Saloka🙂🌻

Minä olen penskasta asti harrastanut autiotaloja ja muita vastaavia paikkoja. Silloin pienenä yhtä-aikaa pelkäsin ja olin kiinnostunut. Nykyään en pelkää. Olen kait tullut niin välinpitämättömäksi, että minulle on aivan sama jos sieltä joku hirviö lentää silmille🙂

🌻🙂🌻🌻🙂🌻

Nyt sitten lumouduin kuusta. Kuinka ihanalle se näyttää hämärtyvää, keväisen vaaleansinistä taivasta vasten. Näyttää, kuin se olisi ihan lähellä, koivun latvassa. Mutta kaukanahan se on, äärettömän kaukana. Laitoin oikein silmälasit päähän, että näen kuun tarkasti ja mietin mitä ovat tummat alueet, jotka näkyvät sen valon keskellä. Mies sanoi, että ne ovat jotain kallioita tai kohoumia. Aloin heti miettimään onko kuussa elämää? Olen varma, että on. Sellaista, mitä ei vielä ole pystytty tutkimaan. Ja tarviiko kaikkea edes tutkia ja tietää? Ihminen luulee tietävänsä kaiken, vaikka on vain mitätön muurahainen univerumissa.

Kuuta tuijotellessa ajatukseni palasivat sinne at:n. Mietin kuka/ketkä siinä ovat asuneet ja käyttäneet niitä tavaroita ja missä he nyt ovat? Vielä tässä maailmassa vai juurikin vaikka kuussa? Onko autiotaloilla ja kuulla jotain yhteistä? Siirtyvätkö ihmiset kuollessaan kuuhun ja talot jäävät autioiksi? Onko intuitiota, että nimimerkissäni esiintyy juuri autiotalo ja kuunvalo? Olenko sekaisin, kun näitä mietin?

Tänään on siis ollut molempia. Autiotaloa ja Kuunvaloa😀 Ei yhtään hullumpi yhdistelmä.

🙂👍🙂👍😎

Wauuuuu!

Nyt kuun ympärille on ilmestynyt hieno "sädekehä". Se tarkoittaa, että on tulossa ISO pyry. Luonnon merkkejä. Se enteilee tulevan yön "takatalvea".

Tuijotin kuuta ja radiossa soi ensin Van Halenin "Jump!" Olisi tehnyt mieli JUMP sinne kuuhun asti. Sitten tuli Bowien "Starman", joka sopikin hyvin teemaan, kun miehen kanssa tutkimme netistä avaruuden saloja.

Nyt yritän rauhoittua kuujutuista. Olen kuuhullu.

Syön iltapalaksi katkarapuja tilli-smetana-kananmuna soossin kanssa. Nam! Jälkiruoaksi mansikoita, mustikoita, nektariinia vaniljakastikkeella. Vähän oudot syötävät, mutta nämä kaivoin jääkaapista ja pakastimesta ja yhdistelin ihan fiilispohjalta.

En tiedä miten nukun tai nukunko ensi yönä jos kuu valvottaa minua. Ehkä olen kuitenkin sen verran väsynyt tämän päivän ramppaamisista, että nukunkin. Käyn nyt vain hieman ylikierroksilla niin siksi mietin...

Huomenta!

Eipä se oikein hyvin nukuttanut. Heräsin tällä kertaa jo ennen neljää. Kävin vessassa ja menin takaisin petiin. Nukahdin kuitenkin vielä kuuteen saakka.

Heti herättyä muistin sen lumipyryn. Uteliaana avasin verhot ja tsadam! siellähän oli valkoinen maisema🙂 Ja lunta satelee hiljaa vieläkin. Onneksi kävin eilen siellä talolla, koska tuolla kelillä sinne ei ole mitään asiaa.

Tässä aamua ihmetelty. Mies kävi lumitöissä. Minä keitin aamiaiseksi kaurapuuroa ja söin sitä voin ja smetanan kanssa (kyllä rakastan smetanaa ja voisin työntää sitä joka ruokaan). Temesta väheni tänään 1/4 osaan pilleristä. Saa nähdä tekeekö jotain oloja, koitan "unohtaa" koko asian. Vähällähän pillerillä olen ollut jo kauan. Kun tuon saisi joskus kokonaan pois niin sitten ei olisi enää mitään lääkkeitä käytössä.

Valkoinen maisema on oikeastaan aika mukava. Voi vielä hetken fiilistellä talvea. Mutta johan se kesä on jo oikeasti parin kuukauden kuluttua, joten pakosti se sieltä tulee.

