Heippa,

Ihan hyvin nukuin paitsi, että viiden aikaan heräsin, kun sain nilkkaan jonkun suonenvedon tai krampin ja oli pakko kävellä vessaan, että sai sen krampin laukeamaan. Olen alkanut ottamaan magnesiumia jos se auttaisi. Tosin herään muutenkin aina viiden-kuuden välillä.

Kupillinen kahvia ja aamutoimet. Kauppalistan teimme ja mies kävi Cittarissa. Minulla on synttärit maanantaina, mutta juhlin sitä jo sunnuntaina, joten listalla oli kakku, kukkia, mansikoita ja muuta juhlaan liittyvää. Ennen olin sitä mieltä, että ei ole mitään syytä juhlia synttäreitä, mutta sen jälkeen kun meinasin kuolla olen sitä mieltä, että jokainen synttäri kun olen elossa on juhlimisen arvoinen🙂

Ennen kuin mies lähti kauppaan söimme aamiaisen; puuroa, hedelmää. Miehellä on kolesteroli ja verensokerit hieman koholla ja hänen myös pitäisi laihtua. Olen alkanut keittää siksi aamuisin kaurapuuroa, että olisi hieman terveellisempi aamun aloitus, eikä pelkkää kahvia. Odotan kovasti, että saan alkaa ulkoilemisen. Täytyisi vain ennen sitä saada muutama kilo pois, että edes lenkkivaatteet mahtuisi päälle. Vielä kun tulee vähän kivemmat ilmat ja sopivat vaatteet niin pääsee ulos ja sitten on helpompaa painonhallinta.

Sitten olenkin siivoillut asuntoa viikonloppua ja synttäreitä varten. Valkoisia tulppaaneja on olkkarissa ja makkarissa oransseja ruusuja, joita mies toi kaupasta. Vähän kerrallaan on tullut kerättyä kaikenlaisia kauniita sisustusesineitä ja niitä laitellut keväisempään malliin.

ruoaksi syön tänään ihan salaattiaterian, jossa tonnikalaa, kanamunaa, katkarapuja yms. Totuttelen joka päivä syömään salaatteja, hedelmiä ja vihanneksia. Ei muuten painoa saa koskaan tippumaan. Syön joka päivä myös jotain herkkua, mutta pienen määrän, enkä pitkin päivää napostele, kuten nyt koko talven tuli tehtyä.

Sain lahjaksi mieheltä uuden radion, lenkkarit ja uuden Arabian Pikku-Myy mukin ja aamiaiskulhon, jota olin toivonut. Ja tietysti sen kakun ja kukat. Äiti lähetti itse maalaamansa kortin ja vähän rahaa. Olen tyytyväinen synttäreihini. Minulla on oikeastaan kaikkea mitä halusinkin. Paitsi jos olisi ollut rahaa niin olisimme menneet eräälle mökille viikonlopuksi. Mutta koska ylimääräistä rahaa ei koskaan ole niin tällaiset jäävät melkein aina suunnitelmiksi vain. Mutta onhan tuota tässäkin jo ihan tarpeeksi. Tärkeintähän se on, että on hyvä koti ja rakkaat läheiset ja itse on hengissä ja ei-masentuneena. Siinä on jo hyvä lähtökohta elämälle🙂

Taidan jatkaa nyt siivousta. Palaillaan taas myöhemmin🙂🌻

moikka taas.

Mä tunnun junnaavan ees taas tässä helvetissä. Taas tuli takaisku vasten kasvoja. Paino sen ku nousee ja tä olo on ku valaalla. Pitäis noita herkkuja karsii, mut fiilis on hällä välii. En varmaan kesällä ulos mee kertaakaan, minnekkään.

Mut joo, kiva kuulla että olet saanut asiat reilaan. Olen ite tykännyt melonisalaatista ja oon miettinyt, jos sitä alkaisin tekee. Ootan kesää siltäkin osin, että pääsisin tekee smootteja ja salaatteja.

