Elämässä tapahtuvat muutokset ja masennus
Miten te muut pärjäätte masennuksen kanssa, jos elämässä tapahtuu jokin muutos? Mulla on ollut keskivaikea/vaikea masennus, ja luulin jo, että se alkaa hellittää ja parantua, mutta ei. Mulle tuli elämänmuutos, jonka pitäisi olla positiivinen. Otin siis lemmikin. Nyt mun vointi romahti, mä vaan itken ja makaan sängyssä. En mä kuvitellut sen olevan tällaista, koska harkitsin asiaa todella pitkään ja luulin jo jaksavani sen verran paremmin, että pystyisin tekemään ja elämään ison päätöksen kanssa. Mulla on mahdollisuus palauttaa lemmikit, koska ne on eläinsuojeluyhdistykseltä ja siinä on kuukauden ”harkinta-aika”, mutta en ole vielä tehnyt päätöstä suuntaan enkä toiseen. Tuntuu vain, etten kohta jaksa enää eli vointi on mennyt tosi nopeasti taas sinne alas. Voihan olla, että on tilapäistä, tosiaan johtuen siitä elämänmuutoksesta, minkä olen kokenut. Olen lomalla ja töihinkin paluu ahdistaa. En tiedä, miten sielläkään jaksan, tämä lomailu on ollut hermolepoa paitsi nyt, kun itken tätä uutta tilannetta.
Tätäkö tämä tulee olemaan kaikki seuraavat vuodet? Juuri, kun luulee saavansa pään pinnalle, niin johan uppoaa takaisin. En mä jaksa tällaista seilailua. Ja nyt mä koko ajan mietin, mitä teen kissojen kanssa, on epäreilua niitä kohtaan, jos en jaksakaan rakastaa niitä täydellä sydämellä. Mua itkettää, jos mä pidän ne ja mua itkettää, jos luovun niistä. Mä en jaksa itseäni kohta. Tätä hankalampaa vaihetta on nyt sairastettu kaksi vuotta eikä tosiaan kuivilla olla näköjään vieläkään. Mieli on hirveän reaktiivinen, pienetkin asiat voivat suistaa sen raiteiltaan.