Voi Ystävät Kalliit🙂🌻

Kiitos, kun olette kirjoittaneet. Sam, Repukka, Saloka☺️❤️

Oikeastaan päivä ei ollut hyvä. Aktiivinen, mutta ei hyvä. Aamulla pitikin painua samointein pidemmälle reissulle, toiseen kaupunkiin. Sieltä takaisin. Sitten vasta kirppikselle (josta tosin löysin pari juttua, tosin aika mitätöntä), kirjastoon (ruokakirjoja, lähinnä vhh-ruokavalio..Keräilijän aarteet-sarjaa, arabian astioista) vähän huolestuttaa, kun en mitään "luettavia" kirjoja löytänyt. Sen jälkeen superiso ruokamarketti, jossa "mielialan lasku" tai mikä lie floppi alkoi..Se tarjonnan määrä ja vaikeus löytää oudosta kaupasta tarvitsemaansa, väen paljous..huh, se oli jotenkin liikaa. Rasituin kamalasti, ja tulin huonolle tuulelle. En myöskään ollut syönyt lähtiessä, joten energiatasot ja verensokerit ties missä. Huomaan myös, että lääkkeiden vähennys alkaa nyt tuntumaan, kuten odotinkin. Uskon, että lähinnä temestan vähennys alkaa tekemään tehtäväänsä. Alkaa olemaan hermoheikko, keskittymiskyvytön ja "tyhjäpääolo", aivosumua jne. Ensimmäistä päivää pitkästä aikaa tänään olen ollut ärtyisä, itkuherkkä, ärissyt miehellekin, pinna palanut jo muutaman kerran, keskittymiskyky poissa, negatiivinen mieliala jne. Ja tämä tulee enemmänkin kohtauksittain. Nytkin teen koko ajan kirjoitusvirheitä ja korjailen niitä, kun painelen välillä mitä sattuu nappuloita.

Kotia tultua olin tosi pahalla tuulella. Kiukuttelin, itkin kerran ja tuntui, että olisi tehnyt mieli vain huutaa ja raivota ja haukkua mieskin aivan pataluhaksi. Onneksi sentään sain siinä kohtaa itseni hillittyä, koska eihän se vika miehessä ollut. Tuntui vain, että siinä ostoskierroksessa meni jotain ihan pieleen, en löytänyt sitä, mitä halusin ja lopulta ostin ihan tyhmästi ja rasituin vain kaikesta. Onneksi se äidin antama raha tuli vasta iltapäivällä, joten se on vielä tallessa ja meinaan käyttää sen tosi harkitusti. Mutta se, että tuntui, etten hillitse itseäni vaan alan justiinsa raivota, se laittoi vähän mietteliääksi. Heti sen jälkeen kun tultiin kotiin minulla oli hetken jopa niin "hajonnut" olo, että sekunnin ajattelin IM. No, se ajatus ei ollut todellinen ja meni ohi samantien. Mutta se kuvastaa sitä, kuinka pelottavan nopeasti mielialani heilahti hallitsemattoman tuntoiseksi. Meinasin jo alkaa raivoamaan, haukkumaan miehen ja kaikki ostokset ja ne mitä en saanut, sekä kirjaston kirjat ja ehdottaa erilleenmuuttamista🙂 Et semmosta..Ja sitten mieli rauhoittui, mutta tympeydentunne ja äkinäherkkyys on vieläkin päällä. Ja vieläkin, että voisin ihan yhtäkkiä purskahtaa itkuun. Saa tehdä oikein töitä, että pysyn normaalin oloisena. Näin on ollut ennenkin, kun olen alkanut temestaa vähentämään, sehän on bentsodiatsepiini sieltä pahimmasta päästä Xanorin ohella, jota onneksi en käytä. Ja muistaakseni tämän vuoksi juuri olen aina palannut takaisin siihen aluperäiseen annokseen, tosin en ole kyllä sitä annosta suurentanutkaan, onneksi. Mutta yhä vieläkin manaan sen päivän alimpaan helkuttiin, kun olen alkanut temestaa käyttämään päivittäin.. en todellakaan olisi sitä tehnyt jos olisin tiennyt, mitä shittiä se on. Aluksi aivan ihana lääke, johon suorastaan rakastuu ja loppu onkin sitten historiaa. Hyi, en jaksa edes pohtia enempää koko asiaa. Ei sen märehtiminen mitään auta. Kirjoituskin on yhtä sekavaa puuroa, kun en jaksa oikein keskittyä. Huomenna on se fyssari taas ja EVVK. Mies menee sossuun sillä aikaa.

