Arka🙂🌻 Hyvää UV myös sinulle ja miehellesi. Onneksi 54 ei oikeasti ole vanha, eikä 37 vaikka siltä joskus tuntuu. Sinulla on periaatteessa vielä keskimäärin kymmeniä vuosia ikää jäljellä jos luoja suo. Nykyään ihmiset elävät aika vanhoiksi. Naisten elin-iän odote on n. 82 vuotta jos ei mitään ihmeempää tapahdu. Minulla on sellainen tapa, että kuunnellessani jumalanpalvelusta kuuntelen aina tarkasti sen osuuden, jossa luetellaan ketä kuollut ja minkä ikäisenä. Kaikki luetellut ovat lähes aina kahdeksankymmentäjotain vuotiaita ja ihmettelen aina miten ihmiset elävät niinkin pitkään. Mutta viime kädessähän vain Jumala tietää meidän matkan määrän. Mielestäni olet onnistunut äitinä, koska sinun tytöllä menee niin hyvin ja pojillasikin kait ihan kohtuullisesti. Eikä se aina ole vanhemmasta kiinni, miten lapsella menee. Minun äiti on aina ollut maailman paras äiti ja silti minä olen tehnyt vaikka mitä. Äitini usein syyttää itseään, että on ollut "riittämätön" äiti ja minä sanon aina, että hänessä ei ole ollut mitään vikaa. Nykyään hän on kait sen jo uskonut, kun ei enää syyllistä itseään. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi🙂👍

-------

Tänään on taas kaikki hyvin. Onneksi saimme rahat ja mies lähti jo aamusta liikkeelle. Ensin osti lähikaupasta kahvia, että saimme aamukahvit. Kun ne oli juotu hän lähti Cittariin ja Lidliin tekemään ostokset yhdessä tekemämme listan mukaan. Minä aloitin siivoamisen sillä aikaa. Mies oli ostanut minulle ruusukimpun ja suklaata kauhean läjän. Kolmen konvehtirasian boxin, sekä kaksi erillistä Fazerin rasiaa. Nythän on konvehdit alennuksessa, mutta silti..sekä joulutorttuja (mitä pyysin ottamaan jos vielä sattuu löytymään),cappuccinoa, sekä croissantteja (osan pakastin, kuten myös torttuja osan) Fazerin mustikkapiirakoita, karkkipussin, paketin Fazerina-keksejä ja mitä kaikkea..huh, huh! Se oli korvausta pilalle menneestä uudesta vuodesta🙂 Sain myös apteekista pyytämiäni ihovoiteita niin ihoni pysyy parempana. Lisäksi mies oli ostanut hyvän uunilihan ja huomiseksi lehtipihvit ja valkosipuliperunoita, että saadaan vähän parempi ateria. Liha tehdään sunnuntaina. Muutakin hyvää oli ostanut, että kaappi on täynnä ja myös kuivakaapit täydennetty, sekä kaikki pesuaineet yms. Nyt on varauduttu myös etukäteen loppukuuhun, että tärkeimmät ei lopu. No, en jaksa selittää enää enempää näitä. Ruusut ovat lasimaljakossa ja konvehtirasiat tuossa pöydälle asteltuna, kuin lahjapöydälle. Enhän minä esteetikkona raaski niitä heti syödä tai avata vaan pidän konvehtirasioitakin koristeena. Fazerin sininen ja tumma suklaa-rasiat ovat ainakin kauniita. Vielä kuin lahjaksi mies kehoitti minua valitsemaan jonkun kauniin esineen eräästä nettisisustuskaupasta, joka myy mielimerkkiäni. Saan siis tilata sen, mutta en ole vielä valinnut, että minkä tilaan. Kyllä minulla nyt on siis juhlapäivä 🙂🎂

Mies kävi myös kirjastossa ja sain erään Raija Orasen kirjan, joka kertoo Kekkosista (heh, olipas yllätys) Palautukseen meni entiset Kekkos-kirjat. Pöydällä on vielä Sibeliukset. Olisin halunnut Orasen uuden Auroran, mutta.. Varauksia 400, eikä kirja ole edes vielä tullut kirjastoihin, että sellaista.. Ei sitä saa koskaan jos ei itse osta sitä. Taidan toivoa sitä maaliskuussa synttärilahjaksi. Se on aika kallis kirja. Mies ja äitini voisivat ostaa sen minulle yhteisesti niin tulisi kummallekin heille edullisemmaksi.

