Sä tarviit sitä energiaa, että jaksat pakata. joskus sitä saa herkutella, niin mäkin herkuttelen vaikka just sain painon 131 kiloon ja risat. en muista koska olisin noin vähän painanut. huomenna vaaka varmaan näyttää tutut 132-134 kiloo. Juu, tiedän että olen läski ja sairaan ylipainoinen. Mut ei tämä kaikki ole ruuasta tullu. Lääkkeet on lihottanut mut n. 70 kilosta eteenpäin eikä lääkitystä vaihdeta.

Saloka☺️❤️

Olen itsekin ajatellut, että ehkä minun elimistö haluaa sitä energiaa, että jaksan suoriutua kaikesta. Mutta kyllähän tuo minulla menee ehkä välillä vähän överiksi, mutta tunnen tarvitsevani sitä myös mielenterveyden vuoksi. Olen aina ollut herkuttelija.

Kuule, tiedän ja uskon täysin tuon lääkeasian. Esimerkki 1: Mies oli vielä nelisen vuotta sitten melko hoikka, kun ei ollut mitään lääkityksiä. Vanhempansa myös olivat hoikkia eli perinnöllistä ei lihominen ole. Ans olla kun tuli lääkityksiä kuvioon niin alkoi keskivartalo pullistua ja nestettä kertyä ym. Nyt painaa mies pitkästi yli sata kiloa. Onhan hän pitkäkin 186cm mutta hassusti on se paino kertynyt siihen vatsaan (kova pallomaha) ja muualla ei sitten ylimääräistä ole. Mutta, tuota vatsaa ei ollut ennen lääkityksiä. Mies ei niin paljon syö, eikä juo kaljaa, että siksi maha olisi. Lääkkeet sen on tehneet.

Esimerkki2: Minua Mirtatsapiini lihotti alle kahdessa kuukaudessa 16kg. Jos olisin jatkanut sitä en tiedä mitä olisi tapahtunut. Se lihominen oli sairaalloisen hallitsematonta ja epänormaalia. Vieläkään ei ole ne kilot lähteneet, vaikka Mirta lopetettu ajat sitten. Ei tule paljoa painoa lisääkään, mutta en laihdukaan vaikka välillä olin tosi kauan dieetilläkin. Paino päkittää siinä samassa syön tai en. Niinpä olenkin asiaan kyllästynyt ja syön mitä huvittaa, kun ei sillä tunnu paljon olevan vaikutusta.

Mielestäni aika omituista, etteivät lääkärit ota huomioon tuota, että lääkkeet nostavat sinun painoa. Vai eivätkö halua uskoa? Olen kokenut, että usein lääkärit eivät myönnä jonkun lääkkeen aiheuttavan mitään sivuoireita, vaikka se olisi ihan ilmeistä. On se niin syvältä..

Mitä olen lukenut sinun syömisistä niin mielestäni syöt aika järkevästi, eikä niillä ruoilla mielestäni oikeasti paljon painoa tule lisää eli varmasti tosiaan lääkkeiden ansiota suurin osa!

Se on Maanantai again.. Hyvää viikonaloitusta kaikille!

Maanantai on minulle aina riskipäivä. Se voi olla täysi shitti tai sitten kelvollinen. Yleensä ei hyvä koskaan. En tiedä joudunko sanomaan tänään tutun lauseen: I hate mondays.

Aamu on valjennut sateisena ja harmaana. Se ei minua haittaa. Maanantai voi ihan hyvin olla sateinen, kun on muutenkin arkinen. Paremmin pystyy ehkä keskittymään arkisiin kuvioihin, kun aurinko ei paista ja vie ajatuksia muualle.

Olen saanut päähäni Jackie Onassiksen. Hän vain tuli eilen mieleeni ja katsoin kuvaa. Olenhan tosin joskus aikanaan ihan yleishistoriallisesti perehtynyt Kennedyihin ja samalla tähän viehättävään naiseen. Niin, kuvaa.. Taitaa kuulostaa aika omituiselle, mutta löysin paljon samaa minun ja J:n tyylistä ja ulkonäöstä. En tietenkään ole yhtä kaunis ja tyylikäs, mutta ehkä ihan vähän sinne päin..heh. Pointti kuitenkin se, että JO:n tyyli kiehtoo minua nyt, kun olisin itsekin halunnut sellaisen Chanel-jakun, siis sen tyylisen. Minusta taitaa tulla oikein parantumaton mummo-rouva, ou jee! Tätä se keski-ikä teettää.

