no tulin sitten apteekista ja taas kerran varmsitin että onko sielä mitään lääkeitä mitä ei sovi yhteen ja nyt sitten olikn... nii ihmetelly oon itekkin ku onmaha ollus ekasin ja ne oskutkin tuli maanantaina eli yksi yhdeistelm mitä en nyt onneks oon syöny ku vasta 2kk niin tekee mahahapotkorkeiks ja vatsahaavan vaara. onneks on maanantaina lääkräi. ja sitten kun otin ne sirdaludit vahingossa kaksin kertaisen niin olin ottnu hiiva lääkkee samalla niin se on vielä 2,5 kertaistanu ne. niitähän ei sitten olis saanu ottaa samana päivänä. miksi ne ei sano niitä sielä apteekissa vaikka aina kysyn. onko se niiden ohjelma jotenkin huono. et jos reseptilla ostaa jonkun lääkkeen ja ne neäkee ne muut lääkkeet siitä niin vois sanoo että hei äläpä sitteno ta yhtäiakka tätä sun rentouttavaa tai tätä resepti särkylääkettä kun kerta kysyy asiakas sitä itse. noni...
juu ei ole tuo erosta selvimin mitenkään helppoa, ite yritin oikeesti päästä miehsetä yli kun se mut joulukuun 19 päivä jätti ja sano että muuta pois lastes kanssa. ihan hullun tuskais kevät takan. vaikka siis nyt yritetään saada tätä vielä toimimaan. ero viedään loppuun ja en halua sen kanssa neää asua enkä olla naimisissa siis mutta yrittään yhdessä olla. 3,5kk on nyt takana, ja helpommaksi se käy.mutta jotain on todella kuollu lopullisesti ei vai tästä suhteesta vaan minusta. ennen avioliitto oli mun tavote nro 1, nykyään se sanakin saa mut kauheen negatiivisen tunnekuohun valtaan. en usko että meen enää koskaan naimisiin. en myöskään enää halua asua kenenkään kanssa. paitsi tietty lasten. ja ennen en muuta elämältäni halunnut kun noita kahta asiaa. mutta tuskaisaa ja vaikeaa on. ja itsekkin masennun, ja join paljon. ja söin lääkeitä. ja aina sen eron muistamine varmastikkin tulee kirpaisemaan. voima sulle kovasti vaikka kuulostaa toisaan sille että pahin on jo takana. mutta oli se kyllä jännä huomata miten detti homat on muuttunu maailmalla. just toi nuoret haluaa vanhempia kumppanieta.
nyt en juo enää ollenkaan. satutuin itseeni humalassa tois pahoin. olen meinaan myös seksi addikti ja eron kaikki tuska purkautu itkun lisäkin siihen touhuuh, nimen omaan kännissä. ja sain itseeni rikottua sillä sitten vielä enemmän. koen että oon turvassa parisuhteessa. olishan se hienoa jos osaisin itsellei itse turvan antaa tai olisin osannut, mutta elämä itsessää ei mua kiinostanu tai sen seuraukset. tai minkää mitä tein seuraukset. toivoisin että oisin pitäny itsestäni parempaa huolta kun kukaan muu ei pitäny.
harmittaa ku jää koulussa heti niin paljon jälkeen kun on muutaman tunnin poissa, sielä on niin kova tahti että monta asiaa oppii per aine joka päivä☹️ nyt pitää ite ruveta opettelee mitä tänään jäi oppimatta. meni seilä hammaslääkärissä niin kauan. ja maanantaina heti sama homma kun on lääkäti aika keskellä päivää. no mut sovin itteni kanssa että koulua ie käydä terveyden kustannuksella että mitäpä sitä sen enmpiä murehtimaan.
hauskaa iltaa!!!🌻🙂🌻🙂👍

Lillis🙂🌻
Amassados: Olet ihana!☺️❤️

🙂----

Oiiihh, kuolen nälkään jos en saa ruokaa naamariin heti-kohta-nyt! Heräsin jo 4 aamulla, enkä saanut enää unta. Herätin sitten miehenkin, joka oli hieman nyreissään..siihen aikaan, heh. Vaikea vain olla itse hereillä niin hiljaa, ettei toinen heräisi.