Pyydän anteeksi, etten jaksa nyt vastata viesteihin. Parempi, että teen sen paremmalla vireystasolla. Tulin taas äkäiseksi ja äkisin miehellekin. Ajattelen, kuitenkin teitä hyvällä🙂

Taidan koittaa vähän elpyä, vaikka siitä ei olekaan paljon hyötyä jos tämä on temestan puutetta, inhottaa ja ärsyttää jo valmiiksi jos minusta tulee taas sellainen hermoheikko hysteerikko, kuin joskus..huoh.

Palataan ja kaikkea hyvää teille. Olen vähän huolestunut Samista, koska viimeisin kirjoituksesi viittasi itsetuhoisuuteen tai niin ainakin sen tulkitsin..En tiedä mitä sanoa, olen itsekin vähän hajalla. Toivon vain, ettei mitään ikävää tapahtuisi..

HuomentaPäivää. A.K-Mummo täällä marisee. Yö oli melko shittiä. Pyörin ja hyörin, näin myös painajaisia. Heräsin aika tympääntyneenä viiden aikaan. Tai oikeastaan pahantuulisena. Nyt ei ole kovin vauhdikas olo ja tuntuu tympivän koko elämä. Vatsaa vähän kipristelee eli en tiedä, saattaa olla pms-oireita. Sehän se äkkiä vetää naamaa nutturalle. Se tyypillinen draama, kun mikään ei ole hyvin, koko elämä on kaskaa ja mies on tyhmä, joka pitäisi jättää😀 Toistuu joka kuukausi. Tulee yhtäkkiä ja menee yhtä äkkiä yleensä ohitse.

Peruin fyssarin ajan. Tuntuu naurettavalle tässä mielentilassa mennä sinne "hengittelemään". Kait ne kohta psyk.polilta alkaa valittamaan, kun perun aina joka toisen ajan. Mutta, kun en vaan jaksa aina mennä sinne, kun en tunne siitä mitään hyötyä.

Tuntuu, ettei huvita tehdä tänään mitään. Ei ainakaan motivaatiota ole. Ja tuntuu, ettei mikään ilahduta. Paitsi..Ne eilisen kirjat, mitkä lainasin, ne Arabian astioista. Vanhat tavarat ja erityisesti vanhat kipot ja kapot saa minut aina hieman hymyilemään. Yksinkertaisesti rakastan vanhoja, kauniita arkitavaroita. Se on ainoa asia maailmassa, mikä saa minut paremmalle tuulelle, vaikka olisi mikä maailmanloppu pään sisällä menossa.

Eli varmaan hiivin täällä kotona päivän, kuin aave. Mököttävä ilme naamalla ja tuijotan haikeana kahvikuppien kuvia. Kyllä minä taidan oikeasti olla sekaisin. En tajua, miten ihmeessä mies kestää minua, minä en ainakaan kestä häntä..🙂 tässä mielentilassa....

Mies menee kait sinne sossuun niin saan synkistellä vähän aikaa rauhassa. Olisi tietysti ollut reilua mennä sinne mukaan, mutta ei todellakaan nappaa...

Terveisin: Vanha, mariseva pms-rontti.

ainutkertaisen keskinkertainen kirjoitti 21.1.2014 18:58

Autiotalon Kuunvalo kirjoitti 21.1.2014 7:34

Kiitos ake🙂🌻

Toivottavasti saat tänään roskat vietyä🙂 ake..hmm, kuulostaa hyvälle, mutta kyllä siitä vähän tulee autorekisterikeskus mieleen, heh..Mutta eipä se mitään haittaa. Hyvä, että löytyy huumoriakin elämään, kun joskus se osa-alue meinaa olla aika pahasti paitsiossa.

Taivaalla on mielenkiintoisia ilmiöitä. Pilvet ovat aina olleet minun mielenkiinnon kohde. Olen niistä lukenutkin jonnin verran. Mutta, ne liittyvät enemmän kesään. Syksyn ja masennuksen aikana luonnollisesti Kuu ja tähdet näyttelevät pääosaa.