Nyt olen siivonnut ja on kaunista, jouluvalot vielä ikkunoissa, kukat ja konvehdit ym. Ruoka tuoksuu keittiössä ja lauha, sade myrskyää hämärässä ikkunan takana. Minusta aika viihtyisä ilma. Toivon aina plussakeliä, kun ihoni ei kestä pakkasta. Nyt on heti parempi tunne, kun on enemmän kosteutta ilmassa.

Lisäksi olen jatkanut nettikampanjaani erään sorretun ihmisen hyväksi. Olen saanut paljon ihmisiä mukaani ja meinaan jatkaa sitä. Tiedän itse mitä on kiusaaminen, kun olen sitä aikanani kokenut, enkä voi sietää sellaista vaan puolustan heti jos joku on kiusattu.

Nyt alan ottamaan lunkisti ja nautiskelemaan loppupäivän. Jotta idylli ei olisi täydellinen on kurkkuni ja kaulani hyvin kipeä ja mustelma kaulassa. Eilen nimittäin tapahtui välikohtaus, jossa häiriintynyt henkilö pääsi kuristamaan minua hetken kurkusta, tapahtui välikohtaus. Kuristaja on minun tuntema, ei täysissä hengenvoimissa oleva henkilö. Hän on tuttu ja säälistä häntä kohtaan en tee rikosilmoitusta. En viitsi pilata hänen elämäänsä kun jo muutenkin on vaikeuksissa. Oli se kuitenkin ihan kauheaa. Luulin, että kuolen. Onneksi oli mies ja muita ihmisiä lähellä, puuttumassa tilanteeseen..kaikkea sitä tapahtuu. Olin koko eilisen illan yöhön asti järkyttynyt ja itkin. Mies lohdutti minua. Minulle tuollainen väkivalta on traumaattista, koska olen pitkin elämääni joutunut väkivallan kohteeksi.

No, se on nyt ollutta ja mennyttä.

🙂🌻

Huomenta!

Heräsin jo viiden aikaan, mutta suht virkeänä. Nousin siis ylös ja aloin aamutoimet. Keitimme kahvit ja vaihdoimme sen jälkeen sänkyyn petivaatteet. Myöhemmin tänään imuroin, muutenhan siivosin jo eilen. Ei vaan viitsi kerrostalossa kovin aikaisin alkaa imuroimaan.

Kun koti on saatu taas siistiksi on aika keskittyä ruokiin. Minulla on tänään "jouluaamiainen" klo: 10. Eli mies eilen kaupasta toi pyytämiäni joulutorttuja, joita vielä löytyi. Sitten on riisipuuroa. Croissant ja kahvi nyt ei ole varsin jouluisia, mutta laitan koko satsin tarjottimelle. Meillähän on kaapissa myös rosollia (sitä löytyi vielä yhdestä pienemmästä kaupasta) sekä porkkanalaatikkoa. En tiedä onko omituista, mutta minusta jouluruoat ovat varsin hyviä syötäviä ihan arjessakin, joulun ulkopuolella. Onhan tosin jouluaika vielä loppiaiseen saakka. Ai niin, ja meillä on uusi kinkku. Se on nyt parvekkeella sulamassa (eilen laitettiin) ja sitten se paistetaan. Emme ilmeisesti saa tarpeeksemme kinkusta🙂 Senhän sai nyt edullisesti tarjoushintaan. Jouluvalotkin sovittiin, että ovat vielä ikkunoissa, kun on niin synkeän harmaata. Olkoot loppiaiseen saakka. Alunperinhän oli tarkoitus, että ne kerätään pois jo aiemmin.

Makkari siis on siivottu nyt. Minusta siellä on aika viihtyisää. Puhdas sänky, missä voi löhöillä (tosin en makoile vaan istun tyynyt selän takana). Pöydällä on suklaat ja ruusut, sekä kaunis valkoinen radioni. Olen siihen hyvin kiintynyt. Yöpöydällä on päällä pieni, vanha pöytävalaisin ja sen vieressä kirja. Raija Orasen: Kaiken takana Kekkonen. Aloitin kirjaa eilen ja vaikuttaa oikein mielenkiintoiselle.