Täytyy lähteä liikenteeseen. Vieläkin vähän tympäisee se eilinen huono kakku. Nythän siitä jää päähänpinttymä löytää hyvä kakku. Muutamia asioita tänään hoidettavana. En ole jaksanut tehdä niistä listaa, joten etenen kait ihan intuitiivisesti, mikä tarkoittaa maanantaihaahuilua, että unohdan sitten puolet, mitä piti hoitaa ja eksyn ihailemaan jotain täysin epäolennaista jonnekin, minnelie.

Palataan!

T: AK Onassis.

Hei Autiotalon Kuunvalo!
Tulin katsomaan mitä sinulle kuuluu. Ikävä että pitsoissa oli sitä oreganoa kun kerran tilasitte ilman. Kyllä se on totta että lääkkeet lihottaa, minua on lihottanut Risperdal ainakin kymmenen kiloa. Taidan painaa melkein kahdeksankymmentä ja olen 164 cm pitkä. Keskivartalo minullakin on lihava. En omasta mielestäni syö paljon, limsaa kyllä juon aika paljon. Empä ole laihtunut. En oikein jaksa välittää nyt noista kiloista enkä jaksa nähdä vaivaa päästäkseni niistä eroon. Harrastatko sinä mitään liikuntaa? Minä en harrasta, makaan vaan sohvalla kaiket päivät.

Mun piti tulla hehkuttaa, aamupaino oli ekana 129 ja sit toisella kerralla 130. Nyt pelkkään että mulla on tosiaan se diabetes ja se tiputtaa mun painoa. Söin eilen yli puolet mutakakusta, joten painon piti nousta. Anteeksi että kirjoitan tämmöistä.

Raskas aamu, jota yritän käsitöis´llä saada eteenpäin.

Hei,

löysin pari päivää sitten tämän sinun ketjusi (tai itse asiassa koko foorumin) ja koin jotakin selittämätöntä tarvetta kirjoittaa sinulle.
Olen pyrkinyt lukemaan tarinaasi alusta alkaen enkä ihan kaikkea ole vielä ehtinyt lukemaan, mutta tunnen että jokin ohjaa minua kirjoittamaan sinulle juuri nyt. Mainitsit joissain kirjoituksissasi, että uskon Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen? Mikäli näin on niin minulla on sinulle ystäväni ihania uutisia, nimittäin Jumala voi vapauttaa sinut kaikista peloistasi ja kärsimyksistäsi! Nyt toivoisin sinun voimallisesti ja rakastaen rukoilemaan, että Jeesus Kristus tulisi sydämeesi ja Jumala vapauttaisi sinut peloistasi ja toisi sinulle ilon ja riemun! Olen itse selvinnyt masennuksesta ja tiedän kuinka voimallinen Jumala voi olla auttaessaan ihmisiä. Pyydä täyttymystä Pyhästä Hengestä jolloin koet toivon tunteen (muistan omasta kokemuksestani, että se toivon tunne oli se mitä eniten kaipasin ja mitä myös olisin eniten tarvinnut). Itselleni on suuri apu TV7-kanavasta josta tulee hirmuisesti hyviä ohjelmia, jotka luovat toivoa tulevaan.
Tässä yksi tarina http://www.tv7plus.fi/613/

Jumalan siunausta teille kaikille ja voimia ja jaksamista! Muistakaa myös antaa itsellenne runsaasti aikaa!
🙂🙂👍

Moi AK,
tulin pitkästä aikaa taas vähän kurkkimaan kuulumisiasi. 🙂
Komppaan tuolla edellisiä, olen sitä mieltä myös, että lääkkeet aiheuttavat painonnousun. On törkeää miten lääkäreitä ei sellainen asia kiinnosta lainkaan. Tulee mieleen, että ihmiselle annetaan vaan jotain nappeja, että pysyy poissa vastaanotolta. Itse olen syönyt Mirtatsapiinia nyt reilu 2 kk ja olen lihonnut tänä aikana 8 kiloa!!! Ihan järkyttävää. Olen jo ylipainoisen ja turvonneen näköinen. Mitkään vaatteet eivät enää mahdu päälle ja kaikki ovat jo alkaneet huomata lihomiseni. Mieliala on ollut nyt sen vuoksi vähän huono.
Olen päättänyt lopettaa sen mirtan, mutta en oikein tiedä miten siitä pääsisi kätevästi eroon. Annoksen pienentäminen tekee zombiksi. Pitäisikö vaan lakata ottamasta?😑❓