Hyvä hyvä huusivat lapset ja taputtivat oikein karvaisia kämmeniään🙂. Tämä on kannustus sinulle😎.
Maanantaina alkaa itselläkin jotain uutta nimittäin 8-10 viikkoa kestävä avohoito jakso missä vissiin selvitetään työkyky. Suuret odotukset siihen.
Minä kyllä vielä pysyn vanhassa ketjussani eli "martta"masennuksessa ja huumorissa😉

Edelleen 😴😴😴 mutta väliin aina🙂👍🙂👍🙂👍.

Saloka,

tervepä terve jälleen🙂🌻

Olen jonkin verran sinun ketjua lukenutkin, mutta täytyy päivittää kuulumiset tarkemmin. Minä söin äsken salaatin, joka oli älyttömän hyvä. Pohja tavallista vihersalaattia, ne tavalliset tomaatit ja kurkut ym. sitten; fetaa, katkarapuja, tonnikalaa, punasipulia, herneitä, kananmunaa. Päälle hieman kreikkalaista salaatinkastiketta. Söin puoli lautasellista ja toisen puolen laitoin rasiaan ja syön siitä myöhemmin tai huomenna. Kyllä nuo salaattiateriat on niin hyviä. En tajua miksi en ole niistä muka tykännyt aikaisemmin. Eilen söin iltapalaksi, kun Lidlistä ostin sellaisen valmiin rasian, jossa; ananasta, melonia niin mietin, että tekisin joku päivä kana/melonisalaatin. Ainakin vatsa toimii liukkaammin noilla aamupuuro ja salaattihommilla. Aamulla siis puuro ja joku hedelmä, kahvia, raejuustoa, iltapäivällä iso ruokaisa salaattiateria ja illalla marjoja/hedelmäsalaattia yms. Vitamiineja ja rasvahappoja otan myös päivittäin. Juomaksi vettä ja vichya. Meinaan enimmäkseen karsia listalta nyt kaikki limut ja pullamössöt, sekä vehnäset, joita vedin koko talven. Sunnuntaina tietty syön kakkua ja namuja, kun on synttärit. Mutta se ylenmääräinen herkuilla eläminen saa nyt loppua. Olen niin kyllästynyt, kun lihavuus jo vaikuttaa elämiseen niin paljon, kun ei jaksa tiettyjä juttuja puuskuttamatta ja maha on tiellä kumartuessa ym. ja se, että MIKÄÄN ei mahdu päälle on hävettävä asia. Enhän voi koko kesää, enkä halua piileskellä täällä sisällä ja jotta voin mennä ulos ja ihmisten ilmoille on minun mahduttava kesäisiin vaatteisiin. On siis PAKKO laihtua. Miehenkin on pakko terveyssyistä saada vatsapalloa pienemmäksi, kun kohta saa jonkun sydärin. Helpompi siis yhdessä yrittää laihtumista.

Nyt kun olen jo paremmin elämässä kiinni niin halua myös näyttää paremmalle, ettei tarvitsisi itseään hävetä koko ajan. Ennen olin sentään ihan ok-näköinen ihminen, joten en koe oloani omaksi itsekseni tällaisena. Varmaan kuulostaa, että olen aivan pinnallinen, mutta vanhat lukijani ainakin tietävät millaisen helvetin olen käynyt läpi.. joten aivan tarpeeksi olen märehtinyt kaikkea syvällistäkin.

Zimba: KIITOS! ☺️❤️

Täällä alkoi kamala myrsky ja sataa jotain lumiräntää, pimeää, että täytyy valot olla päällä. Taidan alkaa siivoamaan tuota yhtä vaatekaappia.

Palaillaan ja hyvää perjantaita kaikille🙂🌻

Lauantai

Tänään on ollut "ulkoilukauden" avajaiset. Lasken kevään alkaneeksi synttäreistäni eli 9.3 ja nyt otettiin vähän varaslähtöä, kun tarkoitus oli maanantaina mennä kävelylle erääseen merenranta-metsäpaikkaan, jossa kesällä käymme usein. Ajelimme sen reitin läpi jo aamusta aikaisin ja erään "aukion" kohdalla pyysin pysäyttämään ja menimme sinne kävelemään hetkeksi aikaa. Siinä on meri aika lähellä, joten ilma on raikasta ja virkistävää. Oli ihana olla siellä, vaikkakin vain hetken. Vaatetus oli liian kevyt pitempään kävelyyn ja kengät väärät. Oli aika märkää, kun metsää välissä. Kuitenkin jäi hyvä mieli siitä ja halu taas ulkoiluun. Meinaan aloittaa ulkoilut ja retket aina kun ilma on sopiva. On niin erilainen olo, kun on ollut ulkona, mitä koko päivän olisi sisällä istunut. Tykkään muutenkin keväällä lauhoista, kosteista ilmoista. On helppo hengittää ja ihokin tykkää. Talitiaisen laulua kuulee jo aamuisin ikkunan kun avaa.