Lojuin sitten vain sängyllä kahvia juoden ja tuntui etten halua lähteä minnekään. Jotenkin ankea aamutunnelma. otin ehkä nokkiini (ylireagoin) kun mies ei ollutkaan innoissaan kun joutui 4 aamulla heräämään🙂 olen aina sellainen, että jos minulle ollaan yhtään tylyjä niin tuntuu, että mieliala romahtaa samantien. Kuuluu kait epävakaan oireistoon..

Miehellä oli lääkärikäynti 9. Päätin ensin etten lähde sinne kun se terkkari on niin ankea paikka..Hiukset oli paskaiset, eikä tehnyt mieli alkaa meikkaamaan. No, mies sai houkuteltua minut matkaan🙂 kun ehdotti että menisin siksi aikaa penkomaan sinne kirppispaikkaan niitä astioita kun hän on terkkarissa. Ajattelin, että miksipäs ei. Sitten yhtäkkiä kun Kelaltakin oli se raha tupsahtanut tilille, jota siis ei pitänyt tulla..lopulta menin sitten sinne terkkariinin ja sieltä mentiin yhdessä sinne kirppikseen. Siellä vierähti yli tunti ja pari tuttua naamaa nähtiin myös ja juteltiin. Jännä miten alkaa nopeasti tulemaan tuttuja näinkin suuressa kaupungissa kun alkaa vakituistaan käymään jossain paikassa. Jotenkin tuli ihan vanhat ajat mieleen, kun oli meitä kirppishulluja enemmänkin ja siellä kaikki tutut piirit.

Tuotiin tavarat kotiin ja söin välipalaa. Aamiaista en syönyt ollenkaan, paitsi kahvia. Oli jo sitten vähän nälkä. Riisikakkua ja mustikkarahkaa. Olen pysynyt erossa herkuista ja kuinka ollakaan nyt jo alkaa peilikuva olla ihan vähän vähemmän turvonneen näköinen kun pullamössöt on jääneet kelkasta. Vaakalla en ole käynyt enkä meinaa käydäkään vähään aikaan. Mielestäni vaatteet ja peilikuva kertoo kyllä olennaisen..Ihme kyllä ei nyt tee herkkuja mielikään niin kovin.

Lähdettiin sitten uudestaan liikkeelle ja käytiin siellä meidän toisessa vakkarikirppiksessä, jossa taas mukava omistaja piristi meidän päivää. Ilma oli ihanan aurinkoinen ja on itse asiassa vieläkin. Sitten vielä ruokakauppaan ja sieltä en ostanut mitään herkkuja. No joo, varmaan olen sitten tullut hulluksi.

Nyt on karjalanpaisti ja juurekset uunissa ja hyvä tuoksu leijailee minun nälkäiseen nenääni. Jotenkin hyvä mieli, kun tietää että jääkaapissa ei ole mitään turhaa moskaa vaan ruokaa, joka ei ole lihottavaa.

Ihme kyllä jalat toipui nyt hyvin siitä eilisestä tehopäivästä. Luulen, että se oli se metsärämpiminen, ja kalliokiipeily, joka laittoi ne polvet sököksi silloin. Ehkä se on liian rankkaa usein tehtynä.

En tiedä vielä siivoanko ruoan jälkeen..

No, ilmeisesti siivoan🙂

Söimme karjalanpaistin ja hyvää oli vaihteeksi. Jätin perunat pois. Iltapalaksi meinaan taas ottaa jotain hedelmä-rahka systeemiä. Ne on käteviä ja hyviä. Olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen, että kermaa en lorauta kuin aamukahviin tilkan🙂 ei siis jokaiseen ruokaan ja kastikkeeseen, kuten minulla on tapana (sillon kuin mopo karkaa käsistä).

Syönnin jälkeen siivosin keittiön ja laitoin apk:n hurraamaan. Koneeseen laitoin myös tämänpäiväiset astialöytöni. Pieniä sisustusjuttuja tein keittiössä. Sitten aloin huone huoneelta, leppoista tahtia siivota ja välillä unohduin tekemään muutakin, kuten lukemaan lehtejä ja keräämään talteen reseptejä (joo, meinaan joskus vielä leipoakin). Nyt on vieläkin siivous vaiheessa. Ajattelin siivota tänään niin huominen päivä jää aikaa vaikka ulkoiluun ja muuhun. Haaveilen taas retkestä sinne rantamaisemiin, huvilatielle. Ja camera messiin of course.