Tänään olisi siivous ja kodinhuoltopäivä, kun ei uloskaan viitsi mennä. Siinä riittäkin hommaa pitkälle, koska nyt täällä on pölyisempää, kun viime viikonlopulla en siivonnut, kuin osan talosta. Eli nyt koko talo, pyykit ja sängyt.

Lauantaita kaikille🙂🌻

Eilinen työpäivä oli pitkä. Olin varmaan yhtä hyödyllinen , kuin vaahtokarkki. Pää jumi ja lihasten nykiminen alkoi taas. Yritin pysyä liikkeessä, ettei pään nykymistä huomaa.

Yksi ihminen toivotteli tervetuloa takaisin töihin. Mielenkiintoista, koska olenhan ollut viikon saikulla aiemminkin flunssan vuoksi. Kai se paha olo sitten näkyi liikaakin ulospäin.
Hiljaiseen kotiin tuleminen oli hieman ikävän tuntuista , kun kaikilla muilla oli hurjat viikonloppusuunnitelmat.

Ulkona on niin vieraan näköistä , kun tuli lunta. Koirat ovat innoissaan, vetivät hillumiset tuolla takapihalla. Kahvinkeittoa ja sitten pikkuhiljaa jotain toimintaa. Yritän aloittaa hissuksiin tän elämän, mutta pelkään sen antavan luvan turhaan laiskuuteen.

Huomenna tulee mukava ihminen käymään, vähän jännittää. Lupasin leipoa.
Yhtä toista ihmistä olisi iso ikävä, mutta sille ei voi mitään.

Rainbow, Minä olen nimenomaan antanut luvan itselleni turhaan laiskuuteen. Ennen olin aina menossa. Nyt eniten kiinnostaa kotona ja yksin oleminen. 🙂👍 Kai sitä ihmisillä on erilaisia kausia ja uskon kyllä, että ei siinä ole mitään pahaa, jos antaakin luvan itselleen vain olla. Eli älä hätäile siitä turhaan. 🙂🌻

AK-rakas, sain tosi mahtavat fiilikset tuosta sinun autiotaloseikkailusta!! olisinpa ollut mukana!! Kirjoita lisää mitä kaikkea siellä oli ja minkäikäinen se talo on, minkätyylinen, en enää muista oletko kirjoittanut aiemmin, anteeksi. Uskotko, että siellä on asunut "hienompaa väkeä" vai työläisiä? Minä kanssa aina mietin, mitä on mahtanut tapahtua, että talot on jääneet tyhjiksi, se on niiiiin kiehtovaa….. 🌻🙂🌻 Meidän niin pitäisi yhdistää nämä intohimomme, minuakaan ei oikein kukaan muu tässä asiassa ymmärrä, mikä on kyllä heidän oma menetyksensä minusta!!

Tulkitsitko muuten nimimerkistäni aiemmin sen suojelusenkelijutun? Tulin siitä tosi hyvälle mielelle nimittäin. Nimimerkkinihän on "mon ange", minun enkelini, ranskaksi. Ehkä sillä on joku merkitys. Tai siis aivan varmasti on! Ja samaten tuo sinun oma, kuunvaloa ja autiotaloa, jotenkin minun päässä kanssa heti kääntyi niin, että ehkä eilisen päivän planeettojen asennot ja henget ja kaikki johdatti sinut sinne juuri tuona päivänä, kun kerroitkin, että sinulle tuli vain yhtäkkiä päähän sinne lähteä yllättäen, ja ehkä kaikki tuo tarkoittaa jonkun uuden aikakauden alkua, ehkä jonkun asian syvempää tiedostamista! innostun nyt oikein… katsotaan mitä se voisi olla. Mutta jotain se varmasti tarkoitti, ei muuten olisi asettunut juurikin näin hienosti yksiin kaikki!!! 😮 Voi että kun olen aivan täpinöissäni tuosta!! Kaikki yliluonnollinen ja kohtalonasiat on kyllä se, mikä minua ohjaa.