Kun tultiin ajelulta käytiin kaupan kautta. Siinä vieressä on toinen kauppa, jossa vaatteita ja asusteita. Siellä oli alennuksessa kivoja juttuja. Löysin ihanan, valkoisen keväisen laukun, kun juuri eilen mietin, että minulla ei ole oikeastaan yhtään sopivaa kevään väristä laukkua vaan kaikki jotain tumman tunkkaisia ja vanhoja. No, siellä minua odotti se just nappiin ja kaunis laukku aivan pilkkahintaan ja mies osti sen sitten vielä synttärilahjaksi. Sitten mentiin ruokakauppaan. Teemme tänään uunissa lihapullia ja minä syön sen kanssa eilisestä jäänyttä salaattia. Kumma kyllä minua ei siellä kaupassa hävettänyt oma itseni nyt ollenkaan. Olin jotenkin vapautuneella ja hyvällä tuulella. Ehkä siksi, että käytiin siellä ulkoilemassa ensin. Tunsin olevani siellä ihmisten keskellä kuin kuka hyvänsä, enkä mitään alemmuutta tuntenut, vaikka tunnenkin itseni koko ajan kamalan paksuksi ja paksuhan tietenkin olenkin. Karkkihyllyltä otin yhden karkkipussin synttärinamuiksi ja silloin tunsin vähän syyllistä oloa, että ihmiset katsoo, ettei tuon paksun tarvisi enää yhtään karkkeja syödä.

Juotiin kupit kahvia kun tultiin kotiin. Kirjoittelen tässä netillä ja sitten alan tekemään kotitöitä ja mies alkaa tekemään ne lihapullat myöhemmin. Nyt ulkona jo sataakin, joten ihan hyvä, että ehdimme ulkoilla jo aikaisemmin. Olisin oikeastaan halunnut mennä eräälle hautausmaalle kävelemään ja katselemaan, jossa en ole käynyt koko talven aikana, mutta joku muu päivä sinne sitten.

Hyvää Lauantaita kaikille🙂🌻

Moikka Autiotalon Kuunvalo..
Saanko kysyä minkä ikäinen oot? Mulla on kans epävakaa persoonallisuushäiriö (tark. määrittämättömän psykoottisen häiriön päälle) ja mun avohoidon työntekijä jaksaa jauhaa sitä että se helpottaa sitten vanhemmiten.. Oon nyt 23, nyt kolmatta vuotta kuntoutustuella.. Oireillu 17-vuotiaasta asti..
Sain ton epävakaa diagnoosin vasta viime kesänä mutta emt.. En vaan jaksa uskoa että se helpottaa tarpeeks iän myötä..
😑❓

Hei! Täytän siis maanantaina 37v ja omalla kohdallani kyllä tuntuu, että epävakaus olisi vain voimistunut iän myötä. Tosin ikävuodet 24-30 olivat kohdallani helpompaa aikaa ja en tiedä olisiko epävakaus sitten kohdallani helpottanut jos ei olisi tullut todella vaikeita vastoinkäymisiä, jotka selkeästi pahensivat mt-ongelmia. Tarkoitan nyt traumaattista eroa pitkästä suhteesta ja vakavaa, fyysistä sairastumista, joista jälkimmäinen tuntuu elämässäni vieläkin ja tulee varmaan vaikuttamaan loppuelämän ajan ainakin henkisellä tasolla. Siis ilman noita kahta pahaa tekijää en tiedä olisiko epävakauteni helpottanut, koska niin oli jo ehkä käymässä. Vaikea sanoa. Mutta, tiedän, että yleensä määre on se, että epävakaus helpottaisi iän myötä. Minua ei ole tarkemmin tutkittu tuon dg. jälkeen, että onko minulla jotain muutakin, kuin tuo epävakaa persoonallisuushäiriö. Luin kerran erään epävakaan blogia, joka kirjoitti, että hänen tuttavapiirissään ei ole ketään epävakaata, joka ei olisi pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä aikuisella iällä. En tiedä kertooko tuo nyt totuutta, mutta ilmeisesti osan totuudesta. Itse parempina vuosinani pystyin melko menestyksekkäästi tekemään työtä yksityisyrittäjänä, kun sain itse määrätä työni ja työtahdin, eikä kukaan ollut pakottamassa, eikä ollut inhottavia työkavereita. Tosin innostuin työstä liikaa ja sain kaksi kertaa vakavan burn-outin ennen 30 ikävuottani.

