Kannustan.Unettomuus,olut,yksinolo,ruokahalu ja sen puute vaihtelee
Mitä kirjoittaisi…
Tämä yhteiskunta aiheuttaa omanarvontunnon laskua varmasti monille, jos on työttömänä, jos joutuu hakemaan tukia, jos ei ole paljon ystäviä, tai ei ollenkaan, jos muuttaa uudelle paikkakunnalle, eikä suomalaiset ota helposti uusia kavereita entisiin jo vakiintuneisiin porukoihin.
Aina voi toki etsiä harrastuksia, ellei jokin oma syy estä sellaista. Vaikka traumaattiset kokemukset. Tai rahattomuus. Tai yksinkertaisesti oman kiinnostuksen kohteen paikkojen puute. Helsinkiläisillä on toki hieman paremmat mahdollisuudet näissä, aktiviteeteissa.
Lääkärit eivät mielellään nykyään määrää lääkkeitä kuin ylilääkärin määräyksen alaisina, siis moneen vaivaan tarjotaan mielialalääkkeitä, joista monet ovat itse asiassa psykoosinestolääkkeitä, kuten ketiapiini. Monille sellaisesta ei ole apua. Tunteet turtuvat, ei mene mieliala ylös, eikä aina ehkä liian alaskaan. Kritiikkiä kaivataan.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on jotain vikaa epäilen…
Ihmiset ovat yksinäisiä.
Apua hakiessa yritetään tunkea lokeroon ja jos ei mahdukaan siihen, niin saattaa jäädä aivan yksin.
Unettomuus, nukahtamisen odottelu, miten sitä hoitaisi, jos lääkärit eivät halua määrätä kunnon lääkettä?
Riippuvuudesta lääkkeisiin varoitellaan, mutta unettomuuden seuraukset ovat myös kuin riippuvuutta, riippuvuutta unettomuudesta jolla on fyysisiä, psyykkisiä ja psykososiaalisia vaikutuksia. Töihin tai muualle ei jaksa herätä jos ei ole saanut nukuttua ajoissa.
Moni yrittää itsehoitoa, yrttituotteita, alkoholia, melatoniinia (omakohtaisesti ei toiminut) ja sitten jos saa lääkäriltä unilääke-reseptin, se on väliaikainen (omakohtaisesti ei toiminut aivojen ollessa yliaktiivisessa tilassa nukahtamiseen).
Voisiko väsyneet ja masentuneet yhdistää voimansa, sen mitä vielä on ja lähteä aktiivisesti hakemaan muutosta yhteiskunnan asioihin?
On tietysti vaikeaa lähteä osoittamaan mieltään jonnekin, kaikilla ei ole varaakaan välimatkoihin, saati halua ”leimautua”.
Kuitenkin asioista ymmärtäviä on monissa yhteiskuntaluokissa (nekin ovat jo tulemassa voimakkaammin Suomeen).
Poliitikot ovat päättämässä niin monista asioista ja on ymmärrettävää, että väsyneet eivät jaksa taistella aktiivisesti, kun yrittävät vain pärjätä siten miten voivat yrittää.
Haluan toivottaa voimia, ymmärrystä ja hyvän olon hetkiä kaikille väsyneille!
Siinä ei ole mitään erikoista, että tässä yhteiskunnan menossa väsyy tai masentuu. Se vaikuttaa olevan joidenkin tahojen tahtona.
Rahatalouden ja talouskasvun vaatimusten pyöriessä… Siitä aiheesta voi lukea lisää tai katsoa videoita utubesta he ketkä jaksavat.
Kaikki ihmiset ovat arvokkaita.
Haluan kannustaa tekemään hyvää. Se on vaikeaa monesti jos on väsynyt ja tuntuu saamattomalta. Se on silti mahdollista. ”Ongelmaiset”, syrjäytetyt, masentuneet, kaltoinkohdellut ja väsyneet voisivat kokoontua vaatimaan oikeuksia.
Ette ole yksin, itse asiassa vaikuttaa siltä, että suomalaisen yhteiskunnan ja politiikan seurauksena väsytettyjen joukko vain lisääntyy. Lopulta siitä kärsii koko yhteiskunta ja asioille on tehtävä muutoksia. Jaksamista siihen asti!!!!!!!
🌻🙂🌻
Kiitos kun kirjoitit, en ehdi vastata kun kiire lähteä mutta kirjoita lisää. Auttoiminua.
Ja niin se vain jatkuu. Leikataan lisää.
Miten ihmiset, jo valmiiksi masennetut jaksaa?
Täällä ei jakseta kovin hyvin, vaikka joinain päivinä virkistyy jos tapaa jonkun kaverin, joita ei niin monia lähistöllä ole. Viakka joitain hyviäkin kavereita on, niin eri kaupungeissa. Ja rahaahan ei ole liikaa liikkumiseen.
Miten Suomella voi olla varaa syrjäyttää satoja tuhansia ihmisiä?
Päättäjät ovat todellakin vieraantuneet ongelmia kohdanneiden ja vähävaraisten arjesta.
Kenen tahansa kohdalle voi tulla vaikkapa todella traumatisoiva parisuhde tai töistä potkut ja ero ja lapsiakin toisinaan syntyy yllättäen, ja ymmärrän täysin niitä jotka eivät abortteja tee, vaikka köyhyys olisikin näköpiirissä.
Ja traumatisoitduttua... Niin... Kuka auttaa? Ketä kiinnostaa? Kuka YMMÄRTÄÄ?
Lääkäreille tiedoksi, että joskus muutkin kuin psyykoosilääkkeet (mielialalääkkeet, ketiapiini, jota syötyä muutama tuttu on itsensä hajottanut aivan lopullisesti Taivaaseen asti) voisivat auttaa, muutkin, potilas usein tietää itse mikä omalla kohdalla toimii, jos on jotain lääkitystä kokeillut. Nykyään vaan riippuvuuden pelko tai lääkärien bonukset ja eräiden ylilääkärien päätökset estävät antamasta kunnon käypää hoitoa monille joiden elämänlaatua voisi parantaa. Ja samalla mahdollistaa enemmän "talouskasvua" (inhottava mittari, mutta niin se menisi silti...) kun ihmiset olisivat toimintakykyisempiä.
Voimaa kaikille! Rakkautta kaikille! Ette ole yksin! (vaikka yksin olemmekin monet juuri nyt)
Ette ole yksin, koska meitä on monia, alistettuja, systeemin syrjäyttämiä, traumatisoituja.
Odotan parempaa.
Pelkona on moni asia. Niin fyysinen kuin psyykkinen, vakavakin. Surullinen myös.
Olette arvokkaita! Olette kauniita! (älkää uskoko photshoppeihin ja nöyryyttämiseen)
Toivoisin parempaa ja luonnollisempaa, yksilöllistä kaikkien tarpeiden mukaan.
Koskaan ei voi tietää milloin omalle kohdalle tulee ikävä yllätys.
Kumpa voisimme tehdä asioille jotain, auttaa olemaan ja elämään ilman yksinäisyyttä ja löytyisi ymmärrystä sille, että joillekin on annettu enemmän ja joillekin vähemmän ikävää.
Kannustan olemaan oma itse, jokainen oma itse on yksi enemmän ja myös esimerkkinä toisille liiankin nöyrtyneille tai väsyneille!!! <3 !!!!
☺️❤️