Olisi upeaa olla jossain autiotalon sisällä joskus kuutamon aikaan. Siksi nimimerkkini. Saattaa se olla myös sielunmaisemani.

Kirjoittelet ake vaan niin paljon, kuin huvittaa tänne🙂 Niin minäkin teen. Kirjoittaminen on minulle helppo tapa ilmaista itseäni ja kun tänne kirjoittelee niin tarttee lähimmäisiä vaivata hieman vähemmän, ainakin niillä negatiivisilla asioilla. Ja pitäähän tämäkin toimintakykyä yllä ja luo hyödyllistä rutiinia ja rytmiä päiviin, kun kaiken muun lisäksi aina tänne kirjoittaa. Eiköhän tämä tosiaan terapiasta käy. Ja onhan täällä sosiaalisia kontakteja. Minulle ainakin hyvä, kun tosielämässä en niin jaksa aina olla ihmisten kanssa tekemisissä.

Hyvää Tiistaita Sinulle ja Kaikille muillekin Mussukoille☺️❤️

Mussukat kiittävät, AK!

Tiedätkö, minä olen ollut joskus autiossa talossa kuun valossa... kun luin sinun kommenttisi musiikkiketjusta, mietin kuinka samanlaisia me ehkä joissakin asioissa olemme. Pilvet kiehtoivat minuakin lapsena ja vieläkin nautin erilaisista värinäytelmistä. Tänäänkin iltapäivällä aurinko värjästi olohuoneesta näkyvän maiseman sykähdyttävän upeaksi. Toivottavasti se huomenna tekee sen taas.

Tämä voi olla liian nostalgista (siis vanhaa), mutta laitan kuitenkin, matkamusiikiksi sinulle 🙂

http://www.youtube.com/watch?v=51BBleNlXRI

Aja turvallisesti! Kirjoittelemisiin!

Huomenta ake☺️❤️

Ei hyvää päivää😀 Vaikka olen vähemmän hyvällä tuulella niin repesin nauruun, kun kuuntelin tuota "Autotyttöä". On se niin hupainen🙂 Ja matkamusiikiksi minulle..voih, olet sinä sitten lutunen! Siis mitä ihmettä?! Olet ollut autiotalossa kuunvalossa? Kuulostaa mahtavalle..kerro lisää siitä jos haluat. Jep, sinäkin olet siis Pilviveikko😉 Mukavaa. Minulle ei "se" pilvi niin maistunut nuorempana, kun muut sitä harrastivat, joten olen keskittynyt tuijottelemaan taivaalle.

Mukavaa Torstaipäivää Sinulle, Kirjoitellaan🙂🌻

Juu, vatsakipu juilii juuri sillä tavalla, kun on putkimiehen vierailun aika. On minulla sitten kk-kiertokin päin peetä, ei olisi ihan vielä pitänyt tulla. Liian innokas putkimies🙂 Tekee niin mieli venhäpatonkia, pepsiä ja SUKLAATA!!! Saattaa olla, että vhh saa tänään väistyä osittaisen hiilarikännin tieltä. No, itse en jaksa kauppaan lähteä, mutta jos mies toisi, kun käy fatassa. Tunnen jo itseni näiden mielitekojen vuoksi täysin p-askaksi, mutta ollaan sitten p-aska. Kyllä minä salaattiakin meinaan tänään syödä ja muuta terveellisempääkin.

Tässä tilassa on parempi tehdä vain pienesti kotitöitä, löhöillä ja vetää noita hiilaripommeja. Ehkä kuunnella musaa, surkutella omaa olotilaansa miehelle, hieman kiukutella ja murehtia koko maailman tilaa🙂 Ai niin, ja tuijotella niitä kannuja..siis maitokannuja, siis Arabian vanhoja maitokannuja😉

Ja odottaa uudelleensyntymää, kun putkimies pääsee kunnolla hommiin ja pms häipyy vähin äänin takavasemmalle..

Kyllä tuli itsesäälinen olo..

Mies läksi fattaan. Minä jäin pläräämään nettiä. Yhtäkkiä tunsin, kuinka surullinen olo oikein valui minuun. Tunnen olevani täysin epäonnistunut luuseri. Ulkona paistava aurinko vain pahentaa asiaa. Painostava tunne, kuinka pitäisi reipastua, kevät tulee jne. Mitä jos minä möllötän tässä maailmanloppuun saakka?