Nykyään koen, että en ole sen kummemmin masentunut, enkä ahdistunut (minulla se on aina mennyt niin, että ensin olen ollut ahdistunut ja ahdistus on syventynyt ja muuttunut pikkuhiljaa vakavaksi masennukseksi ja se on tuonut sitten pakkoajatuksena itsetuhoajatukset) mutta ei minusta mihinkään työelämäänkään ole enää. Ensinnäkin minulla ei ole kunnollista koulutusta, eikä ammattia, kun en nuorempana kyennyt opiskelemaan mitään alaa loppuun, enkä enää voisi kuvitella opiskelevani mitään. Ilman ammattia ja koulutusta ei saisi työtä ja vaikka saisikin niin en enää kykene työelämän paineisiin, säännöllisesti sitovaan aikatauluun, vastuuseen ym. Olen tavallaan jo syrjäytynyt (osittain vapaa-ehtoisesti) työelämästä. Ainoa mitä voisin kuvitella olisi jälleen joku homma jota voisin tehdä ikään kuin harrastuspohjalta oman vointini ja jaksamiseni mukaan, täysin omilla ehdoillani, mutta eipä semmoista hommaa taida olla olemassakaan. Olen jo luopunut ajatuksesta tehdä mitään työtä. Toki minulla elämässä on paljonkin kiinnostuksenkohteita ja joitakin suunnitelmiakin esim. matkustamisesta, mutta siihen tarvitsisi sitten rahaa ja sitä ei juuri ole.

Olen ja puolisoni on jollain tavalla tottunut epävakaaseen ja ailahtelevaiseen persoonaani. Meillä on sellainen "vitsi", että ei tule tylsää, kun ole joka päivä "erilainen", eikä aamulla koskaan tiedä millainen olen sinä päivänä. No joo, mistäpä tiedän kuinka paljon todellisuudessa kärsin persoonani häiriöstä ja sen tuomista ja aiheuttamista negatiivisista asioista. Joskus mietin millainen elämäni olisi ollut ja millaiseksi se olisi tullut ilman persoonallisuushäiriötä. Eräs psykiatri sanoi kerran, että minun elämäntarinallani minusta ei olisi voinut tulla mitään muuta, kuin se mikä nyt olen. Uskon, että niin varmasti on. Ainahan voisi olla toisin, mutta minun täytyy olla kiitollinen siitä, että edes olen hengissä. Hengenvaarallinen sairaus olisi voinut tappaa minut jo kaksi vuotta sitten. Siihen nähden kaikki on aika hyvin.

🙂🌻

Moi taas..
Todella tutun kuulosta toi että ei tiedä yhtään millainen päivä seuraava päivä tulee olemaan kun sitä vaihtelua vaan on niin paljon.. Mulla on avopuoliso jonka kanssa elän pari lemmikkia jaloissa pyörien ja jos totta puhutaan.. on vähän pakko olla jonkun asteista itseironiaa/kykyä nauraa itselleen kun on epävakaa ja muutenkin tällänen. Huumorilla sitä mennään eteenpäin. Menee vaan sellasta vuoristorataa välillä et tekis mieli hypätä kyydistä.. Mulla oli itseni vahingoittamista teinistä asti mutta nyt yli vuoteen ei ole ollut mitään tahallista.
Mua vähän mietityttää myös se, että kun mulla ei oo lukion jälkeen mitään koulutusta että tuleeko mistään mitään. Varsinkin kun on aivot sellaisessa kunnossa ettei keskittyminen onnistu ja muisti on mitä on, liekö sit lääkkeitteni takia..