Odottelen vielä yhdeksään saakka ja sitten alan hommailemaan kunnolla. Radiosta alkaa yhdekäsältä "Muistojen Bulevardi" ja sen kuuntelen aina, kun vain olen radion äärellä (eli melkein aina🙂) Kymmeneltä sitten aamiainen ja sen jälkeen, kun kaikki siivoukset ym. tehty voikin alkaa keskittymään päivän ruokaan eli lehtipihviin ja valkosipuliperunoihin. Luulisi maistuvan hyvälle sen jälkeen, kun on kaurapuuroa näykkinyt muutaman päivän.

Palaillaan🙂🌻

Hei AK!
Hyvä että saitte herkkuja kun raha vihdoinkin tuli. Minulla vähän vaikeampi päivä, ehkä menen suihkuun, Mukavaa lauantaita Sinulle ja miehellesi.

sulla onnihana mies. Tollaisen mäkin haluan ja varmaan tolla herkkumäärällä ja tällä lääkityksellä lihoisin 200 kiloiseksi.

Mulla on jotenkin vaikee jakso menossa. yritän tehä kaikkea mitä tykkään ja yritän syä mistä tykkään. Mutta syömiset on ihan päin mäntyy. Kaikki muukin on ihan päin mäntyy.

Kiitos Arka🙂🌻 Toivottavasti päivästäsi on löytynyt jotain ilonkipinää ja jos ei niin toivotaan, että pian käy niin. Sinulla on muuten mennyt nyt jo pitempään niin paljon valoisammin. Mutta niinhän meillä kaikilla vaihtelee, on erilaisia jaksoja. Se on kait vain hyväksyttävä ja mentävä sen mukaan, mutta senkinhän me jo tiedämme🙂 Onneksi se parempi päivä sitten tulee aina yhtä yllättäen, kuin huonompikin on tullut.

Saloka: Kiitos, mitä sanoit miehestäni. Kyllä hän on ihana. Niin paljon joutunut minun kanssa kokemaan, että siinä olisi herkempi jo lähtenyt ajat sitten. Vaikka välillä pauhaan jostain miehen piirteestä niin ne on aika viattomia juttuja, kuitenkin. Miehellä on vissiin lehmän hermot. Kun kärsii niitä kroonisia kovia kipujakin..ja on kaikenlaisia vaivoja astma, copd, selkä, vatsa ym. Minusta olisi niin kiva jos sinulla olisi hyvä miesystävä😍 Minä en tulisi toimeen ilman miestäni. En tosin ole koskaan ollut yksin viihtyvää lajia. En ole koko elämäni aikana asunut yksin, kuin 4kk eron jälkeen. On minullakin välillä jaksoja, niitä pimeämpiäkin. Meillähän oli muistaakseni sanatarkkaan samat diagnoosit, ainakin se yksi. Kiitos, kun kirjoittelit.

------

Tänään on ollut mukava päivä. Aamusta siivottiin ja hommailtiin kaikenlaista. Iltapäivällä tehtiin hyvä ateria. Muuten on vain juteltu ja muisteltu paljon omia lapsuuksiamme ja entisiä aikoja muutenkin. Edesmenneitä koiria ym. Ollut ihan hyvä fiilis ja turvallista, kun on nyt hyviä ruokia ja muutakin, mitä tarvitsee. Kun vai saisi sen ajelureissun jollekin päivälle ympättyä. Ollut nyt pari päivää niin myrskyisä ilma, ettei paljon viitsi ajeleskella. Minä olen jo lopettanut kauhistelemasta tätä sisäelämääni. Tiedän, että joku päivä menen ulos ja minulla on ihan hyvä olla näin. Olen kait vain laiska, kun en mene. Tosin ilmatkin on koko ajan aika syvältä. Koko ajan vain ajattelen, että sitten keväällä alan taas lenkkeillä ja saattaa olla, että niin käykin. Toivottavasti. Pakko kait ihmisen on joskus harrastaa jotain liikuntaakin..Mutta kokonaisuutena hyvä päivä ja lehtipihvi ja valkosipuliperunat oli maittava ateria, pitkästä aikaa. Mies kävi tänään vielä kaupassa ja toi vielä lisää herkkuja: sipsipussin ja ison Cocis Zeron. No, toimin järkevästi. Pistän kaiken jemmaan. Syön niitä harkitusti, että niitä riittää mahdollisimman kauan, enkä syö joka päivä. Sitten minulla on taas, kun alkaa rahat loppumaan.