Alan taas vihaamaan itseäni. Tunnen itseni maailman rumimmaksi, tyhmimmäksi ja epäonnistuneimmaksi😞

Taidan käydä röökillä. Sehän se onkin niin terveellistä..

Marisen täällä sitten..

Inhottaa, kun tulee tällainen lamaannus päälle, ettei saa mitään aikaan. Lätköttää vaan löysänä, kuin joku ameeba. Ameeba-oireyhtymä. Ihan, kuin olis vajakki, ettei osaa muuta, kuin läppärin näyttöä tuijottaa. Eikä huvita edes puhua mitään (ai, itsellenikö?), koska ei ole innostunut olo mistään, jotta sille puhumiselle olisi aihetta, että olisi jotain puhuttavaa.

Olen maailman totisin torvensoittaja. Takakireä haahka. Maailman huonoin puoliso. Vaikea tapaus, ellen peräti toivoton. Saa vain toivoa, ettei mies jätä minua, koska tällaisena kukaan ei enää huolisi minua. Vihaan sitä, että olen tällaisena kylmä lähimmäisiäni kohtaan. Eilen äyskin ja tiuskin miehelle aivan tarpeeksi. En vain osaa olla parempi ja olen kyllästynyt yrittämään olla parempi. Haluaisin oikeasti OLLA parempi, enkä vain yrittää.

Tällaisena minun pitäisi olla vain yksin ja vaikka hautautua pölyyn, muuttua itsekin pölyksi. Tällä hetkellä tämä maailma ei voisi vähempää kiinnostaa. Liian vaikea ja vaativa. Tämä maailma on nuorien, kauniiden ja rohkeiden..enkä minä ole noista mitään. Tämä itsesäälikin inhottaa, mutta en voi sille nyt mitään.

Tunnen, että olen henkisesti hylännyt minulle tärkeät ihmiset. En halua tai voi enää jakaa itseäni. Suljeudun kuoreeni, kuin simpukka..Heittäkää minut mereen!

Ei huvita edes siivota, koska aina on silti pölyistä, en tajua sitä, miksi? Tuntuu, etten ole muuta tehnytkään viimeisen kohta vuoden ajan, kuin kärvistellyt itsessäni ja siivonnut kotia ja masentunut jos en jaksa siivota. Ai niin, ja hautonut itsemurhaa. Tosin en enää. En haudo itsemurhaa, mutta en mielestäni oikein eläkään. Minulla ei ole elämää. Miksi? Siksi, kun en jaksa elää elämääni. Minä OLEN, mutta en elä. Siinä on valtava ero.

Tästä vinkkelistä katsottuna kaikki tuntuu naurettavalle: Siivoaminen, asetelmien teko, syöminen, kotoa mihinkään lähteminen, itsensä huoltaminen, parisuhteessa oleminen, aurinko ikkunan takana, radiosta tuleva musiikkia, se ettei puhelimeeni tule viestiä, aivan kaikki.....

Ei tullut viestiä vaan soitto. Mitä tarvitset kaupasta? Kyllä tuo mies on sitten ihana Murmeli, kun aina vaan jaksaa minusta huolehtia ja toiveitani täyttää.

Tilasin patongin, pepsin ja suklaan. Nyt ne tuli jo tänne🙂

Mitä tekisin ilman Häntä?! Hän on koko elämäni😍

Wuaaahhhh!

Lähinnä tällainen eläimellinen alkuasukas tuli mieleen itsestäni, kun hyökkäsin pullevan, ihanan vehnäisen pullapitkon kimppuun (siis patongin), raatelin sen paloiksi, voita päälle (paljon) tungin suuhuni, kuin en olisi koskaan patonkia nähnytkään. Ja snaps! Pepsitölkki auki, juovuttavan teollisen iiiihanan myrkyn valuessa kurkusta alas taatusti verensokerit hyppäs katosta läpi ja minä pomppasin jonnekin avaruuteen, marsin kiertoradalle.

