Itsemurha-ajatuksia, murheita ja huolia
Hei kaikki!
Olen uusi täällä, mutta apua on haettava mahdollisimman pian ja ajattelin, että täältä voisi saada edes hieman lohtua.
Olen ryssinyt elämäni ihan täysin ja ajattelen nykyisin itseni tappamista lähes päivittäin. Miksi en ole tehnyt sitä vielä? No, minussa elää vielä ihan pienen pieni toivon siemen, että kaikki menee hyvin. Mutta se pieni toivo on sekin hiipumassa.
Olen aloittanut opiskelut pitkän tauon jälkeen, saanut uuden asunnon ja muutenkin luulin, että kaikki asiat menee vihdoin hyvin. Vähän aikaa taisin olla jopa onnellinen. Minulla on persoonallisuus häiriö ja sen takia olen menettänyt ystäviä, työpaikan ja halun elää. Olen valehdellut, manipuloinut ja peitellyt koko elämäni, yksin on siis ihan hyvä olla. Mutta menneet seuraa minua ja painaa sydäntäni. En kuitenkaan ole omatunnoton. Olen pakoillut vastuuta ja velvollisuuksia, ryssinyt kaiken (siitä olen oikeudessakin)
En edes tiedä mihin haluaisin apua… Parempi olisi vain kuolla, olen aiheuttanut tarpeeksi jo harmia. Kaikki tuntuu vain niin kovin raskaalta ja mahdottomalta. En jaksa enää.
Kiitos kun jaksat lukea. Kirjoittaminen auttaa.