Hei
Minulla on persoonallisuushäiriön monia eri muotoja. Yksi voimakkaimpia oireita on depressio.
En minäkään tiedä, vasta opettelen uutta elämääni. Lääkitys kait on kohdallaan nyt kokeilujen jälkeen mutta raskasta on ja terapia on työtäni nyt.
Silti jollain tapaa helpotti kun kummille käytöstavoilleni ja ajatuksilleni saatiin nimi ja vaikka kipeää tekee, todella kipeää niin jokin toivo jossain elää että masennus helpottaisi ja taakat harteilta putoaisi. Tie tulee olemaan pitkä ja raskas varmasti mutta ...
Erehdyksen ja kompastelujen kautta sitä pitää opetella uudelleen kävelemään.
Ei ole helppoa, ei totisesti.

Jaksamista sinulle!

Olen persoonallisuus häiriöinen ja käytän mielialalääkettä.Minulla saattaa olla joskus monta päivää ihan hyviä päiviä mutta joskus on sellaisia päiviä että on tosi ahdistava olo ja tuntuu turvattomalta ja mieliala on madaltunut.Joissain tilanteissa olen kärkäs arvosteluille mutta suurimmaksi osaksi olen oppinut pitämään suuni kiinni silloin.Ei kai tämä niin paljon poikkea terveen ihmisen elämästä koska terveilläkin ihmisillä tulee huonoja päiviä,tosin en sitte tiedä jos jättäisin mielialalääkkeet että miten sitten pärjäisin mutta saa olla kiitollinen että on selvinnyt näinkin vähällä,kun paljon pahempaa olisi jos sairastaisi Skitsofreniaa!

Itselläni on tällä hetkellä hyvin vaikea tilanne menossa, eli koko asian hahmottaminen. Tuntuu että olen viimeinkin tullut siihen tilanteeseen elämässäni, jossa minun pitää pysähtyä.
Mietin mitä tämä kaikki tarkoittaa kohdallani, mietin menneisyyttä ja sitä miten olen mita ihmisiä -ja itseäni- kohtaan käyttäytynyt...moni asia on saanut selityksen ja silti toisaalta tuntuu että olen katkera.

Katkeria tunteita oma "viallisuus" aiheuttaa siksi, että alun alkaenkaan kortit jotka sain eivät olleet kovin hyvät.
Kun sitten olet lähtökohtaisesti tilanteessa, jossa et edes tiedä mikä pelin nimi on, et tosiaan voi osata pelata huonoja korttejasi oikein.
Näin kävi minulle ja monet sotkut, ongelmat, hengenvaaralliset tilanteet ja tunnemyllerrykset kuitenkin toivat mut tähän, luojan kiitos.
(=ymmärtäväinen avomies+pieni poika joka syntymällään pysäytti kaksisuuntaisen maailman kellot ja vihdoin tajusin mikä merkitsee)

Ymmärrän kyllä MIKSI olen tällainen kuin olen, miten monet eri tapahtumat ja oma mekanismini ovat siihen vaikuttaneet.
En kuitenkaan hahmota millainen mun tulisi olla, tai ehkä tarkennettuna KUKA mä olen -mä en ole osannut rakentaa sitä eheää persoonaa, vaan kaikki jäi jotenkin hajannaiseksi -en hahmota siis omaa persoonaani kokonaisuutena. Mä pystyn poimimaan itsestäni ikään kuin "ihmisrooleja" kuten "äiti" ja "opiskelija" mutta mä en näe itseäni kokonaisena.
Kauhean vaikea selittää...

Noh, kelailu vaiheessa olen ja olisi tosiaan mukava kuulla muilta mietteitä -tai ihan vaan esittäytykää niin tulee edes tunne ettei ole ihan ainoa moniongelmainen😉
Olisi myös kiva, jos meitä ilmaantuisi sellainen "porukka" että voitaisiin vaikka avoimessa keskustella, tukea, vaihtaa kuulumisia ja jaksamisia.

Hei Monihäiriö, mitä kuuluu?

Onko persoonallisuushäiriö diagnoosi miten vaikuttanut nyt elämääsi?

Jaksamista sinulle, olemme samassa veneessä.

Micasso

hei,
minulle psykiatri diagnosoi joskus 10 vuotta sitten, että epävakaa ja/tai oli myös jossain vaiheessa, että rajatila-häiriöinen. Oireilua oli myös ´vakava masennus´.
Ensin loukkaannuin diagnoosista. Hirveästi mietin sitä silloin terapiassa, että olenko ihan hullu, ihan hulluna mietin sitä vaan. Kai se oli jotain häpeää lapsuudenkodin perheestä siitä asiasta, että jos on pikkasen jotain mielenterveys-asiaa, että ei ole kondiksessa, niin sitte muka jää yksin diagnoosinsa kanssa ja on kauhean kipeä. Muka.

Nykyään en tiedä mikä olen (diagnoosi), varmaan moni diagnoosi sopisi kohdalleni silloin tällöin. Huonot puoleni olen itselleni selvittänyt (esim. välillä liian epäluuloinen, en luota).

Mielenterveysongelmista onneksi nykyään puhutaan enemmän ja ne on yleisiä.

Hei, jollet tiedä mitä diagnoosisi tarkoittaa niin kysy lääkäriltä tai terapeutiltasi siitä. En minäkään tiennyt, saatoin vain kuvitella, mutta kerran lääkärini kysyi minulta tiedänkö mitä ne tarkoittavat ja sitten hän kertoi. Jes, se tuntui paremmalta. Esim. Masennusta on kolmea tai neljää eri astetta ja niissäkin on liukumaa ja myös siinä onko se syntyperältään tuore, keskivanha vai onko juuret jo todella kaukaa. Monesti diagnoosi kuulostaa kamalammalta kuin se on. Ainakin silloin jos se sairaus on itsellä. Tällä hetkellä sairastan itse mm. vaikeaa masennusta.

Moikka! mä aattelin kirjottaa ku kyselit miten tän kaksisuuntaisen kanssa pystyy hyväksymään ja elämään. Anna itsellesi aikaa ja perheellesi. Hyväksyminen ei ole helppoa, mä tiedän sen ihan omasta kokemuksesta. Itse olen ollut hoitoalalla niin ajatelkaapa miten nöyryyttävää on joutua toisten hoidettavaksi. Se on vain hyväksyttävä mutta se vaatii aikaa, aikaa ja aikaa. Tiedättekö muuten yhden asian? Me kaksisuuntaiset olemme joko jossakin lahjakkaita ja taitavia (esim.taiteessa, musiikissa...)tai älykkäitä. Tämän tiedon saatte kun esim. googletatte "kaksisuuntaiset." Siellä on taiteilijoita, muusikoita,näyttelijöitä,koomikkoja ja runoilijoita. Siis, Luovat , lahjakkaat ja älykkäät ovat sairastuneet kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. No, Tämäkään tieto ei tietenkään poista sitä ehkä raskaaksi tuntuvaa tietoa että olet kaksisuuntaisen mielialahäiriöön sairastunut. Itse elän päivän kerrallaan koska enempää ei voi elää. Ei minunkaan elämä helppoa aina ole ollut eikä tule olemaan vaan on taisteltava mutta en anna koskaan periksi: en tapa itseäni. Jokainen uusi päivä ja huominen on minulle seikkailu jota odotan aina mielenkiinnolla. Itse olen hurahtanut yhdistystoimintaa, On muuten kokeilun arvoinen jos haluatte jotain tekemistä. Heipparallaa🙂👍 ja Pidetään elämästä kiinni🙂🌻🙂