Kaksisuuntainen mielialahäiriö vie ystävät sekä sukulaiset

Kaksisuuntainen mielialahäiriö vie ystävät sekä sukulaiset

Käyttäjä Henrika89 aloittanut aikaan 22.08.2019 klo 19:58 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Henrika89 kirjoittanut 22.08.2019 klo 19:58

Ajattelin kirjotella tälläset postauksen jossa voi jutella avoimesti/anonyymisti kaksisuuntaisesta sekä siitä mitä se on elämälle aiheuttanut.

Itseltäni se on vienyt suurimman osan sukulaisista jotkut jopa pysyvästi. Tuntuu ettei kukaan ymmärrä, ei halua välttämättä edes ymmärtää suojellakseen itseään. Olen myös itse kokenut, että mt-ongelmainen on raskasta seuraa ja sitä jaksaa vain tietyn aikaa. Onneksi olen sellaisissa tilanteissa, että pääsen pois. Mutta lähimmäiset eivät pääse karkuun, vaan he joutuvat kohtaamaan kaiken sen sairauden aiheuttaman oireilun, että välillä kysyn miten ihmeessä jaksaa. Toteaa, on niitä hyviäkin hetkiä.

Millaisen menetyksen sinä olet kokenut? Vaikka et sairastaisi kaksisuuntaista voit silti kirjoittaa tänne.

Mukavaa loppuviikkoa!

Käyttäjä kirjoittanut 20.10.2019 klo 20:36

Kaksisuuntainen mielialahäiriö voi viedä ystävät ja sukulaiset, mutta yhteyden vertaisiin löydyttyä, se ei vie mitään, se vahvistaa. Yhteyden kokeminen, parasta mitä elämä voi antaa.

Jokainen vertainen oman elämän taistelunsa kanssa muistuttaa siitä, että elämä kaltaistensa kanssa jaettuna kantaa. Jotain samaa kipuilua jokaisella. Dein kampf ist auch mein kampf!

Käyttäjä kirjoittanut 22.10.2019 klo 22:01

Näissä mielen ongelmiin liittyvissä asioissa on ehkä tuuria, jos ajankohtana kun hakeutunut hoidon piiriin, on sattunut olemaan muutamia vuosia jo toiminnassa ollut ryhmä samaa kokeneita. Vertaisryhmä johon minut ohjattiin, toimi itsenäisesti. Hoitotaho oli järjestänyt tilan, saamme tiettynä aikana viikosta tavata ja kahvitella omin nokkinemme. Olen ollut vuosia siinä osallistuen kun ollut mahdollista osallistua. Ei tarvita ketään 'vetäjää', vastuuhenkilöä eikä työntekijää. Tila on varattuna meitä varten tuona päivänä siihen aikaan kuin on, muina aikoina varmaan muiden vertaisryhmien käytössä. Vähitellen tutustumista on tapahtunut, kesää kohti mennessä olemme tehneet retken milloin minnekin, käyneet syömässä porukalla jne. Omasta kokemuksesta rohkaisisin ottamaan selvää missä on lähin oman sairauden kanssa samalla tavalla kamppailevien ryhmä. Mttssä on työntekijöitä, jotka löytävät sellaiset mahdolliset ryhmät. He saavat palkkansa siitä, että mt-ongelmien kanssa kamppailevat löytäisivät avun piiriin. Parhainta apua löytää vertaistensa joukosta. - Sanoin aluksi jotain tuurista, kyllä kysyy uskallustakin lähteä omasta poterosta hiukka enemmän elämää kohti.

Voimia ja rohkeutta kysyä!