Eikä tässä vielä kaikki. Saat kaupan päälle uskomattoman ihanan, ison, pussin Omar-karkkeja. Ou jee! Niin hyvää, että vaivattomasti vedät heti puoli pussia kertalaakista, tietysti sen patongin ja pepsin jälkeen..Ja arvaa mitä?! Ei tässäkään vielä kaikki. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, saat vielä kaupan päälle levyllisen Fazerin sinistä ja oikeuden valita vedätkö senkin käkättimeen samantien vai vasta tunnin päästä. Nosta nyt luuri ja astu putiikkiin. Älä missään nimessä enää viivyttele, vaan soita HETI!

*Kaatuu pää edellä lattialle, sokereiden tainnuttamana, Klonks*

Kannatti sitten vetää ne hiilaripommit.

Alkoi väsyttää niin, että nukahdin tähän sängylle hetkeksi.

Hups vain ja olin unessa, jonka läpi kuitenkin kuulin kaiken.

Nyt on inhottavan pöhnäinen ja masentunut olo.

Sama ois vaan nukahtaa, eikä enää koskaan herätä...

Mahtava tuo tokavika viestisi, naureskelin oikein, MUTTA SE SAI MINULLEKIN IHAN HIRVEÄN MAKEANHIMON!!!!! Nyt kiroan sitä täällä.. olen kanssa uudesta vuodesta saakka ollut enemmän ja vähemmän onnistuneella ei-sokeria-dieetillä ja yritän muutenkin katsoa syömisiäni ja liikkua taas, pitäisi 2kg saada pois niin olisin ihan tyytyväinen (jonkun muun mielestä ehkä enemmänkin, mutta tuo olisi minulle itselleni realistinen). no, tekisi vaan mieli mennä kauppaan ja tyhjentää karkkihyllyt….. viikonloppuna varmaan Taas teenkin sen.. ja koko homma lähtee taas uudelleen käsistä, hah..

Minun piti jo toissapäivänä tänne kaikkea kirjoittaa, mutta netti takkusi sopivasti niin, että olisi tehnyt mieli lopulta heittää koko kone ikkunan läpi lumihankeen ja karjua vaan, kiehuin oikein.. meni taas ihan nollasta sataan. tuttua meille kaikille, luulen….. jes! 🙂👍

Ulkona on tosi kaunista, mutten oikein tiedä mitä pointtia tässä kaikessa on. Elämä on kyllä oikea farssi!!!!!! Ihan vaan se ajatus, että täällä me olemme ja teemme tyhmiä juttujamme, MINKÄ ihmeen takia?!?!? aina olen ollut sellainen, että mietin liikaa ja just tätä elämän tarkoitusta… Jakakaa sanaista arkkuanne jos joku tietää! 😋

Palataan taas paremmalla ajalla🙂🌻

yritän pysyy järjissäni täällä ja pyörin sitten netissä. Mun jalka on todella kipee ja hermot menee siihen...

Kohta on tämäkin päivä mennyt ja hyvä niin. Ei tämä, kuten eilenkään ollut mikään hyvä päivä. Olen aika masentuneella mielellä. On niin yksinäinen olo, jotenkin. Onhan mies täällä, mutta joskus tuntuu, ettemme ole henkisesti läsnä. Lähinnä kait minä en ole. Ja kun minulla menee huonommin se vaikuttaa heti mieheen. Yleinen tunnelma alkaa laskea.

Olen tänään pari kertaa itkenytkin pienesti. Kaikki menneet ja nykyisen murheet pyörii päässä lähes tauotta. Toivottavasti tämä on vain pms-oireilua, eikä lääkkeiden vähennyksestä johtuvaa. En todellakaan halua niitä lääkkeitä pitkään popsia. Mielestäni ne lääkket ei oikeasti auta vaan pitävät vain jossain "horteessa" niin, ettei edes taju, että elämä menee päin mäntyä.

Syön Omar-karkkeja ja mietin, kuinka skeidaa elämä on. En haluaisi ajatella niin, mutta ei jaksa aina tsempata.

Täälläkin taitaa olla hiljainen päivä tai sitten kukaan ei jaksa enää näitä minun juttuja lukea, ymmärtäisin kyllä senkin🙂

Taitaa olla aika aukaista suklaalevy.