🙂🌻

Hei AK!
Kuulosti tosi herkulliselta noi lehtipihvit ja perunat. Me teimme eilen tytön kanssa purjo-perunasosekeittoa kun oli uusi sauvasekoitin. Haleja teille!

Arka, minun äiti teki usein purjoperuna-sosekeittoa, kun olin pieni ja se oli tosi hyvää. Minä tykkään kaikista tuollaisista juures-sosekeitoista, mutta harmi vaan niitä ei tule koskaan tehtyä. Koskenlaskija-juusto antaa hyvää makua tuollaisiin sosekeittoihin. Se on vaan nykyään aika kallista sekin juusto, joten sitä ei viitsi ihan joka ruokaan kylvää. Joo, kyllä se valkkariperunat ja lehtipihvi oli ihan juhlaa koko ateria. Oli tosi hyvää ja siitä riittää muisteltavaa pitkäksi aikaa🙂 Minä teen valkosipuliperunat yleensä niin, että edellisenä päivänä kuorineen keitetyt perunat ovat yön jääkaapissa. Seuraavana päivänä otan ne lämpiämään, kuorin ja paloittelen paistinpannuun (en kuitenkaan paista niitä) vaan levy pienelle lämmölle ja kerma pannuun. Siinä kerman kanssa perunat muhivat. Valkosipulia käytän sellaista Valkoliekki-nimistä valmistetta, joka on lasipurkissa valmiiksi murskattua (aika vahvaa) valkosipulia öljyssä, sellaista mössöä. Sitä maltillisesti kerman sekaan, ripaus suolaa. Jokaisella oma tapa tehdä, mutta tällaisen tavan opin aikanaan. Join cocista (kuten aina) tämän ruoan kanssa ja se sopii siihen mielestäni hyvin.

------

Herättiin viideltä jo. Maisema on lumen peitossa ja pakkanen palannut. Pari päivää luvattu huomisesta keskiviikkoon jopa 14 astetta, joten nyt oli aika käydä ulkona. Nyt siis oli vain pari astetta. Aamukahvit ja muut toimet. Kahdeksan jälkeen mies ehdotti, että jos nyt sitten lähtisimme ajelemaan maaseudulle päin. Mietinkin jo aiemmin, että tämä päivä olisi sopiva, koska sitten tulee taas pakkaset, enkä halua mennä ulos. Mies rappasi autoa lumen alta ja sen aikaa kävelin läheisellä lenkkipolulla. Tuntui kummalliselle olla ulkona (!) Sitten lähdettiin ajelemaan, entisiin tuttuihin maisemiin. Oli siellä vielä ihmisillä kaikki jouluvalot maalaistalojen ikkunoissa. Rauhallista ja kaunista, kuten aina siellä. Pari tuntia ajeltiin.

Kotona takaisin otin pakasteesta sulamaan croissantin ja tortun. Tänään on aamiainen, jonka syön pian: riisipuuro, kinkku-juusto croissant, joulutorttu, cappuccino. Nyt menikin vähän myöhemmäksi aamiainen sen ajelun vuoksi. Kuuntelen jumalanpalvelusta ja odotan, että pääsen syömään. Ihan kivat fiilikset. Tänään ei ole siivoushommia, eikä muutakaan kotityötä, kuin ne tavalliset astiakoneet yms. Päiväruokana on hyvä uuniliha ja eilisiä valkosipuliperunoita ja juureslisuketta. Cocista juon sen kanssa. Huomenna pitäisi se sulatettu joulukinkku paistaa. Siitä saakin koko viikoksi syötävää. Nyt on onneksi ruokaa nälkäpäivien jälkeen. Varmaan tänään jatkan tuota Orasen Kekkos-kirjan lukemista. Se vetää minua puoleensa. Huomenna tulee Ylen Ykköseltä 17.20 ohjelma Kekkosen toimista vuonna 78- joilloin minä olen syntynyt. Se ohjelma kertoo asioita hieman eri valossa, kuin ennen (jos nyt Kekkosesta voi kuulla mitään uutta?) Jos joku nyt luulee, että olen joku Kekkos-fanaatikko niin en ole..Itse asiassa en ole koskaan pitänyt Kekkosesta ja poliittinen ajatusmaailmani on kaukana hänen linjoistaan, mutta ei siitä enempää. Olen kiinnostunut vain siitä aikakaudesta ja se välittyy taitavien kirjailijoiden ja toimittajien kuvaamana noista kirjoista. Pistin itselleni muistilapun tuosta radio-ohjelmasta, että muistan sen kuunnella.

