"Herkkä ihminen on sieluttoman suorittajan vastakohta"
Positiiviseen sävyyn kirjoitettu artikkeli ujoudesta:
Muutama ote jutusta:
”Ujous on merkki siitä, että sielu on elossa. Ihmisen pitäisi olla huolissaan, jos mikään ei jännitä.”
”Elämme maailmassa, jossa riittää, että suorituskyky on maksimaalinen ja eteenpäin paahtaminen jatkuvaa. Sellaiseen keskittyvä ihminen on pelkästään materiaalinen olento. Sielun surkastuminen on tuhoisampaa kuin lihasten rappeutuminen.”
”Olemme saaneet monet tärkeät asiat ujoilta ja herkiltä. Jokainen taiteilija tai suuri ajattelija on pohjimmiltaan herkkä ja ujo.”
”Ujo lapsi tarvitsee turvallisen ympäristön, jossa hän voi oppia tunteiden kokemista ja niistä puhumista. Rohkeutta korostavassa kulttuurissa ujo selviytyy piiloutumalla ja ottamalla etäisyyttä. Niistä poisoppiminen saattaa olla todella hankalaa.”
”Ujoudesta tulee ongelma, kun se leimataan heikkouden ja huonommuuden merkiksi. Ujo alkaa hävetä ja peitellä todellista minäänsä. Pahimmillaan ujo vetäytyy kokonaan toisten ihmisten seurasta.”
”Jos herkkyyden itsessään kieltää kokonaan, menettää kosketuksen minuuteensa. Terapeuttina näen jatkuvasti, miten herkkyyden kuolettaminen uuvuttaa ihmisen. Herkkyys on ihmisyyden arvokkainta osaa. Sitä täytyy vaalia.”