Mnun kohdallani on sattunut monta asiaa mitkä katson tarkoitukselliseksi pyrittävän elinolojeni huonontamiseen kautta lyhentämään elinikääni.
Esim. Ollessani sairaalassa yhden vuorokauden, Koska ambulanssi jolla sairaalaan menin ei ottanut mukaan pyörätuoliani, ja sairaalassa ei minulle sopivaa pyörätuolia ollut olemassa, minun oli pakko käydä WC,ssä rollaattorin avulla kävellen, ja kun osaston WC istuinkin oli lian matala minun käyttööni, eikä irrallista WC istuimen korotustakaan ollut olemassa niin, tuon yhden vuorokauden aikana minulta meni ikuiseksi ajoiksi kyky liikkua jalan rollaattorin avulla. Tuon sairaalassaoloni jälkeen loputkin liikuntakyvystäni meni.
Ja kun aina kehutaan vastuulla ja maassamme on monia eri järjestöjä jotka ovat olevinaan kansalaisen oikeuksien puolustajia niin, eihän yksikään järjestö hae oikeutta tlläisessäkään tapauksessa, joka ikinen järjestö vastaa, ”me emme ota kantaa yksittäisiin tapauksiin”, näin on, vaikka joka ainua tapaus on yksittäinen tapaus, että jokainen järjestö, joka on olevinaan kansalaisen puolustaja, on olemassa vain ja ainoastaa rahan keräämisen takia.
No kun rollaattorilla liikkuminen loppui niin, nyt kun vielä voin nousta jalkojeni päälle sen verran , että voin omaishoitajani avulla käydä tekemässä suuremmat tarpeeni W-pytyllä, voin ottaa ne muutamat tarvittavat pienen pienet askeleet pyörätuolista WC pytylle, jota tarvii. Ja kotihoidon avulla pystyn vielä joskus käymään suihkussa peseytymässä, mikä on tosi vaikeaa, on rasitus sydämelle ja kipu kipeissä polvissani lisääntyy.
Kun olen pyytänyt saada apuvälineyksiköstä pesulla käynnin avuksi pyörällä toimivaa suihkutuolia niin, en ole saanut. Että sillä kun minut pakotetaan olemaan kipeitten jalkojeni päällä jotta pääsisin suihkukomeroon pesulle, siinäkin on oiva esimerkki, miten pyritään viemään ihmiseltä loppukin liikuntakyvystä ja lisäämään kipuja.
Sitten on oiva esimerkki miten kotihoito koitti saada minut menettämään loputkin mielenterveydestäni, kotihoidon tahdosta menin muutamaksi viikoksi vanhainkotiin. Osasto missä olin oli sellainen osasto, ettei siellä ollut yhtä ainoaa asukasta joiden aivotoiminta olisi ollut sitä luokkaa, että heistä jostakin olisi ollut minulle keskustelukumppaniksi. No sitten ollessani siellä 2015 vuoden vaihteessa korvani tuli niin kipeäksi, että halusin lääkärin katsovan, tarvitsenko sitä varten lääkitystä. Siellä oli kyllä lääkäri mutta, hän ei korvaani hoitanut. Miksi laitoksessa oli lääkäri? No korvani on ollut tuosta asti kipeä, sydämeni kestokyky tuli täyteen 10 vuoden vakituisen valvomisen suhteen ja niin vuoden 2015 alussa minulla todettiin sydänvika, kun olin tuon sydänvikani vuoksi 5-erkertaan sairaalahoidossa vuodeosastoilla ja kerroin siellä oleville lääkäreille, minulla olevan korvan kipeä, eivät sairaalan lääkärit hoitaneet, eikä tutkineet korvaani. sitten olen kertonut viimeeksi kotihoidon lääkärille siitä, että korvani on kipeä, kotihoidon lääkäri antoi korvatippoja, tippalääke oli sellainen lääke, jota en siinä olevan yhden minulle haitallisen aineen vuoksi voinut ottaa käyttööni, kun ilmoitin kotihoidon lääkärille, etten voi käyttää tuota hänen antamaansa lääkettä. korvahoitoni jäi siihen. Jaa mitä varten kotihoidossa on lääkäri? Kysyin kerran asiaa sosiaali neuvonnasta, mitä kotihoidon lääkärin toimenkuvaan kuuluu ja sain vastauksen, Kotihoidon lääkärin toimenkuvaan kuuluu ”ennaltaehkäisy”, mutta sitä ei kerrottu, että ennalta ehkäisy on ehkäistä elin iän pidentämisessä.