Nyt jatkan siivoamista. Heikkuli🙂🌻

Heräsin 6 aikaan, kun mies heräsi ja nousi kahvin keittoon. Hänellä oli taas ollut melkein uneton yö. Selkä kipuillut ym.

Aamukahvia tässä juon ja mietin, kuinka ylellisyyttä on se, että siivosin jo eilen ja nyt ei tarvitse alkaa siihen vaan voi koko lauantaipäivän keskittyä johonkin muuhun. Toivottavasti tulee hyvä ilma niin voisi olla mahdollisimman paljon ulkona.

Kasvisnakkikeitto olisi vuorossa tänään tai sitten huomenna. Vatsa ei ole enää niin raskausmahan näköinen, kun en ole pullaa syönyt moneen päivään🙂 Olihan minulla siis "pulla uunissa"..ihan tavallinen vehnäpulla😀

Tekisi tosiaan mieli lähteä sinne merenrantareitille tänään kävelemään, ajelemaan ja kuvaamaan.

Palataan ja hyvää lauantaita kaikille!

Ajatus olla ulkona koko päivä toteutui aika kivasti.

Ensin ajelimme sinne merenrantatielle. Käveltiin siellä melko kauan ja otin paljon kuvia. Ihanasti tuolla luonnossa näkee sen, kuin jo viikko tai pari on tehnyt syksyisempää näköä.

Sieltä vielä ajelimme toiseen kaupunkiin. Haimme eräästä kaupasta kertakäyttögrillin (tosi kätevä) ja makkarapaketin. Minulle oli myös Muumi-limu🙂 Se tai päärynä smurffi on aina minulla retkijuomana. Sitten sinne merenrantaan, metsään ja kallioille (jossa viimeksi kiipesin polvet sököksi) Siellä suojaisan kallion ja puun juurella laitettiin makkarat käryämään ja vaelleltiin pitkin kallioita ja meren rantaa kuvia räpsien. Sillä aikaa makkarat sitten paistui ja ei kun syömään! Kotona en koskaan söisi kolmea makkaraa (!) mutta nyt söin, kun ulkona maistuu niin hyvälle. Mies söi viisi🙂 Ja Muumilimua päälle.

Syönnin jälkeen vielä jonkin aikaa käyskenneltiin siellä ja sitten metsän kautta takaisin tielle ja autoon. Mutkien kautta kotiin ja makkarat kait alkoi vähän kiertää mahassa, kun ahmin niitä liikaa ja tuli hetkeksi vähän huono olo..Onneksi se meni ohi, kun kotona keitin kahvit ja otin pari riisikakkua. Herkkujen kanssa olen pitänyt linjani. Ei niitä oikeastaan niin tee mieli. Mitä nyt vähän bebeä ja mokkapalaa nyt kun on lauantai niin hieman tulee mieleen, kun olen tottunut, että lauantaina niitä herkuttelen. Mutta samantien ajattelen, että haluanko olla punkero lopun ikääni?! Kyllä se himo siitä laantuu.

Iltapalaksi on ananas skyr (sitä islantilaista rahkajuttua purkissa) ja sen muuten tosi hyvää ja raikasta. Riisikakut Lidlin on yllättävän syötäviä ja käteviä napata välipalaksi pari vaikka kahvin kanssa. Tämän päivän makkarat ja limu nyt oli extraa, mutta tuskin ne minua kaataa. Ratkaisevaa lie se, mitä kotona mussutan päivästä toiseen. Tulihan tuota tänään liikuntaakin koko päivä.

Aurinko paistoi ja oli mitä kaunein ilma. Tuskin noita montaa tuommoista ilmaa enää tänä syksynä ennen talvea on.

Nyt taidan alkaa vähän rauhoittumaan🙂🌻

Laitoin tämän päivän kuvia kameralta koneelle ja mies oli onnistunut muutaman kuvan ottamaan minusta tietämättäni niin, että olin selin häneen kauempana.