Mutta kai sen sitten näkee että mitä tulee tapahtumaan.. Jos jaksaa tarpoo..
Kiva muuten kuulla että sulla on noi ahdistus -ja masennusoireet jääneet 🙂👍

Huomenta ja hyvää sunnuntaita kaikille!

Heräsin 5:10. Nukuin hieman paremmin, kuin edellisenä yönä. Kuppi kahvia kerman kanssa maistui hyvälle. Muutama tapa (ylipainosta huolimatta) joista en luovu on esim. se, että laitan kahviin tilkan kermaa aamulla. Se vain on niin hyvää.

Ulkona sataa ja myrskyää. Ilma on harmaa. Ihan "hyvä" ilma minun mielestäni. Tuollaista ilmaa on kiva katsoa ikkunasta.

Tänään siis vietän synttäreitäni, vaikka ne ovatkin oikeasti huomenna. Minusta vain maanantai (vanhat lukijat muistavat varmaan, että: I hate mondays) ei ole mikään synttäreiden juhlimispäivä. Ei sen kummempia juhlallisuuksia, mutta kakkua ja muuta hyvää syötävää. Lahjathan olen jo saanut.

Tämä päivä saakin olla sitten pitkään aikaan viimeinen kakulla mässäilypäivä. Pakko saada se 10kg ainakin pois kesään mennessä. Siksikin jo, että olisi vähän kevyempi olo. Nyt on koko ajan hengästynyt, kömpelö ja painava olo. Vatsa on tiellä kumartuessa ym. Inhottavaa. Ja peilistä katsoo possu. Nöff, nöff, uiiiiikkkkk!

Jännää, miten nyt muistelen kaiholla sitä, mitä olin muutama vuosi sitten. Jos saisin takaisin itseni vuodelta 2010 olisin tosi onnellinen. Hoikka ja toimiva kroppa, pitkät hiukset ja ei mitään turvotuksia missään. Ja tietysti sen 5 vuotta nuorempi. Aika on kyllä vihollinen. Se tekee jälkiään meihin päivä päivältä, vääjäämättä.

🙂🌻

Hyvää synttäri päivää vaan. Tätä ja huomista.🙂👍

Zimba☺️❤️: Kiitos!

Joo, kivaa on ollut. Aamulla kattasin kakun, mansikat, ruusut ja kynttilät, kahvit ja muut pöytään ja vietettiin mukava hetki ja vähän erinlainen aamiainen. Isot mansikat oli superhyviä ja dipattiin niitä kermavaahtoon. Kerrankin oli käyttöä vanhoille, hopeisille ja uushopeisille kattaustarvikkeille, ettei ne ole aina vain koristeina. Kakku oli myös hyvä Fazerin valmiskakuksi. Radiosta kuunneltiin samalla "muistojen bulevardia", joka on minun lempiohjelma. Telkkuahan meillä ei edelleenkään ole, eikä ole ikävä tullut. Otin kuvia pöydästä ja lähetin äidilleni.

Muuten olen tänään vain vähän suunnitellut uusia juttuja kodin sisustukseen, mutta enimmäkseen vaan surffaillut netissä ja miettinyt millaista olisi olla laihempi. Tiedän, ettei se asia parane koko ajan miettimällä, mutta kun se vaan nyt pyörii päässä.

Mies paistaa kohta pihvit ja niiden kanssa tehdään salaattia. Ei siis mitään kovin lihottavaa. huomenna alkaa taas tiukempi kuuri ja meinaan myös ulkoilla jälleen. Ainakin jos ei sada kaatamalla ulkona, kuten nyt.

☺️❤️

Huomenta!

Maanantai ja uusi viikko. Tänään on oikeasti minun synttäripäivä, mutta en enää vietä sitä, koska tein sen jo eilen. Heräsin taas viiden jälkeen, mutta ei silleen väsyttänyt, kun nukuin aika hyvin yöllä. Kahvin join uudesta Pikku Myy-kupista. Päätettiin, että mennään kirjastolle, kun se aukeaa. Meinaan katsoa jotain kirjoja ja lehtejä, joissa laihdutusjuttuja ja ruokaohjeita jos saisi jotain uutta ideaa.