Moi Kuunvalo. Anteeksi siitä synkästä viestistä, minkä kirjoitin tänne joskus muutama päivä sitten. Heräsin just äsken. En tiedä, miten pitkään olen maannut sängyssä, en tiedä edes sitä, mikä päivä tänään on. Kävin jossain vaiheessa hereillä, tai sitten olen nähnyt unta. Minä hölmöilin. Pahasti. Tyhjensin koko helvetin lääkekaapin, tosi fiksua. Sori, jos kirjoitain sekavia, en ole vielä täysin maan pinnalla. Söin ainakin 80kpl 2mg Rivoja ja kaikkea muuta mahdollista. Kuten sanoin, hölmöilin vitun pahasti. Kävin läpi tuoreimpia kirjoituksia ja ainoastaan niiden takia yritän kirjoittaa tänne palautetta siitä, mitä sanoit. Et ole takakireä haahka. Et ole toivoton tapaus, etkä todellakaan maailman huonoin puoliso. Kuka tahansa tältä palstalta on varmasti sitä mieltä, ettet ole todellakaan kylmä toisia ihmisiä kohtaan. Päinvastoin, otat aina kantaa toisten murheisiin ja tsemppaat muita eteenpäin. Olet tosi lämmin ja huomaavainen ihminen. Siitä minulle ei pahemmin ole kokemusta, mutta sivusta seuranneena uskallan väittää, että kaikissa parisuhteissa tulee tilanteita, milloin toinen osapuoli ärsyttää, vaikka tekisi mitä. Se on minusta normaalia. Kohta huomaat taas rakastavasi miestäsi, kuten aina ennenkin. Minusta on mahtavaa, että arvostat miestäsi, vaikka kukaan meistä ei ole täydellinen. Olet niitä harvoja, jotka ymmärtää, millainen lahja on elää toimivassa parisuhteessa. Et ole koskaan täysin yksin. Olet liian arvokas, jotta sinut voisi muuttaa pölyksi. Vain pieni osa väestöstä on nuoria, kauniita tai rohkeita. Et ole mikään vanhus, olet omalla tavallasi helvetin rohkea ja varmasti myös kaunis. Vaikka tämä maailma on niin pinnallinen, niin loppujen lopuksi vain sisäisellä kauneudella on väliä ja sitä sinulla on enemmän kuin meillä muilla yhteensä. Minäkin olen sulkeutunut kuoreeni, kun jouduin jättämään kaikki kaveripiirini. Minulle ei jäänyt ketään, enkä osaa enää ottaa kontaktia muihin ihmisiin. Käytit täysin samoja sanoja kuin minä, kun sanoit, ettet elä, vaan olet vain olemassa. Minulla on täysin sama tunne. Jos joku heittää sinut mereen, käyn sukeltamassa sinut takaisin. Äläkä koskaan väitä, ettet kelpaisi kenellekkään. Jos ihminen, jolla on sydän noin oikealla paikalla kuin sinulla, ei kelpaa kenellekkään, niin sitten millään ei ole enää mitään väliä. Minua nukuttaa. Pidän sormilla toista silmää auki ja toisella kädellä kirjoitan. Minulla on kauhea morkkis siitä, mitä menin tekemään. On tosi epätodellinen olo, en oikein tiedä olenko elossa, vai en? Pulssikin on alla 40. Minä pilasin mahdollisuuteni normaaliin elämään jo vuosia sitten, mutta sinun en anna luovuttaa ja samaa toivon teille kaikille palstan lukijoille. Lopuksi haluan sanoa, etten yrittänyt itsemurhaa, vaan halusin pois täältä edes vähäksi aikaa. Hengestään kyllä pääsee, jos sitä todella haluaa. Minun on pakko mennä takaisin sänkyyn, en pysy hereillä, enkä pystyssä. Ehkä herään vähän pirteempänä. Se, mitä tein, oli todella typerää ja kadun sitä enemmän, kuin arvaattekaan. Olen TYHMÄ, mikäli se ei ole vielä tullut selväksi. Elämä on välillä tosi rankkaa, mutta pitäkää ystävät rakkaat siitä kiinni. Elämä on kuitenkin vain niin lyhyt klippi, että se kannattaa katsoa loppuun asti, sillä haudassa on aikaa miettiä tehtyjä ja tekemättömiä asioita. Anteeks vielä, jos teksti on yhtä puuroa. En ole nyt oikein kunnossa ja on helvetin paha olla. Niin, että kuka täällä onkaan se marisija? Kaikkea hyvää teille ystäville, joiden kanssa olen saanut vaihtaa kuulumisia tämän palstan kautta. Se on sata kertaa parempaa, kuin tämä yksinäisyys, jatkuva yksinäisyys, tunnista toiseen, päivästä toiseen, viikosta toiseen jne. Mikään ei ikinä muutu. Olisipa edes yksi ihminen, jolle voisin soittaa tai pyytää käymään kylässä. Edes se yksi. Se olisi parempaa kuin lottovoitto. Nyt jatkan unia, kirjoitan taas sitten, kun herään ja olo on vähän selvempi. Vittu mikä luuseri minä olen. -Sampylä

