Jumissa oman pään sisällä
Yleinen ahdistus, kaikesta. Ihana rakastava miesystävä, 3 kissaa ja rakas koira. Perhe.
En ole itsevarma, en pidä itsestäni. Kuulemma hauska, mutta miten voi olla hauska kun ahdistaa? Kuulemma kaunis, mutta miten voi olla kaunis kun kokoajan ahdistaa ja kiukuttaa? Kuulemma ihana, mutta miten voi olla ihana jos ei pysty ajattelemaan muuta kun ahdistusta? Olen myöskin liian mustasukkainen, koska ajattelen aina pahinta oman pääni sisällä, koska miten kukaan voisi aidosti rakastaa minua kun en itsekään siihen pysty? Olenko tarpeeksi hauska, kaunis ja ihana? Onko joku muu enemmän näitä asioita kuin minä? Onko joku muu parempi kuin minä kaikilla mahdollisilla tavoilla?
Ei kavereita.
Olen aloittanut uuden työn 2kk sitten. Työn jota en ole aikaisemmin tehnyt. Vaikka saan kehuja työni jäljestä niin 2kk vielä koeaikaa jäljellä. Pelottaa etten pärjää, ahdistaa liikaa. Tuntuu ettei työkaveritkaan pidä minusta.
En ole kovinkaan sosiaalinen ja minun on vaikea tutustua uusiin ihmisiin. En osaa olla iloinen kun pääni sisällä vaan mietin mikä kaikki voi mennä pieleen. Kukaan ei halua tutustua ilottomaan kiukkuisen ihmiseen.
Mutta miten voisin olla pirteämpi? Ei ole kavereita, en keksi mikä minua kiinnostaisi esimerkiksi harrastuksena jotta saisin mielen irti arjesta. Päässä pyörii pelkästään arki, koko ajan.
Suunnitelmissa myös talon osto. Sekin tuntuu erityisen vaikealta. Taloa ei tunnu löytyvän ja mitä enemmän asiaa ajattelee niin sitä vaikeammalta se tuntuu. Ja sitten se koeaika. Mitä jos en pärjääkään? Mitä jos saan potkut koeajalla?
Yliajattelenko? Vai olenko kuitenkin oikeassa? Kysyy pieni ääni pääni sisällä jatkuvasti. Miten pääsen ajatuksistani eroon? Ei ole pakoreittiä, on vain minä ja minun sekava ahdistunut mieleni.
Joku voi sanoa "kuka sen hännän nostaa jos ei kissa ite".
Jostain ne nousee ahdistuksen siemenet. Jotain kertoo sekin että olet löytänyt ihanan miehen, sinulla on lemmikit mukaan otettuna hyvä perhe. Sinulla on yhteys ihmisiin. Nyt työtäkin.
Uudet tilanteet tuo yleensä jotain koettua ahdistusta framille. Parasta ois huomata asiat jotka hyvin. Myös itessä. Jos meille on sanottu niitä hyviä puolia meissä, niitä helposti itekin huomaa ajatella. Kun sulla kumppani, kysy ja pyydä kertomaan kaikkia hyviä puoliasi, ota ne todesta ja muista siellä työssä (tai muualla) niitä puolia, niillä on enemmän voimaa työmaailmassakin, siis enemmän voimaa kuin negatiivisilla seikoilla. Taidetaan me useimmat naiset olla vaativampia itsen suhteen kuin esim. miehet, niissä on jotensakin kykyä huolettomampaan asenteeseen yleensä kaikkea kohtaan.