Täälläkin on varmaan paljon psykoosissa olleita… Haluaisin tietää että miten pärjäätte harhojen kanssa, jos niitä tulee?
Musta tuntuu että mulla on tässä puolen vuoden aikana taas tullut varoitus merkkejä, että kohta ne näköharhat taas napsahtaa päälle… On aika onneton olo kun on näin vakavasti sairas, että joutuu taistelemaan niitä vastaan…☹️
Mä taistelen päivittäin harhojen kanssa ja oon pärjänny tarvittavalla lääkkeellä, sekä jutellu ohjaajille, kun asun semmoisessa paikassa missä on valvontaa 24/7. Kannattaa hakea apua ajoissa tohon, ettei pääse kovin pahaksi kun sitten se vasta inhottavaa onkin. Skitsofrenian oon saanu diagnoosiks ja lääkitys ei oo vielä kohillaan, nii siksi päivittäin tulee nähtyä harhoja enemmän tai vähemmän.
Tsemppiä 🙂🌻
Skitsofrenia se mullakin on. Mua ainakin tää sairaus uuvuttaa. Oletko huomannut samaa? Tavallaan niin kuin henkisesti ei fyysisesti. Sitten samat asiat pyörii mielessä koko ajan. Esim. kaverin itsemurha. En pääse siitä millään yli. Se oli ehkä yks mun parhaista kavereista.
Sitten tää että haluaisi vaan eristäytyä kaikesta. Haluaisi jäädä kotiin peiton alle ikuisiksi ajoiksi...
Luulen etten tätä menoa hirveän vanhaksi elä, kun on noita lääkeriippuvuuksia. Yritän kuitenkin jos 40- vuotiaaksi pystyis. Nyt olen 26.On tää julmaa.☹️
minäitse89 kirjoitti 27.8.2016 8:54
Skitsofrenia se mullakin on. Mua ainakin tää sairaus uuvuttaa. Oletko huomannut samaa? Tavallaan niin kuin henkisesti ei fyysisesti. Sitten samat asiat pyörii mielessä koko ajan. Esim. kaverin itsemurha. En pääse siitä millään yli. Se oli ehkä yks mun parhaista kavereista.
Sitten tää että haluaisi vaan eristäytyä kaikesta. Haluaisi jäädä kotiin peiton alle ikuisiksi ajoiksi...
Luulen etten tätä menoa hirveän vanhaksi elä, kun on noita lääkeriippuvuuksia. Yritän kuitenkin jos 40- vuotiaaksi pystyis. Nyt olen 26.On tää julmaa.☹️
Oon huomannut kans, et tää on välillä tosiaan uuvuttavaa. Ei vaan jaksas millään. Mulla ei pyöri asioita mielessä niinkään, mut henkisesti tää on raskasta kun ei tiiä miten päin ois. Mä oon 25 tällä hetkellä, ja diagnoosin sain pari kuukautta sitten vasta. Tää vaatii opetteluakin aika paljon ja lääkehoito on vielä hakusassa. Ei tää elämä oo aina reilua, joskus tuntuu et meitä koetellaan vähän liikaakin.. mutta yritetään selviytyä vaikka yhessä tästä, jos ei muuten..
Joo, kyllä tässä pitää vaan taistella eteenpäin... Sain hoitajalta hyvän vinkin: Pitää aina iltasin laittaa ylös kolme hyvää asiaa, mitä on tapahtunut sinä päivänä.
Olen huomannut itsestäni, että vellon vaan murheessa. Pitäis vain nähdä ne positiiviset asiat. Kyllä elämässäni ja varmasti sunkin on jotain positiivisia asioita joka päivä...
Yritetään pitää se päivä rytmi ja elellä muutenkin tasapainoista elämää... En mää ainakaan aio itseäni enää satuttaa... Ehkä tää kipukin tästä kohta haihtuu...
Se on hyvä neuvo, että vaikka on tällainen vaikea sairaus niin silti pitää mennä tuolla ihmisten ilmoilla. Ei me voida jäädä velloon vaan pahaan oloon.
Kyllä mää uskon, että kummallekin meistä tapahtuu vielä hyviä asioita ja tullaan nujertamaan tää sairaus. Ei tässä muu auta kuin pitää toivoa yllä...🙂👍