Aika rauhallista on ulkona. Hieman pilvistä ja hämärää. Muutamia koiran ja lasten ulkoiluttajia. Taidan mennä katsomaan keittiöön joko croissari olisi sulanut.

Hyvää sunnuntaita Kaikille🙂🌻

Maanantaita!

En lukenut eilen kirjoja, koska olin melkein koko loppupäivän netissä. Minulla on eräs "projekti" netissä meneillään ja aikaa menee siihen. Lunta satoi eilen ja tänään on reilusti pakkasta.

Heräsin viiden jälkeen. Mies oli herännyt jo aiemmin ja keittänyt kahvin. Päivä on mennyt leppoisissa merkeissä. Kahvin jälkeen aloin järjestelemään, pyyhin pölyjä, astiakone päälle. Sitten kuuntelin radiota. Myöhempi aamiainen oli tänään mannapuuro, croissant, joulutorttu, cappuccino. Kyllä sillä aina vähän aikaa pärjää🙂 En jaksa ajatella painoa. Aivan sama mahtuuko housut päälle, kun en missään edes liiku. Laihduttamisen aika tulee keväällä.

Tälle päivälle on vielä siivousta, imurointi. Sitten on nettiä, kirjaa ja se Kekkos-ohjelma radiosta. Kinkku paistuu uunissa ja sitä syödään tänään. Lähes kaikki herkut on vielä syömättä ja meinaan pihtata niitä mahdollisimman kauan. Sipsipussin avasin eilen ja limsa on melkein juotu ja tortut syöty. Muuten on vielä kaikki ne suklaat, piirakat, karkkipussi ym. avaamatta.

Meinaan paistaa itse torttuja joku päivä ja laitan sitten pakastimeen. Minä tykkään syödä niitä muulloinkin kuin jouluna.

Nyt paistaa aurinko ja ulkona on tosi kylmän näköistä.

Onneksi sinne ei tarvitse mennä🙂🌻

Ei oikee juttu luista, mut toivotan lumista päivän jatkoja.

Saloka: Ei se aina juttu luista. Mutta, eipä se haittaa, kun sen tietää. Minullakin on nyt vähän ollut, etten ole niin jaksanut syventyä kirjoittelemaan toisille. Ei se siitä johdu, ettenkö välittäisi tai ajattelisi, lukisi muita. Joskus vain ei ole sanottavaa ja silloin on mielestäni parempi, kun ei kirjoita väkisten mitään jos ei ole kunnon ajatusta. Joskus sitä riittää keskittymiskyky vain siihen, että sutaisee jotain omaan ketjuunsa🙂

------

Tänään oli taas viideltä nousu. Ei nyt tarvitsisi aina niin aikaisin herätä, mutta eipä sille mitään voi jos herää ja on sen verran virkeä, ettei enää nukuta.

Eilinen ilta vierähti taas kuunnellen sen Kekkos-ohjelman ja sitten netissä. Tulin jotenkin niin täyteen siitä tukevasta "aamiaisesta", että en jaksanut kunnolla syödä päiväruokaa, joka siis oli sitä joulukinkkua (on ihan hyvä kinkku), porkkanalaatikko, rosollia ym. No, tänään syön vähemmän muuta, että jaksan sitten syödä kunnolla ruokaa.

