Käytätkö koskaan liikaa ylimääräisiä lääkkeitä ?

Käytätkö koskaan liikaa ylimääräisiä lääkkeitä ?

Käyttäjä Meddy43 aloittanut aikaan 30.07.2011 klo 22:21 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Meddy43 kirjoittanut 30.07.2011 klo 22:21

Heippa taas kaikille ! Toivottavasti voitte ainakin siedettävän hyvin.

Olisin kysynyt tuleeko teille koskaan sellaisia hetkiä tai olotiloja että otatte vähän ylimääräisiä lääkkeitä ? Ei siis itsetuhotarkoituksessa, vaan lievittämään toivottomalta tuntuvaa ahdistuneisuutta, tai kenties ärtymystä, vihaa tai masennusta ?

Tulee mieleeni ylimääräisen rauhottavan ottaminen; tai kenties särkylääkkeen vaikka särky ei olisi kovin paha ?

Voikaa hyvin,
Meddy43

Käyttäjä Thinkabout1 kirjoittanut 03.09.2011 klo 17:31

Minä popsin ihan huoletta. Kerranhan täällä eletään ja kun ne helpottavat oloa niin silloin otan heti kun tarvitsen enkä ala soimaamaan itseäni siitä etten kestä ilman tai että voivoi kun maksani kärsii. Särkylääkkeitä kuluu, selkälääkitystä kuluu, diapameja kuluu. En holtittomia määriä ota mutta varmuuden vuoksi tai pieneenkin kipuun. Mitä järkeä potea karmeaa ahdistusta tai itkukohtausta joka vain pahenee, ei muuta kuin nappia naamaan niin olo rauhoittuu. Sen pituinen se.

Käyttäjä Piakristiina kirjoittanut 11.09.2011 klo 20:14

Itse otan joskus voimakasta särkylääkettä Burana 800 mg. Lääkäri sanoi että ei tarvitsisi niin voimakasta käyttää, mutta sillä kivut lähtevät. Otan mielelläni myös muita kipulääkkeitä mitä sattuu kaapissa olemaan. Olen käyttänyt mm. pojalleni tarkoitetut kipulääkkeet mitä hän ei itse halunnut käyttää.
Kesällä kuitenkin sattui tapaus mikä pysäytti. Äitini ilmeisesti yritti itsemurhaa ottamalla voimakkaita särkylääkkeitä ja muita lääkkeitä liikaa niin että oli sekavassa tilassa. Hänet oli viety ambulanssilla sairaalaan ja sieltä mielisairaalaan. Siellä hän vietti noin 3 viikkoa. Diagnoosi oli syvä masennus. Koskaan hän ei itse siitä puhunut suoraan vaan syytteli tapahtuneesta isääni ja sitä kuinka hänen elämänsä on ollut niin tylsää yms. Ei koskaan myöntänyt yrittäneensä itsemurhaa.

Käyttäjä repukka kirjoittanut 12.09.2011 klo 12:26

Minä pikemminki välttelen lääkkeitä ja otan usein pienemmän annoksen kuin on määrätty. En halua myrkyttää itseäni. Toisaalta itsetuhotarkoituksessa olen useaankin kertaan ottanut reilun yliannostuksen ja ollut vatsahuuhtelussa ja/tai juonut pullotolkulla lääkehiiltä (yök!). Eli silloin todellakin myrkytän itseni. Hölmöläisen hommaa. 😳

Käyttäjä ElämänValo kirjoittanut 15.09.2011 klo 21:34

Minulla oli aikoinaan juurihoidettu hammas, joka oli epäonnistunut. Se otettiin uudestaan hoitoon ja se avattiin. Pari päivän jälkeen tuli ihan törkeät kivut. Oli vielä la iltapäivä ja ei saanut apua hammaslääkäristä siihen. Silloin tuli varmaan päivässä ibumaxia(?) napsittua lähemmäs 4000mg vaikka päiväsuositus taisi olla MAX alle 3000mg. Kun oli kovat kivut, niin ei sitä viitsinyt turvarajoista välittää.

Kun viimein sain ma oikeanlaiset antibiottit apteekistä hammaslääkärin puhelinreseptillä, niin meni 30min ja kipu hävisi. Silloin tuli sellainen narkkari olo, että vain halaili lääkepurkkia muutaman, koska se oli vienyt karmena kivun pois. Ymmärsin silloin paremmin miltä narkkareista tuntuu. 🙂

Masennuslääkkeitä (sekaisin) on joskus tullut napsittua huomattava määrä kun oli paha kriisi. Tuli aika kumma olo. Yleisesti kuitenkin olen noudattanut hoito-ohjelmaa.

Käyttäjä Desper kirjoittanut 16.09.2011 klo 13:04

Kannattaa ainakin ensin lukea pakkausselosteet ja selvittää yliannostuksen haitat. Ne voivat olla pahat pienelläkin annostuksella. Rauhoittavissa on se paha juttu, että niistä tulee riippuvaiseksi.