Katsoin niitä kuvia ja niskakarvat nousivat pystyyn. Ihan tervettä oli nähdä itsensä niistä kuvista. Nyt varmistui ainakin se, että loppuu tämä läskinä eläminen.

Järkytyin oikeasti. Läskimakkaroita vyötäröllä, takapuoli kuin leivinuuni, vetelä olemus, kasvot kuin porsaalla (vaikka itse kasvot muuten olisivat ihan kauniit mutta on nyt siellä lihan seassa piilossa ne piirteet) siis hyi v....

Päätin, että nyt se loppuu. Seuraavan kerran kun seison siellä rantakalliolla ja minusta otetaan kuva selin niin aion olla sen näköinen, että ei tarvitse hävetä itseään.

Kiitos vaan mies, että otit ne kuvat. Taisikin olla ovela vinkkaus häneltä😉

😞

iltaa!
ihan kuulonen päivä, ja kuulostaa sille että ootte tosissaan nauttinu reissusta😀
mä en ole saanu mittään aikaiseksi ku nukuin niin huonosti, mies oli niinn kiukkusella tuulella torstai illalla että sanoni sille että saa perjantai vapaaksi, sekun tykkää omasta ajasta, mä en niinkään. no mut oli se nauttinu. nyt jaksaa sitten meikeläisiä koko viikon. niin en sitten osannu nukkuu ilman sitä. jos ensi yöks ottaisin imovane kn tiedän etten näin yliväsyneenä saa unta kuitenkaa. ai nii leikkasinhäan mä sen tukan ku rupes näyttää jo blondatulta ananakselta😋 ootko huomannu että ovihyvin lehden sivuilla on luontokuva kilpailu. olikohan se joku 150e mitä siitä joku nappaa.

Lillis🙂🌻 Kiitos vinkistä. Olen kyllä tosi huono tuollaisiin osallistumaan, mutta ehkä joku päivä😉

Karsea yö on takana. Heräilin suurinpiirtein tunnin välein, laukkasin vessassa, pyörin ja hyörin. Olisko sitten liiallinen kahvinjuonti päivällä vai muuten vain vauhti jäänyt päälle aktiivisesta päivästä? Ihmeen pirteä olin silti, kun lyhyen unen jälkeen heräsin kun mies alkoi puhumaan minulle herätessään.

Kahvin ja mansikkarahkan jälkeen aloin touhumaan. Revin sängyn auki ja kaikki petivaatteet pyykkikoneeseen ja sängyn imurointi. Sitten järkkäsin keittiötä ja tein muutaman sisustushomman. Ihme kyllä jalat ei tunnu yhtään kipeille sen eilisen kiipeilyn jälkeen. Olisko ne jo alkaneet tottumaan?

Aurinko paistaa, mutta vielä ainakaan en ole suunnitellut ulos lähtemistä. Saattaa olla, että tämä päivä menee sisällä kun on monta koneellista pyykkiä ja nakkikeiton teko ja vaikka mitä muuta🙂 Ja voishan sitä vaikka sunnuntain kunniaksi vähän rauhoittua jos enää osaan.

Hyvää Sunnuntaita☺️❤️

Pyykit pesty ja muukin huusholli laitettu.

Kasvisnakkikeitto keitetty ja syöty🙂 toki sitä jäi huomisellekin. Minä söin yhden lautasellisen ja mies kolme. Hän kun on hieman isompi kuin minä. Ihan hyvä keitto ja sitä ennen laitoin mangot blenderiin rahkan ja maidon kanssa. Nyt se sössö on jääkaapissa odottamassa välipalan aikaa. Koitan mahd. paljon aamu, väli ja iltapalaksi tehdä noita kevyitä rahkajuttuja (käytän enimmäkseen Lidlin rasvatonta ja vähärasvaista rahkaa ja siihen hedelmiä ja marjoja). Riisikakut on ihan hyvä yksi pari kappaletta vaikka väli tai iltapalaksi. Raejuustoa. Skyrit. Onhan niitä vaikka mitä. Kaurapuuroa on kyllä ikävä, mutta sitä teen varmaan viikolla joku aamu. Olen taas vähähiilarisella, joten en joka päivä puuroa.