Nyt vaihteeksi sellainen vaiva, että hammas kipuilee. Se on se aikaisemmin lohjennut takimmainen poskihammas. En ole sitä hoidattanut. Tyhmää tietysti, mutta se ei ole vaivannut. Se ärtyi yksi päivä, kun pureskelin lujempaa yhtä sitkeää juttua. Se ei kestä kovaa puremista. Siitä asti se on kipuillut lievemmin ja eilen kovemmin. Otin yöksi Burana 800mg ja purskutellut Betadinella suuta. Se hammas pitää varmasti juurihoitaa tai kohta nykäistä kokonaan pois, en tiedä. Uskoisin, että juurihoitaa ja paikata se lohkeama. Voihan se olla reikiintynyt. Kun olen sairaan hammaslääkäripelkoinen (siihen ei mikään järkipuhe auta, ei ole koskaan auttanut) niin menen sinne vasta, kun on oikeasti pakko. Pakkohan se on jossain vaiheessa korjata, mutta sinnittelen ilman niin kauan, kuin kipua ei ole tai se kipu menee pois. Seuraan tänään homma ja otan heti tulehduskipulääkettä jos se alkaa taas juilimaan ja varmaan alkaakin syömisen jälkeen.

Eilen tuli puuhattua imurointia ja muuta sellaista. En tiedä vielä onko tänään mitä kotitöitä täytyy tässä katsella.

🙂🌻

Hyvää loppiaista teille kahdelle ! En aiosanoa edes että mene hammaslääkäriin sillä tiedän mitä pelko on ja miten se estää tekemästä jotain. Kyllähän tuo hampaan juiliminen voi mennä ohikin, itselläni on käynyt joskus niin. Tyttären poikaystävä tulee tänään meille. Täytyy järjestellä vähän paikkoja ja laittaa ruoka. Minusta on kiva kun tyttö pitää niin tärkeänä että mekin ollaan tavattu hänen kultansa. Pitäisi keksiä jotain puheenaiheita että voisi keskustella.Minä aion puhua heidän koirastaan ja kertoa että minäkin haluaisin koiran. Sitten kai voi jotain koulunkäynnistä kysellä, likaa ei vaan saa alkaa uteleen.

hammaslääkäri... Mun pitäis loppu kuusta mennä taas "maksamaan" lääkärin palkat. Sitten pitää täytellä sossuun laput, kun tiedän että jään ensi kuussa vajaaksi. Mut toi "palkan maksut" ei ole mitenkään ihania. Mulle joudutaan laittaa sitä puudutetta 3-4 ambullia, jos ei enempää ja silti tuntuu. Mulla on 2 poskihammasta ja viisaudet viety.

Mulla on jotenkin väsy painaa eikä jaksa ajatella järkevvästi. Iltaisin ajattelen paljon isää ja sitä, mitä jos se puhelu tulee. Tiedän etten saa sellaista ajatella. isällä on kaikki ok ollut eilen. Hän on käynyt ns. päiväsairaalassa syömässä pihviä. Ajattelen paljon kuolemaa. Ehkä liiankin paljon.

Saloka ja Arka ☺️❤️☺️

Minä olen jotenkin onnistunut erakoimaan itseni melko tehokkaasti kaikesta, mikä on pääni ulkopuolella ja koko ulkomaailma. Hyvin pienet ympyrät. Tässä kotona vain toteutan omia rutiinejani päivästä toiseen. Olen uppoutunut kirjoihin ja erääseen nettihommaan, josta jo mainitsinkin, mutta en halua tarkemmin selittää.

Hammas on helpottanut. Ei kokonaan, mutta selvästi. Lukenut netistä ja tullut siihen tulokseen, että lohjennut hammas on reikiintynyt ja tulehdus varmaan hammasjuurissa. Juurihoito on edessä, mutta ennen sitä haluan kivun pois. En vain kestä kipua, enkä mennä sen kivun pakottamana hammaslääkäriin. Haluan mennä sinne sitten kun olen henkisesti siihen valmis. Tiedän, että tämä on järjetöntä puhetta, mutta en voi muuta. Pelko on liian suuri. Jos ei helpottaisi niin tietysti menisin sitten. Minulla on kaapissa muutaman päivän penissiliinikuuri ja otan sitä ainakin 2-3 pv niin saan tulehduksen pois. Samaa mitä ne antaa hammaslääkäristäkin. Otin tänään aamulla ja päivällä ja otan vielä illalla. Selvästi helpottaa, eikä tarvi särkylääkettä napsia. Onneksi se kuuri oli tuolla kaapissa. Oli sellainen tunne, että tulen sitä tarvitsemaan silloin kun sen sinne jemmasin ja niinhän siinä sitten kävi.