Ihanaa, että olet jaksanut kuitenkin pakkailla. Minullakin on koko talo ylösalaisin kun joka nurkassa alkaa olla laatikoita ja jätesäkkejä. Exä tuli eilen paikalle ilkkumaan. Oli lähellä ettei saanut kukkamaljakosta päähänsä. Enpä muista koska on viimeksi tehnyt mieli heitellä tavaroita. Pitkän hyvän jakson jälkeen on taas vähän tuulista tuolla korvien välissä.☹️

Seres: Kiitos! Olen todella otettu, että olet jaksanut lukea ketjuani ja kiitos kirjoituksestasi ja linkkivinkistä. Aion todellakin rukoilla jatkossakin ja ehkä ihan lähipäivinä erityisemmin ja pyytää tuota Pyhän Hengen täyttymystä. Tunnen olevani jatkuvasti aika tiiviisti tekemisissä hengellisten asioiden kanssa. Luulen, että minulla on menossa voimakas kasvun aika. Varmaankin sinun "yhteydenotto" tuli ihan oikeaan saumaan, kiitos ja kaikkea hyvää sinulle. Hienoa, että olet selvinnyt masennuksesta🙂👍

Saloka: wau! Hienoa, että paino on laskenut. Toivotaan, että verikokeissasi ei olisi mitään diabetekseen viittaavaa. Minulla on tunne, ettei mitään sellaista olisi.. Minulla on kaapissa Visiblin oranssi paketti niitä vatsarakeita, josta olen ottanut ehkä pari kertaa. En oikein ole tottunut niitä käyttämään ja ne olikin vain silloin, kun minulla oli viime kesänä se vatsatauti. En tiedä käytätkö niitä, mutta jos asuisimme enemmän lähempänä niin olisin voinut sinulle lahjoittaa ne rakeet, sääli roskiin heittää. Sitten on melkein täysi paketti sitruunanmakuista Finrexiniä. Ja ties mitä lääkkeitä (Seroguel Prolong, Lamotrigin, Ketipinor, Cymbalta ym. käyttämättömiä) Niitä en voi naapurille antaa, kun ei se niitä käytä..Mietin, että kun tietäisi jonkun joka tarvisi niin antaisin koko kassillisen lääkkeitä, kun itse niitä tarvitse.

Arka: Minäkin olen 164cm pitkä ja painan tällä hetkellä 73kg eli taidetaan olla aika lailla samoissa mitoissa. Tällä hetkellä olen tullut niin laiskaksi, etten harrasta muuta liikuntaa kuin se mitä tulee liikuttua kaupungilla ja kaupoissa ja arkisissa askareissa luonnostaan. Mutta missään lenkillä en ole nyt käynyt pitkään aikaan. Tosin aiemmin vaikka kävin kävelyillä ja metsässä "patikoimassa" niin paino ei ainakaan laskenut ollenkaan. No, en viitsi enää ottaa paineita koko asiasta. Meinaan kyllä kesällä enemmän ulkoilla. Meinaan myös hommata lenkkarit, joissa kunnon pohjalliset (minullahan on jaloissa sitä hermovikaa, joten "urheileminen" on minulle hieman haasteellisempaa, kuin ennen ihan tervejalkaisena) ja yrittää edes jonkinlaisia kävelyitä tehdä. Taidan olla vain melko mukavuudenhaluinen, kun ei oikein tuo liikunta innosta. Minullakin tullut limsaa juotua nyt aika paljon. Olen aina ollut kova litkimään limsaa (se vain on niin hyvää ja piristää mieltä) mutta välillä sain sen jo aika hyvin kuriin, nyt taas lipsunut..Pepsin litkimisellä se aina alkaa ja laajenee muihin limsoihin. Minusta on aika ihanaa makoilla sohvalla tai sängyllä puolimakaavassa asennossa. Olen aina ollut sellainen löhöilijä.

-------🙂🌻---------

Maanantai on tässä mennyt ihan hujauksessa. En ole ehtinyt edes saamaan maanantai-ahdistusta aikaiseksi. Ehkä se tulee taas tiistaina eli huomenna, kuten viime viikolla. Tai ehkä se ei tule enää ollenkaan.