Nyt olen muuten nestepaastolla toista päivää, lähinnä maksan puhdistamisen takia, mutta ei kyllä haittaa jos muutama kilo tippuisi.. Olen ollut tosi maassa tuosta viime viikkojen ahmimisvaiheestani (ja jopa oksennusvaiheesta, hyi minua, olen tosi pettynyt itseeni sen takia) Suhtautumiseni ruokaan on ihan kieroutunut. Olen vain niin paljon tyytyväisempi itseeni jos olen muutaman kilon kevyempi!! pitäisi päästä tästä ajatuksesta jotenkin eroon ja oppia arvostamaan itseään ja kroppaansa sellaisena kuin se on. Viime kesän masennuksessa painoni oli alhaisempi kuin on minulle luonnollista, eli ei hirveän fiksua sitä kohti mennä. Koitan normalisoida koko jutun kunhan tämä paasto on ohi. Suolihuuhtelu on muuten jollain tapaa oikeasti aika puhdistava asia! Minulla ei ole sitä kohtaan mitään suuria inhontunteita, niinkuin tosi monilla tuntuu olevan. Se kuuluu paastoon. Olo on siis oikein hyvä, mutta tosin vasta toka päivä alkamassa.

Kirjoitan lisää tänään jossain vaiheessa, on paremmin aikaa kuin viime päivinä, niin palaan asioihin vielä🙂

Rainbow🙂🌻

Mistä se pään nykiminen ja lihasjutut johtuvat? Ahdistuksesta/paniikista? Muistan, kun nuorempana jännitin enemmän (oli paniikkioireiluakin) jos esim. täytyi esitellä itsensä uudelle porukalle ja istuttiin sillain "ringissä" luokassa ja alkoi jännittämään, kun oma vuoro läheni ja sitten, kun piti sanoa oma nimi niin ääni kuulosti ihan typerälle ja kun oli sanonut ja seuraava jo jatkoi niin alkoi pää nykimään ja sitä oli vaikea hallita, jotenkin se jännitys teki sen. Se oli tosi noloa. Nykyään ei enää pää nyi, se oli silloin 20-vuotiaana.

🌻🙂🌻🌻🙂🌻

Nyt on koko talo siivottu ja perusteellisesti. Lisäksi pyykit pesty ja sängyt putsattua ja petivaatteet vaihdettu. On siistiä ja myös siistin näköistä. Vähän meinas mennä sipiksi, mutta kyllä tässä vielä jaksaa muutakin tehdä. Siivouksen päälle söin katkarapuja samalla soossilla, kuin eilen ja kreikkalaisia jättipapuja (säilyke), jotka on älyttömän hyviä ja menee mainiosti lihan korvikkeena, aivan kuin söisi jotain lihapullia tms.

Lunta satelee ja mies ottaa siitä stressiä, kun autossa on jo kesärenkaat alla ja lumitöitä pitäis nyt koko ajan muka tehdä. yritti soittaa naapuria apuun, mutta n ei vastaa, saattanut joutua töihin lumen vuoksi. Tänään laitetaan uuniin kokonainen kana ja sen kanssa syön vuohenjuustoa ja avokadoa.

Nyt naapuri soitti ja on tulossa tänne miehen avuksi lumitöihin ja kahville.

Minun pitäisi päästä käymään kaupassa. Mies kait käyttää autolla, kun ovat tehneet hommat. Ostan samalla nameja täksi illaksi, kun on lauantain Disco-ilta🙂 Nyt on vähän fiilistäkin, ainakin tuntuisi siltä.

🙂👍🌻🙂🌻

MonangeRAKAS!

Minun enkelini🙂 Ihanaa! Kéhtaisiko tätä edes tunnustaa..olen niin juntti, etten edes tajunnut, mitä sinun nimimerkki tarkoittaa, vaikka olen sitä joskus miettinyt. Sen toki tajusin, että ranskaa ja nyt kun sanan erottelee: mon ange niin sehän on selvä, kyllä olen dorka, kun en tuota hiffannut😳 Siis aivan varmasi tarkoitus tuolla, että otit tuon nimimerkin ja aloimme kirjoittelemaan ja olet uskollisesti kirjoitellut kanssani ja en koskaan unohda sitä, että olisit ollut valmis jopa auttamaan minua, tuntematonta henkilöä siinä paskashowssa silloin, vaikka on niinkin arkaluonteinen asia. Kyllä, olet minun enkeli.

Ja kuinka ILOISEKSI tulin, että innostuit siitä minun autiotaloseikkailusta😀! Minunkaan tätä intohimoa ei taatusti kukaan oikein ymmärrä ja pidänkin sen aika salaisena ja se tietysti tekee siitä vielä jännittävämpää. Tuntuu, että edes mies ei oikein lopulta ymmärrä, miksi olen niin intohimoinen autiorakennusten "tutkija". Äiti on ainoa, joka ymmärtää, että se on minun syvin kiinnostuksen kohde. Ja nyt SINÄ rakas ystävä, olet tässä asiassa minun kanssa samalla aaltopituudella!!!! Tosi erikoista, että tämän Tukinetin kautta tulit minulle ystäväksi ja kiinnostuksenkohteet menevät näin hyvin yksiin.

