Kaksisuuntainen mielialahäiriö vie ystävät sekä sukulaiset
Ajattelin kirjotella tälläset postauksen jossa voi jutella avoimesti/anonyymisti kaksisuuntaisesta sekä siitä mitä se on elämälle aiheuttanut.
Itseltäni se on vienyt suurimman osan sukulaisista jotkut jopa pysyvästi. Tuntuu ettei kukaan ymmärrä, ei halua välttämättä edes ymmärtää suojellakseen itseään. Olen myös itse kokenut, että mt-ongelmainen on raskasta seuraa ja sitä jaksaa vain tietyn aikaa. Onneksi olen sellaisissa tilanteissa, että pääsen pois. Mutta lähimmäiset eivät pääse karkuun, vaan he joutuvat kohtaamaan kaiken sen sairauden aiheuttaman oireilun, että välillä kysyn miten ihmeessä jaksaa. Toteaa, on niitä hyviäkin hetkiä.
Millaisen menetyksen sinä olet kokenut? Vaikka et sairastaisi kaksisuuntaista voit silti kirjoittaa tänne.
Mukavaa loppuviikkoa!