Kävin aamulla hakemassa psyk.polilta sen lääkärin kirjoittaman B-lausunnon ja toimitin sen Kelaan. Lausunto oli ihan asiallinen, sellainen kuin oletinkin. Varmaankin sieltä taas vuosi tulee lisää kuntoutustukea. Lausunto oli kyllä vähän sellainen, että olisi puoltanut lopullista eläkettäkin, mutta en tiedä haluanko sittenkään lopullista eläkettä, en tosiaan oikein tiedä. Ehkä parempi olla vaan kuntoutustuella vielä ja katsoa tulevaan.

Sitten käytiin uuteen isännöintitoimistoon tekemässä sisäänkirjautumisilmoitus tai jokin sellainen siitä uudesta asunnosta. Sen jälkeen yhteen kauppaan, josta mies osti oraville ruokaa ja minä löysin muutaman meikkijutun. Vielä ruokakaupassa ja sitten kotiin. Naapuri kävi ja sai mukaansa taas laatikollisen tavaraa. Hyvä, että pääsen niistä eroon ja niistä on jollekin vielä hyötyäkin. Syötiin kanaa ja ranskalaisia. Join spritea. Ai niin ja lähileipomossa käytiin myös ja sieltä ostin yhden kinuskimunkin, yhden mansikkaleivoksen ja pussillisen pikkuleipiä.

Soitettiin meidät muuttamaan tulevaan muuttofirmaan ja sovimme muutamia asioita. Muuttopäivä on 27.päivä, mutta saamme kait jo sitä ennen viedä asuntoon sellaista tavaraa, mitä saadaan henkilöautolla vietyä.

Koko päivän on satanut. Välillä aurinko vähän pilkistelee.

Pitäisi viedä itsensä suihkuun. Peseytyä kunnolla, ajella kaikki karvat ja leikata varpaankynnet jne. Luulenpa, että teen sen seuraavaksi.

🙂👍

Mulle tarjottiin taas lisää lääkkeitä ja puhuttiin jopa litosta. Ei kiitos. Mä ennemmin listin itseni, kun lihon.
Tänään hain vauhtia psykan päivystyksestä, kun viikonloppuna sattuneet asiat pisti kaikein ylösalaisin.
Eilen meni radio ja muutama muua esine lattiaan ja olin valmis lähtemään. Mietin jo mielessäni uutta keittiöveistä ja kuinka terävä se on. Makasin lattialla huutoitkun kanssa ja odotin truxalin vaikutusta.
Joskus yhdeksän aikaan olen sammunut. Aamu alkoi itkulla ja en voinut mennä töihin. Nyt olen saikulla keskiviikkoon. Lääkäri oli kirjoittamassa ensin kymmenen päivää, en suostunut. Sitten viikkoa, sanoin haluavani torstaina töihin. En voi olla kotona vaikka kuinka paskalle tuntuukin.
Kaikkien ihmisten tuesta huolimatta en keksi syitä elää. Lääkkeiden kanssa sinnittelen. Ehkä lääkkeiden vaihto viikonloppuna oli osa syy tähän.

Amassados,

Tänään juuri ajattelin sinua vai olikohan se eilen. Kävin illalla kurkkimassa ketjuasi, että josko olet sinne kirjoitellut kuulumisia. Onhan se selvää, että huonompiakin päiviä ja hetkiä tulee pidemmänkin nousujohteen sekaan. Kyseessä on kuitenkin isot ja haastavat asiat, eikä niitä ihan purematta kukaan niele. Sinulla on kuitenkin niin hyvin asiat hanskassa, että en olisi hirveän huolestunut jos välillä on alakuloinen olo. Ja mielihän vaatii välillä nollaamista. Itse olen huomannut, että usein tulen alakuloiseksi ja vähän äkäiseksi silloin kun mieleni kaipaa lepäämistä ja rauhaa. Olen vähän oppinut kuuntelemaan itseäni.

Tuo Mirta..melkoinen pommi, nimittäin painon kannalta. Sehän kerää nestettä, pistää hormonitoimintaa sekaisin ja tekee valtavan ruokahalun, mistä seuraa järkyttävä turpoaminen/lihominen. No, onhan siitä tietty hyötyäkin, mutta itse en halunnut jatkaa sitä pidempään, koska en halunnut jäädä seuraamaan sitä kamalaa painon nousua. Ja sehän ei ole Mirtan ainoa sivuoire vaan niitä on aikamoinen lista. Itse lopetin pienen annokseni 15mg niin että ensin vähensin 7,5mg ja siitä sitten vielä vähensin ja sitten lopetin. En oikein muista paljonko siihen meni aikaa. Ehkä kuukausi tai kaksi. Voihan toki kokeilla lopettaa kerralla, mutta sitähän ei yleensä suositella vaan vähentämään pikkuhiljaa.