Laitoin taannoin tuonne erään paikkakunnan nettifoorumille kyselyä missä päin siellä mahtaa olla autiotaloja ja sain sieltä sellaista viestiä, ettei tarvitse tulla sinne kurkkimaan
Hah, en todellaan aio noudattaa neuvoa vaan etsin yhä kiinnostuneempana sieltä autioita rakennuksia. En viitsi tässä sanoa paikkakunnan nimeä, mutta samoja maisemia missä seikkailin viime kesänä, tosin en silloin autiotaloissa.

Kyllä minäkin jatkuvasti elän ihan kahden maailman välillä. Elän tässä maailmassa, mutta samalla mieleni kuitenkin kaipaa ja askartelee kaikkea henkimaailman juttuja ja historian koukeroita. Minä myös mietin aina kaikesta, jään koukkuun siihen ajatukseen, että ketä on asunut missäkin ja milloin ovat postuneet tästä maailmasta ja millainen heidän elämänsä on ollut ja mitä he ovat ajatelleet juuri silloin, kun ovat pidelleet kädessään vaikka tuota kahvikuppia jne. Jos en saa faktatietoa niin kehittelen mielessäni jonkun tarinan ja alan sitten uskoa siihen.

Voi, minä palaan kanssa tänne myöhemmin, kun saan nämä kaikki ruoka ja kaupassakäyntikuviot selviksi ja aloitan "vapaa-ajan" vieton🙂 Kiitos, että kerroit tuon asian sinun nimimerkistä, enkelini☺️❤️

mulla on alkanut kädet ja jalat ja välillä pää tekemään omia liikkeitä. yhtäkkiä voi käsi liikahtaa voimakkaasti johonkin. Epäilen että se johtuu tästä lääkekuormasta jota käytän. Joku lihas juttu. Ei se haittaa, vaan ennemmin ärsyttää.

Ei haisua tuosta nykimisen syystä. Vuoden sisään tullut juttu.
Tuntuu vähän samalla kuin itkemisestä aiheutuvat hengen haukkominen.
Olen joskus herännytkin siihen, että kramppaa. Joudun nykyään syömään magnesiumia päivittäin, tai lihakset alkavat kramppaamaan. Lenkkipäivien jälkeen tuota on vielä enempi.
Lääkkeettä olen ollut nyt kaksi vuorokautta. En aio koskea niihin, jos vain kestä ilman.

Oli virhe ottaa mummo mukaan kaupoille. En jaksanut olla kovin iloinen, mutta en äyskinyt tai muutakaan, olin vain hiljaa. Kysyi miksi pidän pipoa, vaikkei ollut kylmä. Siinä vaiheessa nyppäsin pipon pois ja kysyin, että mitä luulet. Tämän jälkeen alkoi tenttaaminen, että mikä sua vaivaa.
Teki mieli huutaa, että se on vaan hiusta. On se nyt hemmetti, ettei kolmekymppinen saa ajaa päätään klaniksi, jos siltä tuntuu. Se kasvaa takaisin.
En jaksanut alkaa selitttämään ja jatkoin hiljaa olemista. Olisi pitänyt syödä kahvin kanssa pullaa, siitä vinguttiin. Voi elämä.
Onneks tänään pääsee lenkille, helpottaa pään toimintaa, kun pääsee rääkkäämään lihaa.
Toivottavasti muilla on parempi päivä 😀

Rainbow🙂

Ok. Joskus myös B12-vitamiinin puute tekee tuollaisia oireita ja se vitamiini on myös erittäin tarpeellinen aivojen ja yleensä hermoston toiminnalle. Yleensä siitä ei ole puutosta jos syö normaalisti maito ja lihatuotteita. Myös magnesiumin puute, mutta sitähän sinä syötkin. Myös kova stressi aiheuttaa tuollaista joskus. No, syitähän on monia.