Jotenkin en vain jaksa uskoa tähän. Aineenvaihdunta tuntuu seisovan vaikka päällään seisoisi. En tiedä pitäiskö kilpparin toimintaa jälleen tutkia. En kyllä jaksa sen takia lekuriin mennä, kun ne on muutenkin kilppari-asioissa niin epäluuloisia. Yritän nyt katsoa pitemmän aikaa, että mihin suuntaan paino lähtee ruokavalion ja liikunnan avulla. Kuitenkin ajattelen, että ihme jos laihtuisin. Odotukset ei ole kovin korkealla mutta katsotaan..

Se on ainakin selvä, että lihava en halua enää olla. Välillä tunnuin jopa viihtyvän näin, mutta en enää.

No, ei minun elämä sentään kokonaan pyöri tuon ympärillä vaan on osa sitä. Suunnittelen jo huomista ohjelmaa. Kävelen kirppispaikkaan, varmaan käydään kirjastossa ja toisellakin kirppiksellä ehkä, kaupassa? Tavallinen maanantai siis.

Tällasina päivinä ku on kauheet kivut ja ihan lääke köhnässä. Ja mielenterveys loppuu. Niin ei voi ajatella ku et vittu tää on väärin ihmista ja varsinki mun lapsia kohtaa. Oon varmasn ollu hitler edellisessä elämässä.

Aurinkoista maanantaita!
Olipa henkisesti taas raskas viikonloppu. Kohtasin exäni perjantaiyössä ja tämä muutaman minuutin hetki keikutti taas henkistä tasapainoani melkoisesti. Itkemiseksihän se meni. Sen verran olen jo kuitenkin irtautunut hänestä, etten enää toiminut vain tunteen viemänä vaan pystyin katsomaan tilannetta sen ulkopuolelta enkä saanut päähäni mm. laittaa hänelle tekstiviestejä yön pimeinä tunteina. 😯🗯️ Jotain on opittu tässä kivikkoisen kevään ja kesän aikana.

Lauantaina eräs luottoystäväni soitti ja kerroin hänelle tapahtuneesta. Kuulin häneltä myös erittäin ikäviä asioita, joita exäni puhuu minusta ja tämä vahvisti omaa uskoani siitä, että ero on ainoa oikea asia. Hassua, että sitä pitää edelleen todistella itselleen kun tunteet tahtovat vieläkin nousta niin vahvasti pintaan. Joskus toivon, että exäni olisi kuollut. Olisi helpompaa kun ei tarvitsisi kohdata häntä ja nähdä hänen vihaista tai pilkallista ilmettään jolla katsoo minua. ☹️

Eilisen päivän vietin poikaystäväehdokkaani kanssa. Ehdokas on sen vuoksi, että hän on minua 8 vuotta nuorempi enkä oikein näe meitä pariskuntana. Hän on myös hiljattain eronnut ja olemme tukeneet eroprosesseissa toisiamme ja siksi melko läheisiä kun kumpikin tiedämme toistemme lääkitykset ja muut ongelmat. Olen myös jakanut hänelle sellaisia asioita itsestäni, joita edes exäni ei tiedä. Pidän hänestä kovasti, mutta olemme pohtineet olemmeko löytäneet toisemme vain eheytyäksemme. Kumpikaan ei koe mitään suurta ihastumista tai rakkautta. Yhdessäolo on vaan luontevaa ja mukavaa. Ystävyys lienee rakkauttakin vahvempaa. Ja näissä pohdinnoissani minun tasapainoton mieleni nostaa aina päätään kun rupean miettimään riittääkö tämä "mukava" minulle vai odotanko edelleen jotain suurta ja mahtavaa rakastumista? Sellaista, jonka koin ex-mieheni kanssa. Vai onko se joku kerran elämässä koettava asia ja se on nyt käytetty? Tässäkö tämä oli ja enää en osaa enkä voi rakastua? 😞

Minuakin AK ällöttää tällä hetkellä oma ulkonäköni. Etenkin kasvot ovat ikävästi turvonneet. Aamuisin oikein tunnen kuinka nilkat ovat myös turvoksissa. Mirtan lopetus ei ole käynnistänyt aineenvaihduntaani toivotulla tavalla. Kaikkia muita ihania sivuoireita on kyllä tullut mm päivittäinen päänsärky, ihottuma otsaan ja päänahkaan sekä kaulan alueelle. Aika hirveetä tavaraa toi mirta. En suosittele kyllä kenellekään pitempään käyttöön.

