Kellokosken Prinsessa
Minä en pitänyt kun hypittiin nopeasti asiasta tai paikasta toiseen.
Prinsessalla oli hienoja vaatteita ja kalliita koruja eikä näytetty mistä se ne sinne sairaalaan sai.
Yhtäkkiä oltiin Ruotsissa eikä kerrottu miten sinne mentiin jne.
Myötähäpeää tunsin, kun pankinjohtaja antoi sille leikkishekkivihon josta se sitten jakeli pitkin elokuvaa rahaa toisille.
Se prinsessa meni pankista nostamaan rahojaan, jotain mikä hänelle kuuluu, kun hän on prinsessa.Suvun rahoja.
Sitten annetaan leikkirahaa. Vaikka sille olisi voinut selvästi kertoa että elät harhassa.
Hänen kustannuksellaan ilveiltiin.
Pirkka-Pekka Peteliuksen kohtalo oli kamala, sitä minä itkin. Hiljaa itsekseni, kun tuntui että toiset katsojat nauroivat koko elokuvan ajan.
Hän oli sellainen pohdiskelija ensin, sitten hänet leikattiin ja hänestä tuli lähes aivoton mielisairas.
Pari itsemurhaakin elokuvassa oli, nekin meni aika nopeasti ohi vaikka olivat päänäyttelijöitä.
Hautajaiset näytettiin mutta niissäkin oli Prinsessa pääosassa.
Olisivat ne kuolleet omissa hautajaisissaan voineet olla pääosissa.
Olen kuvitelulut, että Prinsessa kuolikin Kellokoskelle mutta eihän niin ollutkaan.
Joten en ymmärrä miksi hänelle on patsas sinne pystytetty.
Sanotaan, että hänen annettiin elää omassa harhassaan. Olla prinsessa
Loppusanoissa minä kuitenkin tein sellaisen johtopäätöksen ettei hän elänytkään harhassa vaan
harhassa elivät Kellokosken sairaalan väki ja muu kylän väki.
Jotenkin monessa kohtaan minulle tuli tunne, että tuo Prinsessa näyttelee hullua mutta ei sitä ole.
Miksihän? Ehkä siksi ettei hän olisi kuitenkaan pärjännyt normaali elämässä ja siksi piti ottaa joku rooli.
” en minä ole prinsessa vaan Anna Lappalainen” hän sanoo kuolinvuoteellaan.
Sinänsä hankala elokuva katsoa kun toisille se oli pelkästään huumoria. Ja nauramiset välillä otti siten että ne mulle nauravat.
Kun myös olen yhensortin kylän viihdyttäjä. En osaa ole vapaaehtoisesti valinnut.
en minäkään pahemmin elokuvaan ihastunut. Tosin en muutenkaan aina välitä kotimaisista elokuvista. Mutta esim. kalteva torni oli mielestäni sata kertaa parempi. Minulle jäi ihan samanlainen käsitys Annasta, ettei se oikeasti ollutkaan sairas. Että se vaan jostain syystä esitti prinsessaa..
Pidin siitä että Annan käytös sai aikaan joissakin hoitajissa/lääkäreissä asenteen muutoksia, mutta liian usein itsellenikin tuli sellainen olo että elokuva pilkkaa mielenterveysongelmaisia. Että he ovat omituista sakkia jolle ns. terveet ihmiset saavat nauraa.
Minä taas ajattelin että pankinjohtaja oli kekseliäs. Jos hän olisi toiminut kaavamaisesti ja virkamaisesti, Anna olisi jouduttu raahaamaan väkisin takaisin sairaalaan ja hän olisi tapellut ja pannut vastaan. Eihän harhaista käytöstä toki saisi rohkaista mutta siinä hetkessä ja tilanteesa se saattoi olla paras/hyvä ratkaisu.
Sitä minäkin ihmettelin kuinka karkulaisia ei muka saatu kiinni, vaikka he liikkuivat julkisilla paikoilla. Eivätkö he yöpyneetkin jossain toisessa sairaalassa? vai käsitinkö väärin? En enää muista kaikkea mutta monesti mietin elokuvan aikana että se oli epälooginen.
että jotakuinkin tällainen kuva minulle siitä jäi.
En tiedä kuinka paljon asiaan vaikutti se että en pidä pääosaa esittävästä näyttelijästä ollenkaan.