Ah, kokemusta on klanista päästä. Tosin minulla se oli vakavan sairauden ja sen hoitojen aiheuttamaa, mutta kuitenkin. Talvella pidin erilaisia päähineitä ja kesällä peruukkia. Nyt on jo aika normaalin näköinen, tosin lyhyt tukka, jonka saa juuri ja juuri pienelle ponnarille. Minulle se hiustenlähtö oli aika ikävä juttu, koska se ei ollut minun päätettävissä oleva asia. Minulla oli ennen (vaikka itse sanonkin) pitkät ja paksut hiukset, kuten oli ollut koko elämäni ajan. Niitä hiuksia kaipaan edelleen. Tosin mietin vieläkin, että jos kesäksi hommaisi jonkun tosi upean peruukin, sellaisen pitkän ja näyttävän, ihan vaan kostoksi kaikesta😀 Mutta se on ihan eri asia jos itse haluaa ajaa hiuksensa pois. Täytyy kyllä ihailla asennetta🙂👍

Minua vähän huvitti tuo kertomus mummon tapaamisesta. Minä olisin voinut mielellään tavata jonkun mummon ja syödä pullaa hänen luonaan🙂 Ei vainkaan, ymmärrän kyllä mitä jutulla tarkoitit. Ja kyllä vanhuksetkin osaavat joskus olla tosi ärsyttäviä (mm.entinen anoppini, joka oli kuin suoraan kaikista anoppikauhujutuista..

Saloka, varsinkin monet neuroleptit (esim. ketiapiini) aiheuttaa tuollaisia "nykäisyjä".

🙂🌻🙂🌻

Kävimme miehen kanssa autolla kaupassa ja sain tarvitsemani. Tosin avokado oli raaka (pitäisi aina ostaa vain syöntikypsiä tai malttaa kypsyttää sen 2-3 päivää) seuraava takaisku: uunikana oli ihan arsesta, yääh! Inhoan näitä mauttomia, tehotuotettuja broileriparkoja, enkä edes haluaisi tukea sitä sairasta eläinrääkkäystä, mutta näin vähävaraisena on yritettävä keksiä järkevää syötävää edullisesti ja myös lihaa välillä niin se on yleensä kanaa, koska en syö sian tai naudanlihaa nykyään juuri ollenkaan, koska se on niin pahaa. Syömisen jälkeen iski pieni väsymys ja luulen, että se on seurausta eilisestä autiotaloreissusta ja tämänpäivän siivousurakasta ja monesta huonosti nukutusta (tai kukutusta) yöstä. Menin vähäksi aikaa löhöilemään ja sorruin tietty repimään karkkipussin auki ja mättämään niitä (minullahan on tänään karkkipäivä). Nyt olen jo syönyt yhden suklaapatukankin ja kohta paistan pellillisen toscapullia ja hörpin Cocista😀

On vähän sellainen väsynyt, mutta levoton olo. Vähän vaikea keskittyä ja ajatukset harhailee ja karkailee tuon tuosta. Olen kait yhtä-aikaa vähän ylikierroksilla ja vähän väsynyt. Lähetin naapurille viestin, että tulee meille maistelemaan pullaa puolen tunnin päästä😀 Sen höpinöitä on niin kiva kuunnella.

Monange: Maksanpuhdistus ja suolihuuhtelu kuulostaa tosi mielenkiintoiselle. Olisi varmasti tarpeellista itse kellekin, kun on täynnä kaikkea moskaa. Kyllä minäkin jotain noista asioista olen ottanut selvää, mutta en koskaan käytännössä ole saanut aikaiseksi niitä tehdä. Tosi paljon tsemppiä sinulle, kun järkevänä hoidat itseäsi. Luulen, että just näin keväällä aika monella on ongelmia tuon syömisen kanssa eli mopo karkailee vähän joka suuntaan ja tietysti helpommin jos on vielä aikaisemminkin ollut jotain sekoilua ruoan kanssa. Minulla on mennyt koko kevät aika lailla vaihtelevasti eli välillä tosi järkevää ja sitten taas menee aivan överiksi.
Ai niin, menikö M sinun terapia hyvin? Eikö se ollut eilen? Vai muistanko väärin? Yhtäkkiä tuli mieleeni, että milloinkahan sinun synttärit on siis ei tietysti tartte tarkkaan kertoa jos ei halua, mutta että mihin aikaan vuodesta..Sitten minua kiinnostaisi, että mitä työtä teet? Eikä tietenkään tätä varsinkaan tarvitse kertoa, kuin jos halua vinkkaista, että onko vaikka kaupallisen alan, hoitoalan tai jonkin luovan alan työ, sillain yleispätevästi. Kamala, kun minä nyt kyselen, mutta tietysti minua alkaa kiinnostamaan, kun olemme jo jonkin aikaa "tunteneet" toisemme. Ei ole tarkoitus kuitenkaan olla utelias😳