Minutkin Mirta teki lihavan ja pöhöttyneen näköiseksi ja turvotusta niin ettei vaatteet mahtuneet päälle. Hyi helv sitä oloa..! Mutta kyllähän se auttoi katkaisemaan niitä silloisia itsariajatuksia ja auttoi nukkumiseen, joten olihan siitä silloin hyötyäkin. Mutta tuo painonousu on kyllä niin hirveää sen kanssa, että vaikea sitä on käyttää kovin pitkään.

On sinullakin aika rankkaa sen exän kanssa, kun käy ilkkumassa. Kuulostaa kamalalle. Ei sillä exälläkään taida olla ihan kaikki inkkarit kanootissa, kun noin käyttäytyy, anteeksi vain..😳

Toivon sinulle voimia ja onnistumista lääkkeen lopettamiseen jos niin päätät yrittää ja jaksamista muuton valmisteluun ja muuhun elämään🙂👍

*Halit*

Rainbow,

Kurjaa, että sinulla on ollut noin huonot fiilikset. Toivottavasti se helpottaa mahd. pian. Olen muistaakseni lukenut, että lito vaikuttaa hidastavasti kilpirauhasen toimintaan ja se sitten tekee lihomista. Saattaa tehdä myös kilpirauhasen vajaatoiminnan, mutta yleensähän litoa käyttäessä seurataankin tiettyjä veriarvoja.

Ymmärrettävää, että ajatus painon noususta ahdistaa. Olethan harrastanut liikuntaa ahkerasti ja ollut järkevällä ruokavaliolla ja käsittääkseni hoikistunut. Voi, kun voisit pärjätä ilman mitään lihottavaa lääkettä. Toivon todella niin. Toivottavasti kommenttini ei loukkaa sinua. Sinulla meni tässä välissä kuitenkin tosi hyvin niin toivottavasti se hyvä vire voisi jatkua tämän romahduksen jälkeenkin taas.

Se on tosi hyvä, että ymmärrät aina hakea apua. Silloin mitään lopullista pahaa tuskin pääsee syntymään.

Voimia Sinulle!

*Halaus Ystävä*

Nukuin sillä lailla normaalisti mitä se minulle on normaalia. Eli muutaman kerran heräsin, mutta nukuin kuitenkin ja lopulta heräsin kuudelta ja nousin ylös.

Mieliala on oikeastaan ihan ok. Nyt tuntuu, että sellaisia jyrkempiä heittoja tulee vähemmän ja elämä on hieman normaalimman tuntoista. Ei ole sellaista sairaan tuntoista ala, eikä ylävirettä. Kait se on sitten normaali tila päällä, mikälie onkin..

Lääkäri epäilee yhä vahvemmin kaksisuuntaista. Sanoin, että pärjään ihan hyvin näin. En jaksa edes miettiä onko minulla se vai ei? Mitä väliä sillä on niin kauan, kuin saan elämäni pidettyä kasassa ja mieli on suhtkoht tasapainossa. Itse en oikein usko kaksisuuntaiseen. Sitä on epäilty jo vuosikausia. Voihan olla, en tiedä.

Aamu oli pilvinen, nyt alkaa aurinko paistaa. Suunnittelen aamiaista. Tuhti pläjäys munia, pekonia ja muuta sälää. Plus vitamiinit. Eiköhän sillä jaksa taas pitkälle päivään.

Muuttolaatikoita pitäisi hakea kait tänään ja alkaa tosissaan lyömään tavaraa niihin. Ehkä käyn kirjastossa. Haluaisin kirjan Jackie Kennedysta/Onassiksesta. Minulla on hatara muistikuva hänen elämänhistoriastaan, mutta haluan paikata tietojani ja tietää lisää. Päivän syömisiä suunnittelen. Mies on hieman huonovointinen. Hänestä pitää huolehtia. Siinäpä sitä jotain tälle päivälle.

Hyvä Me Kaikki🙂👍!