Tää särky on nii väärin. Lääkäri laitto jotai maksa ja veriarvo testejä ja sai mut suostuu kipuklinikalla käymään☹️ ei tuu kuulem elimet kestää noita lääkkeitä noin paljon mitä syön särkyy☹️ eniten vituttaa jos en saa lapsii aikuiseksi ennenku kuolen.

Amasaddos: Voih😞 kurja todella tuo sinun exä. Onneksi hän on exä..anteeksi vain. Jotenkin vain saanut sellaisen kuvan, että aika sydämetön ihminen. Tulee vain sellainen ajatus, että ansaitset todellakin paremman miehen ja etköhän sellaisen saakin😉 Mielikuva tulee, että ennen joulua, lumisen maan aikaan on tulista romantiikkaa ilmassa, tosimielessä. No joo, se ennustamisista. Exäsi täytyy olla jollain sairaalla tavalla todella kateellinen sinulle, että on noin ilkeä. epäilemättä narsistinen ihminen. Onneksi olet vahva☺️❤️

---🙂🌻----

Onpas ollut tänään päivä. Yöllä taas jo kahden aikaan heräsin ja kävin pisulla. Vaikutta kait kun illalla olen syönyt vesipitoisia aineita niin sitten ne tulee yöllä läpi. Tylsää hommaan kohta potan sängyn viereen ja lorotan siihen. Ja nyt atooppinen ihoni on superärtynyt jostain, enkä taas tiedä mistä? allergiaa, syksyn homeita, jokin hedelmä/vihanne vai mikä lie..Olin aamulla aivan romuna, kun näin naamani peilistä. Kuin punainen tomaatti..ajattelin että ei tästä päivästä tule mitään ja jään sisälle 4 seinän sisään. Ihoa on kutissut jo useamman päivän, mutta nyt homma räjähti vasta kunnolla. Aamu meni siis huonosti. Pikkuhiljaa pakotin itseäni tekemään aamuhommia. Voivottelin miehelle ihoani ja lopulta oli pakko lähteä 9 aikaan ostamaan apteekista kortisonivoidetta, jota nyt illalla laitan itseeni jos kutina ja punoitus lähtisi. Paklasin naamaani sen minkä ilkesin, lähinnä peitin punoitusta, korostin kulmat, laitoin huulipunaa ja ripsiväriä, että saan "raamit" kasvoilleni, siihen turvonneeseen tomaattiin. Että saattoi ottaa päähän oma peilikuva..punainen, ärtynyt naama ja turvonneet silmäluomet ja se iho on myös KIPEÄ eli vaiva ei ole vain kosmeettinen. Ei siis riitä olla läski vaan vielä punainen ja rohtunut läski, ou jee!!! Onneksi vaatteilla saa jo peitettyä kropan ihon kaulaa myöden. Ja naaman saa paklattua aika ihmismäiseksi. Mutta silti..huoh. Tosiaan tuntuu, että nyt kun jalat ei vaivaa niin sitten iho. Jos ei olisi iho niin sitten jalat ja läskit nyt ainakin ja ikuisesti. Minua naurattaa sanonta: läski on ikuista. Niin tuntuu olevan. Minullakin tuntui Mirtatsapiini muuttavan jotenkin lähtemättömästi koko aineenvaihduntaa vaikka olen sen lopettanut jo viime vuoden joulukuussa!!! Ei ole oikein sen jälkeen kunnolla kropassa kierto toiminut vaan kaikki junnaa ja jumittaa paikoillaan söi sitten tai oli syömättä, liikkui tai ei liikkunut. Oi niitä muutaman vuoden takaisia aikoja ennen mitään sairauksia ja lääkityksiä, kun sai syödä vaikka mitä ennen kuin "lihoi" edes ollenkaan ja nekin laihtui heti pois kun kevensi vähän. Aina oli hyvän mallinen. Kyllä kaikki lääkkeet on tehneet hallaa niin paljon ettei se ole ihan tosikaan. Tosin ilman lääkkeitä en olisi tässä kirjoittamassa.