En oikein osaa nyt keskittyä tähän kirjoittamiseen, kun odotan tuleeko se naapuri tänne kohta pullaa syömään. Tai ehkä laitankin ne pullat tänne Tukinetiin tarjolle niin kaikki saavat vapaasti ahmia niitä, heh. Ja Sam voisi varmaan tuoda niitä sämpylöitä tänne maisteltavaksi ja Monange voisi tehdä meille kaikille suolihuuhtelut jne. Varmaan parempi lopettaa, kun alan suoltaa vaan ihan idioottimaisia juttuja..

Nyt naapuri tulikin, joten taidan taas palata myöhemmin🙂 Kohtahan se alkaa discoiltakin Radio Nostalgialla.

Luulisin, että tarpeeksi menee maitotuotteita tänäpäivänä, verrattuna siis aikaisempaan. En ole ikinä tykännyt juoda maitoa. Nyt sitä menee protskujuomissa ja noissa vanukkaissa. Lihansyönti on kylläkin vähentynyt.

Joo, mun mummo, sen mielestä en tee ikinä mitään oikein. En ymmärrä tuota motkotusta. Olkoon, pidän taas tauko hetken enkä pidä yhteyksiä. Mutsi on samanlainen, aina valittamassa.
Mutta nyt lähden veljen luo käymään.

Toivottavasti oli kivaa naapurin kanssa! Minä just tulin saunasta, aika sippi olo, menenkin kohta nukkumaan.. Äsken kidutin itseäni katsomalla kaikkia ihania reseptejä, ja nyt tekisi kyllä mieli syödä jo jotain….. mutta en aio luovuttaa! 😠 Tai tunnen itseni ihan super epäonnistuneeksi. Muutenkin jotenkin tuntuu, että ei "normaalit" ihmiset tee ruoka-asioista tämmöisiä ongelmia kuin minä, mutta yritetään taas palata johonkin ruotuun kunhan tästä paastosta vaan selviän. Tuntuu, että päivät menee tosi hitaasti tässä olotilassa, jotenkin hassu olo..
Terapia meni eilen ihan hyvin, kiitos kysymästä! Kerroin ihan rehellisesti näistä ajatuksistani mitä täälläkin ollaan puhuttu, ettei se vanhaksi eläminen houkuta. Terapeutti oli sitä mieltä, että kyllä se elämä kuulemma ihan totta vanhemmiten helpottuu. Sitä ajatusta kohden siis varmaankin… nyt kun tuntuu lähinnä, että mitä vanhemmaksi tulen, niin sitä enemmän vaan kurjia asioita on tullut vastaan mitä sitten kannan mukanani. Enhän kyllä todellakaan siellä ole mitään ahaa-elämyksiä ainakaan vielä kokenut, tuntuu, että ikäänkun vain selitän siellä asioitani niin, että terapeutti ymmärtäisi minua mahdollisimman kattavasti, ja sitä kautta pystyisi auttamaan minua jossakin vaiheessa. En sitten tiedä.. Ainakin on minulle hyvä, että olen kerran viikossa pakotettu avaamaan suuni ja puhumaan rehellisesti omista asioistani, muuten kun olen siinä nykyisin tosi huono. Onneksi tänne tulee kirjoituksen kautta jotain avattua kanssa🙂👍
Työtä teen kyllä visuaalisella alalla, mutta en koe saavani useimmiten olla niin luova kuin haluaisin.. Muutenkin aika monet asiat tökkii ja hektisyys on alkanut rasittamaan. Joskus koin sen olevan juurikin minua varten. Ota siitä sitten selvää. Työasiat ja sen oman polun löytäminen on yksi asia, mitä toivon, että saisin selville tuolla terapiassani. Nyt just en osaa sanoa edes mitä Haluaisin tehdä jos pystyisin valitsemaan vapaasti. Kyllä nykyisessäkin työssä on omat etunsa, mutta myös paljon huonoja puolia. En tällä hetkellä pysty tekemään oikein päätöksiä puoleen tai toiseen, joten seurailen tilannetta ja koitan mennä päivä kerrallaan. En muutenkaan pysty miettimään tulevaisuutta. En kai uskalla.