Hei Ystävät🙂🌻

Monange: Vai tarttui makeanhimo sinnekin, heh🙂 Saahan sitä välillä repäistä. Jotkut vetää kännit, kun v-tuttaa. Minä, kun en juo niin vetäisen vehnästä ja hyvin tuntuu kolisevan😎
Huh, oikeasti ei tullut kyllä kovin miellyttävä olo eilen..tuli tooosi väsy ja jumimasennusolo ja ihan sokeritöppyrä..ilmeisesti minulle vain ei hiilarit oikein sovi. Yritän käyttää niitä mahdollisimman vähän. Olet oikeassa, minä ajattelen usein, että elämä on todellakin huono farssi. Onnenhetkiä ei oikeastaan nykyään ole, enemmänkin enemmän tai vähemmän hetkellisiä tyytyväisyyskohtauksia, mutta nekin on yleensä aika lyhyitä. Jokin perusahdistus on aina päällä ja sitten lääkkeiden aiheuttamat olot vaihtelevasti, kun niitä vekslaa edestakas, kun ei tiedä haluaako niitä käyttää vai ei, vai jotain siltä väliltä. Enimmäkseen kuitenkin tuntuu, että kaikki päivät on lähes samanlaisia ja kaikki jatkuu vaan samana, eikä mikään muutu, kuin ehkä itse koko ajan hourupäisemmäksi jne. Halit sinulle M, Kirjoitellaan taas paremmalla ajalla☺️❤️

Sam, hitsin hyvä, että ilmoittelit itsestäsi (vaikka eihän sinulla mitään velvollisuutta sellaiseen ole..) mutta olin kyllä vähän mietteissäni, mitä siellä on tapahtunut. En tajua lääkkeistä, että millä määrällä mitäkin tapahtuu mitä, eli vaikka henki lähtee. Tuo ottamasi määrä Rivaa ja jos vielä muuta päälle kuulostaa kyllä aika vaaralliselle. Olet oikeassa, se oli tyhmästi tehty, mutta täällä tuskin kukaan, enkä varsinkaan minä itse epävakaana ole mikään moralisoimaan, eikä sellainen tarkoitus olekaan, mutta..onneksi olet vielä hengissä. Kiitos siitä kaikesta kauniista mitä kirjoitit, ja kiitos, että huonosta olostasi huolimatta uhrasit energiaasi ja noin pitkästi kirjoitit minusta hyviä asioita. Vaikka elänkin parisuhteessa niin en minä oikeastaan koskaan saa, enkä muualtakaan mitään hyvää palautetta (jota varmaan tarvisin, kun itsetunto on aivan shittinä) Äiti on ainoa, joka joskus kehuu minua ja arvostaa jostakin, mutta mies on sen tyylinen, ettei koskaan sano mitään hyvää oikestaan kellekään, eikä minullekaan. En minäkään jaksa häntä suoranaisesti kehua, ehkä kostoksi siitä, kun ei koskaan kehu minua, mutta luulen, että hänelle tullut se tyyli jo kotoansa, jossa ei paljon ole kehuttu ketään. Olen huomannut, että miehelle on vaikeaa ottaa vastaan kehuja itsestään, menee aivan hämilleen jne. Olen jo ajatellut, että tunnen itseni, enkä tarvitse kehuja muilta, mutta ei se ihan niin taida olla. Kyllä se alkaa itsetuntoa nakertamaan jos menee vuosia, ettei saa pos.palautetta mistään ja alkaa tuntea itsensä huonommaksi, kuin muut jne. Muutenkin masiksessa itsearvostus ja itsetunto yleensä romahtaa ja minäkuva muuttuu hyvin kielteiseksi. Minulle on ainakin käynyt niin. Siksi tuntuu hyvälle edes joskus, kun sanotaan jotain kivaa. Kiitos siitä! Anteeksi vain, mutta tuo, että "pidät sormilla auki toista silmää"..se alkoi naurattamaan minua ihan sikana😀 Oli vaan niin hupainen mielikuva. Vaikka ei tuossa tilanteessa muuten mitään hupaista. Ymmärrän kuitenkin sinua, sen, että haluaa välillä "tajun kankaalle" koska muuten on sietämätöntä..Se on tavallaan, kuin "pieni itsemurha", mutta ei kuitenkaan..Minulla oli kesällä ja syksyllä pari kertaa niin, että tarkoituksella vedi ahdistukseen "kourallisen" pillereitä, koska halusin vain tajun kankaalle. No, eipä onnistunut niillä määrillä, vaikka minusta se oli paljon. En edes nukahtanut, hah! Sitten kyllästyin koko touhuun, olin tosi vihainen ja melkein hakkasin päätä seinään, että enkö saa edes tajua itseltäni?! Oli siinä vähän sellaista ajatusta, että "jos nukahdan, enkä herää niin aivan sama.." No, mieshän ois minut kuitenkin toimittanut sairaalaan, joten ei täällä oikein salaa pääse mitään "tyhmää" tekemään. Varmaan nukut nyt ja hyvä niin..En osaa oikein mitään kunnollista tsempata..mutta haluan pysyä perillä mitä sinulle kuuluu jne. Halaus sinullekin, Ystävä🙂🌻

