Hei Viivi-45.
Olotilakuvauksesi vaikuttaa tutulta. Itselläni diagnosoitiin samainen mielialahäiriö, joskin kysymysmerkillä.
Sanot potevasi masennusvaihetta. Masennusvaiheen jälkeen tulee parempi aika. Niin ainakin minulla. Ehkä mielialaa tasaava lääkeannoksesi on liian pieni, jos masennus tuntuu erityisen voimakkaalta. Ehkä voisit kysyä asiasta terapiassa tms.(oletan ja toivon sinun käyvän jossakin tukikäynneillä).
Itsemurha-ajatukset mullakin usein pyörii päässä. Joku täällä pitelee kuitenkin kiinni. Ja usein noista ajatuksista puhuminen auttaa. Sillon ei ole yksin ajatuksineen, eivätkä ne ehkä tunnu jaettuina yhtä hirveiltä. Mikäli et käy missään poliklinikalla, voisithan soittaa
sellaiseen tai käväistä paikan päällä. Saisit asiantuntevaa apua. Tällasia ajatuksia mulla.
Voimia päiviisi.

Hei Viivi 🙂

Kylläpä tilanteesi tuntuu tutulta. Minä kanssa painiskelen kaksisuuntaisen kanssa ja välillä tuntuu etten ees osaa sairastaa oikein. Oon tänne joskus kirjoittanut otsikolla; minä ,lapset ja bipo.

Mä sain masennusdiagnoosin jo vuosia sitten. Ja muka parannuin, uudelleen kouluttauduin ja palasi työelämään. Mutta kokoajan oli tosi hankalaa. Mulla oli itkujaksoja ja vaiheita jolloin tuntui että kaiki muut olivat hitaita ja tekivät ärsyttävän vähän.

Maaniset vaiheet pahentuivat ilman että itse tai kukaan muukaan tajusi sitä. Riitelin ja olin uilmeisesti aika hankala työkaveri. Masennusjaksot olivat niin lyhyitä etten muutamaan vuoteen ollut missään hoidossa tai syönyt lääkkeitä, maniaa (hypomaniaa) pidin hyvänä olotilana ja itseäni tehokkaana, tein kevyesti kahden ihmisen työt ja nautin itseni uuvuksiin.

Vasta tänä syksynä lääkärini alkoi puhua kaksisuuntaisesta ja aloitettiin sertraliinin rinnalle lamictal. Sitten aloitettiin tukilääkkeenä ketipinor pienellä annoksella. Masennukseen mulla kyllä auttaa sertraliini-lamictal yhdistelmä. Vaikka joudun sitä sertraliinia sorkkimaan kun se myös välillä vauhdittaa. Tai kun vauhtia tulee on sertraliinia otettava vähemmän.

Ketipinor (seroquel) annos on nyt 400mg vuorokaudessa. Ihan hirveää menoa ei nyt synny mutta tällä hetkellä myös mulla potkii elämä sen verran päähän että masennukselle en voi mitään.

Kaikki tuntuu vaikealta! Juuri niin. Mulla on kaksi lasta ja koira. Lapset on ainoa syy yrittää ja välillä tuntuu että nekään ei riitä syyksi kun tuntuu etten pysty antamaan niille sitä mitä tarvitsevat. Pojat on 8 ja 11 vuotta. Koira 10 viikkoa (mania hankinta?).

Mulla ei oo kokemusta sairaalajaksosta vaikka ehkä tarvetta ois ollutkin. Mieheni on töissä oman sairaanhoitopiirimme psykiatrisessa hoitoyksikössä joten tavallaan mun hoitoni järjestäminen on ollut hankalaa ja ilmeisesti joillekkin ihan kiusallistakin. Mutta onneksi mulla on lääkäri josta tykkään ja se osaa. Käyn myös supportiivisluonteisessa "terapiassa". Musta se on vaan keskustelua ja lääkärikin on sitä mieltä että ei tää tauti terapoimalla parane.

Ois kiva tietää sun elämäntilanteesta enemmänlkin joten jos jaksat kirjoittaa niin luen mielellään.

Mä oon täällä kirjoitellut vuoden ajani tukihenkilölle ja se on auttanut mut monen vaikean asian läpi. Ei ne vielä ohi oo ja just sain eilen toisesta lapsesta sellaisen lausunnon että on vauvasta asti jäänyt henkisesti yksin ja hirviöiden armoille, Järkyttävää. Siis tosi ihanaa. täydellisen epäonnistunut äitinä ☹️

kiitos viesteistänne! käyn 2 kertaa viikossa juttemassa erikois-
sairaanhoitajan luona, mut välillä tunti menee kun se kyselee
et miten lapsilla menee (3) haluaisin joskus keskittyä vaan siihen miten
minä voin? hoidan kaikki pakolliset koti jutut kaupan, koran,pyykit,
tiskit, ruuan ja sit tietysti autan ja kuuntelen koulujutut kun tulevat koulusta.
Sit olenkin täysin loppu.uni tulee vasta noin 4aamulla jos silloinkaan?
aina kuun lopulla olen tosi ahdistunut kun yritän selvitä laskuista, nytkin on sairasloma kesäkuuhun mut lääkäri ei ollut ehtinyt kirjoittaa vielä b-lausuntoa joten sairaseläk-
keen jatkopäätös menee taas minne asti lie?
nää pätkittäiset sairaslomat ottaa tosi paljon voimille nyt kun olis eläkepäätös
puoltava niin miksei lääkäri voisi kirjoittaa vaikka vuoden sairasloman, kun selvästi
huomaa ettei lääkitys ym ole vielä tasapainossa? no en tiedä, olin tosi iloinen kun
vastasitte mun juttuun kun olen täällä aloittelija! miten sellaisen tukihenkilön saa?
hyviä vointeja myös teille ja kirjotellaan🙂👍

Mäkin vasta toista viestiäni tässä näpyttelen, että uusia ollaan molemmat🙂
Tukihenkilön saa tuolta "oma tuki"-osiosta, kun ensin kirjautuu sisälle. Siellä on joku Net-tuki -kohta, jota klikata, muistaakseni.

🙂🌻

kiitos! mauku! laitoin sinne viestiä... odotan vastausta!
eli uusia ollaan molenmat, jotenkin odottaa et joku heti vastaisi tai neuvoisi
jotain mut pitää vaan olla kärsivällinen ( ei paras luonteeni piirre)
toivottavasti voin auttaa joskus myös sinua, koska vastauksesi
auttoi jo siinä että en ole yksin näitten juttujen kanssa🙂🌻