Käyttäjä repukka kirjoittanut 16.09.2011 klo 13:23

Joopa. Minä luenkin yleensä pakkausselosteet saadakseni tietää, lähtisikö juuri sillä lääkkeellä henki. Eipä sitä selosteissa koskaan sanota. Yleensä kuitenkin mainitaan yliannostuksen oireet ja niistä yritän päätellä, voisiko juuri sillä lääkkeellä tappaa itsensä. 😳

Käyttäjä Desper kirjoittanut 16.09.2011 klo 16:06

repukka kirjoitti 16.9.2011 13:23

Joopa. Minä luenkin yleensä pakkausselosteet saadakseni tietää, lähtisikö juuri sillä lääkkeellä henki. Eipä sitä selosteissa koskaan sanota. Yleensä kuitenkin mainitaan yliannostuksen oireet ja niistä yritän päätellä, voisiko juuri sillä lääkkeellä tappaa itsensä. 😳

Samat sanat. Minulla on tiedossa kaksi vaihtoehtoa. Toisella lähtee nirri kivuttomasti, toisella kituen, mikä voisi olla hyvä asia sekin.

Käyttäjä maanvaiva kirjoittanut 16.09.2011 klo 17:01

Minä luin mitä tapahtuu jos ottaisin lääkettäni liikaa
"yliannostuksen oireita ovat uneliaisuus, huimaus, pahoinvointi, oksentelu, tahdosta riippumattomien liikkeiden lisääntyminen, tajunnan tason lasku, sekavuus, lihasten nykiminen tai kouristusten huomattava paheneminen, koordinaatiohäiriöt ja/tai tahdosta riippumattomat silmien liikkeet."

Aika tuskallinen olisi kuolema, jos se lopulta tulisi. Vähän tuntuu ettei sitä edes vältämättä tajua, että on kuollut.

Käyttäjä spineless kirjoittanut 03.02.2012 klo 16:31

Moi Meddy !

Kuvasit pitkälti tilannetta, jollaisessa koen itse pitkälti olevani. Haen tuskaiseen, levottomaan oloon helpotusta kovemmista särkylääkkeistä, jotka tuovat hetkellisen rauhoittavan tunteen. Moninaiset ongelmat elämässäni, mm. masennus ja ylivelkaantuminen ovat saaneet minut "pakenemaan" pahaa oloani päihdyttävien lääkeaineiden avustuksella. Olen käynyt puhumassa vaikeuksistani ammattiauttajien kanssa, mutta kun ahdistus ja levottomuus saa vallan, turvaudun jälleen käden ulottuvilla olevaan pelastusrenkaaseen, pilleripurkkiin.

Spineless

Käyttäjä <3Quartier<3 kirjoittanut 05.02.2012 klo 22:03

Huonoina kausina tulee popsittua kaikkea mitä kaapista löytyy ihan vain siksi että sais pahan olon hetkeksi helpottamaan. Joskus kun ei vain jaksa kattoa tätä meininkiä, vedän lääkkeitä niin että tiedän nukkuvani ainakin seuraavan päivän, seurauksista välittämättä. Haluan tästä eroon mutta kun tulee hetkiä että tuntuu ettei mistään ole apua, en enää välitä. Sairaalassa on tullut oltua kun joku aina tajusi, nyt kun asun vihdoin yksin, ei kukaan sitä huomaa. En tiedä onko se sitten hyvä vai huono, lääkehiili juotuna tai nenämahaletkusta on olleet niin kamalia kokemuksia että se sai asian aina hetkeksi jäihin kun en enää sitä halunnut, kunnes romahdus aina jonkun ajan päästä tuli taas.. Mutta nyt kun tosiaan kukaan ei huomaa niin homma on karannut käsistä...

Käyttäjä Slash kirjoittanut 07.02.2012 klo 23:03

Mä käytän ja tiedostan et se on tosi huono tapa, mut en voi sille mitään. Mä otan lähinnä nukahtamislääkkeitä ja sillon kun sain niitä vielä reseptillä, saattoi huoletta mennä kymmenen päivässä. Ei tullu enää mitään vaikutusta.
Mulla lähinnä liittyy tää unettomuuteen, mut en kyl yleensä nukahda lääkkeelläkään vaan meen sekasin. Pahin oli kun olin porukoilla käymässä ja vedin ihan sikana äidin lääkkeitä, ihan koska halusin vaan nukkua- nukuin kolme päivää. Onneksi oli koiralle ulkoiluttaja, ihan kamalaa ajatella jos olisin tehnyt ton yksin kotona. ☹️

Käyttäjä Jaksaako? kirjoittanut 08.02.2012 klo 10:10

Kyllä. Ehkä kyse on itsensä rankaisemisesta?