahat riitti. Ei haitannut oliko yö vai päivä.
Aikani sekoiltuani mietin tosissani että haluanko itse olla samanlainen kuin vanhempani. Minusta oli kovaa vauhtia tulossa sellainen ja vain sen takia että halusin turruttaa itseäni. Niin hekin olivat varmaan aloittaneet ja eivät osanneet lopettaa enään.
Minä halusin lopettaa koska kuinka olisin voinut olla hyvä vanhempi tuleville lapsilleni jos en osannut olla hyvä itselleni.
Nyt olen karvaa vaille nelikymppinen. Isäni kuoli juomiseen kymmenen vuotta sitten. Äitini pärjäilee vaihtelevalla menestyksellä mutta suurimmat sekoilut on jo lopettanut.
Minulla on aivan ihana seitsemän vuotias tytär ja lupaukseni pito ei ole ollut vaikeaa.
En sylje pulloon mutta ulkoilu kerrat ovat harventuneet 4-5 vuodessa. Lapseni ei ole koskaan nähnyt minua kännissä ja olen pystynyt tarjoamaan hänelle hyvän ja lämpimän kodin. Se näkyy hänestä.
Kaikki on itsestään kii. Niin se vain on. Arvosta itseäsi ja päätä mikä on parasta sinulle.
Olet varmasti paljon arvokkaampi kuin muuta pullo illassa.
Voimia sinulle ja iso halaus😉

Saniga kiitos ihanasta viestistä!<3 lämmittää tosi paljon että joku on kokenu saman ja ylöspäin nousuu, antaa voimia itelle samaan. Omalla äitilläki menee jo nyt iha hyvi, mut pelko perseessä koko aja et isälle käy samallai ku sun isälles:/ viina ku maistuu..

Ja yleisesti siitä jumala/jeesus hommasta että onko ne mun omia valintoja jos isäpuoli kuolee syliin ja äiti melkee tappaa ittensä? en jumalaa syytä siitä millään lailla, koska en siihen usko. kunnioitan niitä jotka uskoo, koska olen nähnyt että uskossa on myös hyvät puolensa, mutta toivon että uskovaiset myös kunnioittaisi minun valintaani olla uskomatta.

Kiva jos pystyin piristämään☺️. On mukavaa kuulla että äidilläsi menee jo paremmin.
Isäsi tilanne on surullinen mutta tosiasia on se ettet pysty vaikuttamaan hänen omiin päätöksiinsä. Jos hän ei koe itseään tai läheisiään nin tärkeiksi että se olisi syy lopettaa ja pyrkiä parantamaan loppuelämäänsä et sinäkään siihen pysty. Läheisestä aina saa olla huolissaan mutta itselleen on jokaisen opittava elämään. Et pysty lopettamaan kierrettä ellet ala arvostaa itseäsi. Vanhempien synnit ei sinusta tee huonompaa ihmistä päin vastoin olet nähnyt elämän varjoisaa puolta ja näin jos vain kiinni saat niin osaat varmasti arvostaa myös hyvää puolta ehkä enemmän kuin moni muu.

Että näillä eväillä täälä pääs🙂👍