Syntynyt olen syksyllä ja olenkin ihan syksyn lapsi, se on lempivuodenaikani. Viime syksy oli hyvin kaunis. Se oli yksi asia, mitä osasin arvostaa, vaikka oma elämä oli ja on edelleenkin vähän mitä sattuu. Luonto on niin kaunis ja vaikuttava ja etenkin syksyllä ihan mielettömän tunnelmallinen, upea ja mahtava!! 🌻🙂🌻

Huomenta!

Heräsin ensin kolmelta, yllättäin vessahätään. En tajua, kun käyn aina pissalla ennen nukkumaanmenoa niin silti aina 3-5 välillä herään pakottavaan hätään, eikä tule mitään ennenkuin olen käynyt rakon tyhjentämässä. No, illalla tulee kyllä juotua paljon, joten ehkä ne kaikki pissit ei ehdi tulla ulos illalla. Mutta ärsyttävää kuitenkin, kun aina siksi herään "liian aikaisin". Seuraavaksi heräsin viideltä, enkä enää nukkunut.

Sytytin pöytälampun ja makoilin vähän aikaa. Avasin verhot ja ikkunan. Ihanaa, raikasta kevään tuoksuista ilmaa tuli sisälle. Sitä oli ihana haistella. Muutenkin olen kuin joku koira. Haistelen kaikkea ja kaikkia. Hajuaisti on minulle ollut aina tosi tärkeä ja erilaiset tuoksut vaikuttavat minuun voimakkaasti.

Ihme kyllä minun tekisi jo mieli aamiaista. Yleensä syön jotain vasta 9-10 aikaan ensimmäisen kerran. Herätessä otan vain murusen temestaa, maitohappobakteerikapselin ja nestemäistä B12-vitamiinia. Tänä aamuna kulautin lisäksi 2dl havupuu-uutejuomaa. Tiedä sitten auttaako nuo mikään mihinkään, mutta ainahan sitä voi niin itselleen uskotella ja tuskin niistä nyt mitään haittaakaan on.

Tästä päivästä en tiedä vielä ollenkaan. Autossa on ne kesärenkaat jo alla, joten tämmöisillä ilmoilla tuskin kannattaa lähteä minnekään kovin pitkälle ajelemaan.

Rainbow: Kaikenlainen kyttääminen, mäkättäminen ja syyllistäminen on ihan sietämätöntä. Minä olen sitä aikanaan kokenut niin paljon, että nykyään minun on erittäin vaikeaa sietää minkäänlaista kritiikkiä, saati sitten painostamista tai "kyttäämistä". Ihan maailman kauheinta. Teit kiltisti, kun yleensä käyt sen mummon luona, vaikka hän on sellainen.

Tuli yleensä naisista mieleen..minulla on ollut elämäni aikana vaikeuksia tulla toimeen tietynlaisten naisten kanssa. Sellaiset tyhjäpäiset, pinnalliset ja juoruavat kanat..eli suurin osa naisista (anteeksi vain naiset) saavat minut näkemään punaista ja yleensä heti ensi alkuun tokaisen jotain sellaista, että peli on samantien selvä. Parhaiten olen aina viihtynyt miesten ja hieman originellien naisten seurassa. Ja kyllä niissä miehissäkin on tosi tyhjäpäitä ja pinnallsia ja juoruilevia jne. Tuntuu, että nykyään sukupuoleen katsomatta sellasia ihmisiä on paljon.

Nyt taidan käydä vessassa purkamassa pienen, ruskean kuorman ja sitten mietin mitä aamiaiseksi.

Sunnuntaita Kaikille Mussuleille🙂🌻

mulla ainakin tuli b12 vitamiinin puutteessa hirvän kova pääsärky joka ajoi mut sänkyyn. Se tuli ku salama kirkkaalta taivaalta ja loppui samalla tavalla. Tosin mulla oli myös foolihapon puute silloin.

Saloka: Usein B12-puutos menee käsi kädessä foolihapon puutoksen kanssa. Kumpikinhan on tärkeä aivoille ja hermostolle. Varsinkin pitkäaikainen stressi kuluttaa kyllä varastot loppuun. Itselläni ei ole puutosta todettu, mutta otan sitä muuten vaan. Käytössä nestemäinen tuote, joka imeytyy jo suun limakalvoilta suoraan verenkiertoon ja aivoihin. Imeytyy paremmin, kuin tabletit. Jotta tabletit imeytyisi hyvin täytyy suolisto olla moitteettomassa kunnossa ja harvalla se on jos kenelläkään. Samaan "syssyyn" kuuluu yleensä raudan ja magnesiumin puute, joskus myös D-vitamiinin. D-vitamiinia pitäisi kaikkien syödä ainakin pimeään vuodenaikaan, puutos aiheuttaa väsymystä ja masennusta. Tärkeimmät oikeastaan C,B ja D-vitamiini, Magnesium ja rasvahapot ja rauta.