Käytiin apteekissa, mies haki sitten terkkarista yhden todistuksen kun hän hakee autolle invapaikoituslupaa, kun se helpottaisi hänen kulkemistaan kaupoilla ja kassien kantamista ym. kun kepin kanssa kulkee, että saisi auton lähemmäs ovia. Minä tosin kannan paljon kasseja, mutta onhan hän joskus yksin kun en ole matkassa.

Sitten mielivakipaikkaani kirppikselle. Muutaman ruusukupin löysin lisää kokoelmiin. Sitten tultiinkin kotiin kun ei huvittanut kipeän ihon ja turvonneen naaman kanssa enempää kierrellä. Pyykkikone on hurrannut tänäänkin. Tein sisustusasetelmia. Syötiin keittoa ja tein mansikkasmoothieta. Kahvia ja riisikakkua. Olen pysynyt edelleen eroissa herkuista. Siis jo viikon. Näyttää lupaavalle. Mutta..viimeksihän pysyin kaidalla tiellä jopa 2kk ja sitten ratkesin hullun lailla ja mässäsin taas seuraavat 2 kuukautta, jonka vuoksi siis lihoin näin paljon.

Aika "rento" päivä siis. Ehkä myös vähän ilman aikuinen, ei mitään oikein kunnollista, mutta ei kait se voikaan joka päivä olla yhtä jännittävää erä-retkeä tai jotain hohdokasta kaupungissa, heh.

Iho saisi tulla paremmaksi niin viitsisin taas paremmin mennä ja tehdä, en ole tänään viitsinyt lenkillekään lähteä, kun jos hikoilen niin se vasta ihon saa ihan tuleen ja se on tuskallista, kirvelee ja kutisee. Huomaan heti kaipaavani liikuntaa, se kait on hyvä merkki. Jalat on olleet nyt hyvät, eivät ole kipeytyneet ja tänään siellä kirppiksellä vedin ihan hyvin jyrkät portaat ylös ja alas. Ehkä ne siitä alkaa pelittämään pikkuhiljaa.

🙂🌻

Lillis, tosi ikävää nuo kivut. Onneksi pääset kipupolille. Minun mies on sinne hakenut monta kertaa tai siis lääkärin lähetteellä, eikä ole päässyt. Aina on lähete palautettu. On siis ihan iso asia, että sinne pääsee. Toivottavasti veriarvosi ovat kunnossa. Iso Hali🙂🌻

P.S. Se "blondattu ananas" oli kyllä tosi hupainen juttu..nauroin sille pitkään. Mahtavaa itseironiaa🙂👍🙂👍

Aurinko paistaa kauniisti ja ilma on mitä parhain.

Aamusta herättiin jo aikaisin ja kahvin jälkeen päätettiin lähteä kävelemällä asioita hoitelemaan, kun tuntui että on virtaa. Minulla tietty tärkeimpänä ajatus saada liikuntaa ja käydä siellä kirppistorilla. Sieltä löytyy tosi hyvin esim. ihan 20centillä keräämiäni vanhoja kuppeja, muutenkin alhaiset hinnat, joten aina sieltä on vara jotain ostaa toisin kuin normaalisti kirppiksiltä, joissa alkaa olla jo kaupan hinnat.

Ei muuta kuin ulkoiluvaatteet päälle ja ulos. Käveltiin sitten ensin sinne kirppikselle ja siellä oltiin ehkä tunnin verran. Sitten käytiin terkkarissa hakemassa taas eräs miehen lasunto ja kirjastossa mutka. Sieltä käveltiin takaisin kotiin kassissa kirppislöydöt ja kainalossa minulla vanha tyyny🙂 Kait joku luuli, että olen jossain metsässä ollut nukkumassa yön sen kanssa.

Hyvin jaksettiin ja jalatkin kestivät. Kotona takaisin keitettiin uudet kahvit ja syötiin riisikakkuja kinkun ja juuston kanssa ja minä kulautin eilisen mansikkasmoothien jämät. Nyt kello on 12 ja mies meni tuohon lähimetsään katsomaan sieniä. Minulla odottaa tiskipöydällä muutama kirppiskuppi tiskaamista ja paikoilleen asettelua. Muutenkin on kotitöitä, että niitä sitten tekemään.

Ihan mukavasti on päivä alkanut🙂🌻