Hei AK!
Tulin kurkkimaan tänne oletko kirjoitellut. Menemme tänään mieheni kanssa kai työkkäriin, hänen pitää ilmoittautua sinne. Tuntuu turhalta koko reissu, eihän töitä ole tarjolla. Täytyy sanoa että minulle sopii kyllä se että hän on kotona, saan siitä lohtua. Eipä tuo itsekään halua töihin vaikka on kyllä niitä hakenut. Minähän käyn MOLlissa lähes joka päivä katsomassa itselleni työpaikkaa vaikka eipä noita ole ollut. Minut on siis kirjoitettu eläkkeelle, en vain ole oikein osannut siihen suhtautua. #Eilinen oli raskas päivä, itsetuhoisia ajatuksia oli paljon. Onneksi öisin saa nukuttua. Pitäisi vastata myös kirjeenvaihtokavereille. Heitä on kolme. En aina vaan raski panna rahaa postimerkkeihin, onneksi eivät maksa sentään enempää kuin euron kappale. Yhdelle heistä olen kertonut itsemurha-ajatuksistani. Hän sanoi että älä tee sitä, tytär surisi ihan kamalasti.

Arka,

Minä vain mietin sitä, että mistähän sinun aika jatkuvat itsemurha-ajatukset kumpuavat? Oletko itse perillä mikä on syy niihin? Mikä tuntuu sinun elämässä niin huonolta, että saa sinut ajattelemaan itsemurhaa? Siis tietysti vakavaan masennukseen kuuluu itsetuhoiset ajatukset, mutta eikö masennusta saa hallintaan niin, että pääsisi ainakin noista itsaemurha-ajatuksista. Tiedän kokemuksesta, että on aika raskasta elää elämää jos koko ajan pyörii itsetuhoajatukset päässä. Onkohan lähimmäisesi tietoisia näistä im-ajatuksista ja oletko voinut heidän kanssaan niistä puhua? Itse tiedän, että lähimmäisille on todella raskasta jos heidän rakkaan lähimmäisen mielessä on itsetuhoajatuksia. En tarkoita mitenkään syyllistää, en todellakaan, mutta haastan sinua vain miettimään näitä asioita ja juuri sitä, että miten ne im-ajatukset voisi saada hallintaan. Tiedän kokemuksesta senkin, kuinka paljon energiaa vapautuu elämiseen, kun itsemurha-ajatukset poistuvat takavasemmalle.

Voimia sinulle Ystävä🙂🌻

Pysyttiinkin kotona, kun vettä alkoi satamaan täysillä.

Muuttolaatikoita löytyikin ihan omista nurkista, joten koko aamupäivä tähän saakka pakattiin tavaroita niihin. Aika hyvin on jo tavaraa kasassa. Vielä vaan löytyy koko ajan poislaitettavaa ja poisannettavaa ym. No, tämän jälkeen ei kyllä enää. Hirveästi tavaraa vaikka luulin, ettei meillä ole paljon mitään🙂

Kirppistavaraakin on ainakin kaksi täyttä pöydällistä. En ole edes vielä päättänyt mistä kirppikseltä ottaisin pöydän. Meinaa olla niin kalliita ne pöytävuokrat, että pelkään etten saisi tienestiä paljoakaan. No, samapa tuo kun pääsisi niistä romuista eroon.

Naapuri tulee varmaan käymään, kun tulee töistä. Saa vielä yhden kuorman tavaraa matkaansa. Kätevää, kun voi hänelle lahjoittaa niin paljon ja sitten hän vielä tulee niistä iloiseksi.

Nyt sade taukosi. Ei ole nälkäkään vielä kunnolla, kun tuli vedettyä se aamiainen niin rankka; munia, pekonia, juustoa, turkkilaista jugua ja vitamiinit.

Vinkki: eläinten biotiinia. Sillä todellakin tukka alkaa vahvistua ja kasvaa paremmin. Itse syönyt vasta 2 viikkoa ja eroa alkaa jo huomata entiseen. Lisäksi otan sen kanssa venhänalkio-öljyä ja sinkkiä. Syön kyllä muitakin vitamiineja ja rasvahappoja, mutta tiedän tuon eläinten biotiinin auttaneen monta sellaistakin, jotka eivät syö muita vitamiineja. Varoitus: Kuulemani mukaan joillakin on alkanut myös muut kehon karvat kasvamaan pikavauhtia, mutta taitaa olla yksilöllistä, itse en ole moista havainnut. Mutta onhan se aivan loogista jos kerran "turkinkasvatusainetta" syö🙂

Tänään taisi tulla kotipäivä. Eipä kyllä olis ollutkaan mitään "oikeaa" asiaa minnekään ja voihan tuota nyt yhden päivän kotonakin olla. Hyvä että saatiin noita muuttotavaroita taas kasaan.

Heikkuli!