Monange: Kiitos, kun kerroit. Minä muuten jotenkin arvasin, että olet visuaalisella alalla tjs. Aika hienoa. Olen kyllä jo ymmärtänytkin, että olet sillä tavalla luova ihminen🙂 Oli ihan kiva eilen naapurin vierailu. Hän söi 6 pullaa ja joi monta kupillista kermakahvia, heh😀 Hänelle aina kelpaa kaikki tarjottava oli se sitten voileipää, jäätelöä, limsaa tai jotain karkkeja. Samalla pilailimme tapamme mukaan ihan "sairaita" juttuja. Tällä kertaa minä yritin laittaa hänelle minun korkosaappaat jalkaan ja sitten heitin (puhtaat) stringini kaapista hänen päähänsä ja sitä rataa. No, tuskinpa nämä jutut avautuu täällä kellekään, ovat sellaisia meidän sisäpiirijuttuja, mutta hauskaa aina on. Minusta tuntuu, että viihdyn sata kertaa paremmin tuollaisen kehityshäiriöisen ihmisen seurassa, joka on aito ja aina iloinen. Jotenkin minäkin saan olla aivan oma itseni, enkä koe painetta, että pitäisi olla jotain muuta kuin olen.

Hyi että, minua alkoi vähän ahdistamaan, kun luin erästä blogia, joka kertoo epävakaan persoonallisuushäiriöisen elämästä. EVPH on tähän asti ollut minulle aika hämärää, en ole viitsinyt paljon ottaa siitä selvää jne. Mutta mitä enemmän nyt siitä luen niin sitä selvemmin se alkaa näyttäytymään jonain hyvin, hyvin tuttuna ja minun elämää selittävänä ja ihan jokapäiväisiä tuntemuksiani ja oikkujani selittävänä, niin tutulle kaikki kuulostaa, että ihan hirvittää. Ja juurikin se, että nuorempana sen kanssa vielä pärjää ja tekee ja menee ja mouhottaa ja jossain vaiheessa iskee se burn-out ja pahempi oirehtiminen ja sitten se onkin nopeaa menoa kuntoutustuelle ja eläkkeelle. Voi luoja, juuri noinhan minun elämä on mennyt. Siis en tietenkään tarkoita, että kaikille epävakaille noin kävisi, mutta suurimmalle osalle ilmeisesti ja minulle nyt ainakin on niin käynyt. Juuri tuo, että nuorempana sitä jaksoi paahtaa menemään melkein maanisella raivolla ja sitten alkoi tulla burn-outteja, masennusta, ahdistusta, työelämä jäi ja tuli ensin saikkua, sitten kuntoutustukea ja varmaan vielä se eläke edessä. Tosin minullahan tuohon väliin mahtui se fyysinen sairastuminenkin. Ja kun se EVPH ei ole minun ainoa mielenongelma. Luulen, että kaikkia minun ongelmia ei ole vielä edes selvitetty ja olkoon niin. En jaksa enää kaivaa mieleni syövereitä. yritän vain selvitä päivästä toiseen ja viikosta toiseen.

M, sinulla on tosi paljon mielestäni epävakaan piirteitä, kuten olemme jo aiemminkin miettineet..annan sinulle sellaisen neuvon, että varo kuluttamasta itseäsi loppuun sillä jokaisesta burn-out, masennus, ahdistus-montusta selviäminen on aina vaan vaikeampaa.

Hyi, minua alkoi ihan itkettää, kun ajattelen elämääni taaksepäin ja kaikkea tätä. No, minun lapsuudella ja nuoruudella minusta ei olisi voinut tulla muuta kuin epävakaa, sen sanoi eräs hyvin viisas psykiatrikin, joka minua "hoiti" ennen.

Ei näitä asioita pitäisi liiemmin lukea, eikä miettiä, koska se on varma konsti saada itsensä masentumaan😞

En kuitenkaan itke, koska mies on tuossa vieressä, enkä halua alkaa vollaamaan tässä. Koitan vain mennä eteenpäin tätä päivää, vaikka tästä ei tunnu mitään tulevankaan.