Olen ollut melko omissa maailmoissani. Parisuhteessa on nousuvaihe päällä. Tasaistahan meillä aina enimmäkseen on, mutta nyt huomaan miehen puolelta erityistä huomaavaisuutta en tosin tiedä mistä se johtuu. Olen saanut herkkuja ja kukkia sun muuta ja palveluksia kotona. Olen myös yrittänyt olla hieman mukavampi ja olenkin ollut kyllä paremmalla tuulella. Mies on hoitanut kaikki kauppa-asiat. Hän ymmärtää jos minä en halua lähteä. Minua ei ole ollenkaan kiinnostaneet mitkään kaupat, eikä mikään ulkopuolinen. En myöskään tunne masennusta, enkä ahdistusta. Olen aika tyytyväinen. Kummallista.

Kehystin miehen tyttärenlapsen kuvan pieniin kehyksiin ja pistin lipaston päälle. En olisi niin välittänyt (olenhan kertonut niistä lapsiongelmistani) mutta ajattelin, että se on miehelle tärkeää ja pakkohan minun on jonkin verran asiassa joustaa, edes jotenkin. En osaa ajatella hänen aivoillaan miltä tuntuu jos oma lapsi saa lapsen. Minullahan ei ole sitten ensimmäistäkään, ei lasta, eikä lastenlapsia, eikä koskaan tule olemaankaan. Mutta minä en kaipaa sellaista.

🙂🌻

Tänään olen väsynyt ja masentunut olo.

Ulkona on pimeää ja sataa räntää, sekä tuulee myrskyisästi.

Heräsin yöllä kolmelta, kun hammasta särki. Tuumasin, että voi vätty, siinä meni sitten yöunet. Vähän aikaa kuulostelin kipua ja nousin ottamaan Buranan. Sen jälkeen en enää nukkunut ja nyt väsyttää ja tympii, että olen tällainen ääliö, joka ei uskalla mennä sinne hammaslääkäriin, eikä varsinkaan ajoissa, ennen kuin tällaisia katastrofeja syntyy.

Ajattelin siinä aamu-yön tunteina, että mitä jos vain en ajattele yhtään mitään ja menen sinne päivystykseen. Tai vedän niin paljon rauhoittavaa, että olen aivan velttona. Mutta ei.. Ei minusta ole siihenkään ja vihaan itseäni siksi. Burana auttaa, mutta tiedän, ettei se todellakaan paranna ongelmaa. Kipu tulee tietenkin aina takaisin. Eilen tuntui jo paremmalle ja luulin, että helpottui, enkä ottanut yöksi Buranaa. Inhottaa sitäkin vetää koko ajan, kun ei ole 800mg mitään kovin terveellistä.

Netti on täynnä varoituksia hammastulehduksesta hoitamattomana. Verenmyrkytykset, teho-osastot sun muut. Uskon kyllä, mutta silti en saa itseäni menemään hammaslääkäriin. Se on vain jotenkin liian pelottavaa ja muutenkin. Alan heti miettimään esteitä sinne lähtöön. Tukka on likainen, en tiedä mitkä vaatteet mahtuu päälle, olen liian lihava menemään ihmisten ilmoille, olen liian ruma, vaikutan mielisairaalle, mitä ne siellä hammaslääkärissäkin sanoisivat suustani, varmaan haukkuisivat, että en ole hoitanut asiaa aikaisemmin, enkä jaksa alkaa käymään läpi aikaisempia sairauksia ym.

Joo, onpa tosi fiksuja selityksiä. En tajua miten minusta on tällainen vätys tullut. Joskus ennen olisin kiitänyt sinne hammaslääkäriin jo ajat sitten.

Olen niin väsynyt, että en saa edes mitään aikaiseksi. Kaikenlaista pitäisi tehdä, mutta masennus ja saamattomuus saa minut vain istumaan sängyllä läppäri sylissä ja samalla mietin taukoamatta tätä hammas-asiaa. Kohta menen purskuttelemaan Betadinella ja otan lääkettä. Ja toivon, että koko paska vain jotenkin taikaiskusta paranisi itsestään.

Olen ääliö.

😞

Et ole ääliö. Olet ihana ihminen, joka pelkää. Kumpa voisin tulla sun kanssa sinne lääkäriin ja vaikka pitää sua koko toimenpiteen kädestä kiinni.