Tein aamiaisen kaurapuuroa. Mies vähän nurisi, mutta kun muistutin, että kaura alentaa kolesterolia ja hänen olisi hyvä sitä syödä niin söi sitten. Maustamatonta jugurttia ja banskua meni myös. Jaksaapahan niillä eväillä lähteä asioille. Päiväruokaksi olen suunnitellut kasvispihvejä salaatin kanssa. Toisaalta tekisi kyllä mieli ihan vain tonnikala-feta salaatti joten saa nähdä. Käydään varmaan kaupassa samalla reissulla.

Hyvää Maanantain alkua kaikille🙂🌻

Käytiin kirjastossa ja kaupassa. Kirjastosta löysin kasan lehtejä ja muutaman kirjan. Kaupasta lähti matkaan alennuksesta naistenpäivä-kukkakimppu, Nivean sinistä ja kahvia. Muuten onkin aivan tarpeeksi ruokaa yms. ettei niitä tarvinnut ostaa. Oli ihan kiva olla liikkeellä, kun olen melkein koko talven vain ollut kotona. Huomasin, että ilma ei ollut ollenkaan kylmä ja olisi hyvä ilma ulkoilla. Saa nähdä mennäänkö myöhemmin vielä ulos kävelylle.

Laitoin astiakoneen päälle ja kotitöitä pitäisi. Taidan imuroida ja järjestellä ainakin. aamulla vaihdoin jo petivaatteet sänkyyn. Mies lähti käymään yhdessä autoliikkeessä. Aurinko alkoi äsken melkein paistamaan, joten taitaa tulla hyvä ilma loppupäiväksi. Menen kyllä ulos jos a alkaa vielä paistamaan. Join kupin kahvia. Iltapäivällä on sitten salaattiateria taas vuorossa. Tekisi mieli heittää vaaka seinään. Vaakan mukaan painan koko ajan vaan enemmän ja enemmän. Meinaan olla vähän aikaa menemättä siihen ollenkaan, kun alkaa vaan tympimään. Vaatteista ja peilistä näkee kyllä jos jotain tuloksia tulee.

🙂🌻

Käytiin siellä hautausmaalla kävelemässä, kun tuli niin hyvä ilma. Aurinko paistaa ja 8 astetta lämmintä. Tosin vähän kylmä tuuli. Oli ihanan keväistä ja heräsi pitkästä aikaa halua ulkoilemiseen. Oravia siellä hyppi paljon ja niitä oli kiva katsella. Minulla oli kamera matkassa ja otin kuvia sellaisista 1800-luvulta peräisin olevista, vanhoista risteistä ja hautakivistä. Nyt ollaan takaisin kotona. Miehen tyttäret onnittelivat puhelimitse synttäreistä ja äiti soitti. Mies tekee itselleen ruokaa. Minähän söin jo ennen kuin lähdimme, mutta taidan ottaa jonkun kevyen välipalan. Illalla syön sitten marjoja ja raejuustoa. Ei kamalasti tee mieli herkkuja ainakaan tällä hetkellä. Kun keksisi mahdollisimman paljon muuta tekemistä, ettei olisi aina kotona istumassa ja syömässä. Joutilaana tulee helposti mielitekoja syödä. Kait se herkkujen syöminenkin on yksi harrastus. Ennen kuin lähdimme ulos ehdin siivota, joten nyt ei ole enää kotitöitä. Taidan vain olla netillä ja lukea kirjoja, joita lainasin.

🙂🌻

Hei AK!
Kiitos että olet perustanut tämän uuden ketjun, tykkään lukea mitä sinulle kuuluu. Minulla on aika vaikeaa, paljon luen hengellisiä kirjoja, nytkin on kolme uutta hengellistä kirjaa lainattuna. Yksi kertoo masennukssta. Hautausmaista minäkin pidän, en ole vaan pitkään aikaan käynyt. Täällä kotona aika menee perheen kanssa.