Joopajoo. Intohimosi, jota kohti olet pyrkinyt, voi olla väärä. Etsi uusi päämäärä ja intohimo.

Voin kertoa, että se lähteminen ei ole sittenkään ihan helppoa! Been there, done that.

Conzuela kirjoitti 6.9.2015 20:16

Kuten otsikko kertoo, elämänilo ja -halu ovat kaikonneet. Minulla on selkeä intohimo ja unelma,jota kohti olen pyrkinyt, mutta maali on vuosien jälkeen yhtä kaukana. En löydä voimaa uskotella itselleni, että löydän pian paikkani ja asiat järjestyisivät paremmiksi.
Asetin itselleni päivämäärän johon mennessä toivo on löydyttävä tai harkitsen vakavasti lähtemistä omin avuin.

Hei Conzuela. Olisi hyvä jos kirjottaisit vähän enemmän unelmastasi. Jotain isoa ja vakavaa sen pitää olla kun haluat potkaista tyhjää jos et sitä saavuta. Jospa yhdessä voitas sytyttää toivonkipinä.

Hei Conzuela!
Minullakaan ei ole elämänhalua. Olen ottanut muutaman kerran yliannostuksen lääkkeitä mutta täällä vielä vaan ollaan. Tänään mulla on kirkon ryhmä mielenterveyskuntoutujille. Luin eilen hyvän kirjan Häivähdyksiä-erityinen elämäni, jonka on kirjoittanut nainen joka menetti melkein kaiken. Sain siitä vähän rohkeutta.

Hei myös täältä! Luin vastikään kirjan jonka nimi oli sama kuin keskustelusi otsikko ja samantyylisissä vesissä uitiin siinäkin.
Itsellänikin elämänhalu välillä ihan hukassa mutta läheisteni vuoksi ja musiikin avulla jaksan. Sano unelmasi ääneen niin sen toteuttaminen helpottuu! On huippua että sulla on unelma jota kohti tavoitella. Voihan se olla että alkuun vie monta vuotta ottaa edes yhtä askelta sitä kohti -ja yhtäkkiä kuin huomaamatta oletkin jo melkein perillä!
Voimia päiviinne 🌻🙂🌻