Tässäpä mun tän hetkistä elämää… Monista asioista en kirjottanut mutta tä nyt on päällimmäisenä ahdistuslistallani.

Kävin viime viikolla AYTRI:ssa. Se on sellanen ryhmä työkkärissä, joka kokoontuu ihmisiä varten jotka tarttee lisätukee työllistymiseen. Siinä oli Kelasta, psyk.polilta, sossusta ja lääkäristä joku ihminen. Ja tietenki työkkärin yhteyshenkilö. Ensinnäkin, mua jännitti aivan mahdottomasti. Hyvä et pystyin puhumaan mitään, eikä päässäkää iiikkunu yhtä aivosoluu enempää. Nojoo, mä kuvittelin että ne ”hiillostais” mua jotenki enemmä tai edes päätettäis jotain konkreettista. Jännitti aivan perkeleesti, mut mä selvisin siitä jotenkin. olin ihan paniikis seuraavat neljä tuntii…

Suositeltiin, että hakisin sellaseen Verveen (kuntoutusta 13pv ja sen jälkee 2kk työkokeilu) mutta sit kuitenki sanottiinn et älä hae vielä. Katotaan mitä lääkäri sanoo. Ja tosiaan se lääkärihän on vasta marraskuun lopulla että mitä helvettiä ne kuvittelee et mitä mä tän pari kuukkautta teen, räin kattoon vai?? 🙄 Sit se kelan ihminen lupas lähettää mulle tietoiskun Maskun kuntoutuksista.. Jos mä haluun sinne hakee.. mut kirjottelen sen asian fiiilikset joskus toiste ku jaksan.
Sit se työkkärin ihminen sano et soittelee tällä viikolla ja jutellaan siitä miten tästä eteenpäin(?). Elikkäs mun pitäs niinkun odottaa, odottaa, odottaa että mitä ne seuraavaks keksii mun pään menoks. Ihanku ei olis tarpeeks iso rangaistus tää sairaus… 😠 😭 🤕