----------------------------------

Alkaa Mirtan vähennys tuntumaan yöunissa. Heräilen viiden aikaan ja ennemminkin, enkä saa enää unta. Olen silloin tosi ahdistunut. Sydän takoo ja kaikki ahdistavat asiat oikein syöksyy päähän ja sitten pyörin sängyssä etsien hyvää nukkuma-asentoa, enkä löydä sellaista, eikä uni enää tule. Tänä aamuna olin TOSI ryytynyt, kun heräsin puoli viideltä, eikä siihen aikaan enää mitään lääkettä viitsi ottaa nukkumiseen, kun sitähän on sitten koko päivän sekaisin. Sitten alkoi kusettamaan ja tietysti heräsin kokonaan, kun kävin vessassa ja mieskin heräsi. Sanoin, että mennään takaisin nukkumaan vielä..mies nukahti (ottaa enemmän Mirtaa, kuin minä), mutta minä vain pyörin. Kumma, kun luulin, että 7,5mg nukuttaisi paremmin, kuin 15mg mutta tuntuu, että nyt alkaa aamuyön heräilyt 7,5mg kanssa. Voihan sitten olla, ettei tuo pieni annos enää hoida masennusta ja se aamuyön herääminen liittyy siihen. On nimittäin sama oire, kuin ennen kuin aloitin lääkkeen. Olisi niin ihanaa vain heivata kaikki pillerit pois ja elää kuin joskus ennen ilman lääkkeitä NORMAALINA. No, olo oli aika kauhea ja otin nyt kokonaisen temestan aamulla (olen ottanut sitäkin vain puolikasta, vähentänyt siis sitäkin) niin johan tuntui, että kummasti alkoi pelittämään homma paremmin, hah. Onko se sittenkin enemmän kiinni temestan annoksesta, kuin Mirtasta? Luultavasti. Minulla on siis temestan vieroitusoireita ollut päällä..on se salakavala pikku pirulainen.

Enimmästä hönöstä selvittyäni päätin, että tänään ainakin siivotaan ja aloimmekin sitten siivoamaan koko asunnon. Vessassa haisee edelleenkin kauhea HOME..yääääk. Tekisi mieli mennä vaikka kauppaan käymään, mutta katsotaan mitä tässä tapahtuu.

Palaillaan ja hyvää perjantaita kaikille Mussuleille🙂🌻

saloka kirjoitti 23.1.2014 16:49

yritän pysyy järjissäni täällä ja pyörin sitten netissä. Mun jalka on todella kipee ja hermot menee siihen...

Saloka🙂🌻

Kiva, kun pyörit täällä. Minullakaan ei eilen ollut mitenkään hohdokas päivä ja järjesssä oli pitelemistä. Tänään vähän parempi. Toivottavasti sinun jalka on tänään parempi. Olet aina tervetullut tänne 🙂👍