Huomaan taas etten ole mitään yksinäni. Tämänkaltaiset yksinäset illat ovat minulle kovin tavanomaisia. Yksinäni mietin kuinka muilla on mahdollisuuksia vaikka millaisiin suhteisiin. Ajattelen, etten kelpaa samankaltaisiin suorituksiin kuin muiden näen kelpaavan. Minussa piilossa oleva henkilökohtaisen seksuaalisuuden tarve uhkaa purkautua ulos. Näen kuinka kanssaihmiset ihmettelevät moista ilmiötä, kuin se olisi UFO, ja saattavat reagoida siihen kuin olisin ehdottanut heille henkilökohtaisesti seksuaalisuuteni laukaisemista. Tämä UFO tuo elämääni tarvitsemaani kipinää. En kyennyt henkilökohtaisesti olemaan seksuaalisesti itseni ulkopuolella, joten siitä tietää etten ole mies. Tämä tarve henkilökohtaiselle elämälle, näyttäytyy seksuaalisuudessani aistinvaraisesti kuin olisi miehuudella istuva nyffi-seireeni. Ehkä tämänjälkeen UFO korjautuu, naapuristoystävällisemmäksi, ja koen jälleen kuuluvani yhteisöön joka on kestävää sorttia.

Yksinäni mietin olenko ollut jonkun toisen henkilökohtaisen seksuaalisuuden este, ja onko tältä tieltä paluuta! Yksinäisyydessäni aistin henkilökohtaisia seksuaalisia kytköksiä, joita voisi pitää henkilökohtaisen seksuaalisuuden perustana! Näitä kytköksiä voisin myös pitää kaikenlaisen henkilökohtaisen seksuaalisuuden kirouksena, jotka lopettavat seksuaaliset ajatuksetkin kokonaan kovin helposti, ilmenemällä muissa henkilöissä henkilökohtaisesti! Henkilökohtainen seksuaalisuus ei merkitse minulle perheenlisäystä eli lapsia, vaan sitä seksuaalista nautintoa, joka antaa mahdollisuuden rentoutua, ja nauttia elämäntilanteista!

Henkilökohtaisesti olen tullut siihen pisteeseen, jossa henkilökohtainen seksuualisuuteni on todellisuudessa kovin harvinaislaatuinen ilon aihe, vaikka olen nainen, enkä miespuoleinen henkilö. ja usein minusta tuntuu kuin luojani katuisi sukupuoltani. Minua ei kaduta, mutta en ole sukupuolestani kovin ylpeä enää, koska en osaa suhtautua siihen henkilökohtaiseen seksuaalisuuteen, kuin selibaattissa oloon. Ja keski-ikässä kaikkinainen seksuaalisuuden mainitseminen osoittautuu seksuaalisuudeksi sukupuolten välillä, vaikka olisi yksinäisestä henkilöstä kysymys, jollaiseksi voisin jo osoittautua, ja sukupuoleltani naiseksi. Eikä nämä henkilökohtaiset seksuaalisuudet menneisyydessäni määritä minun nykyistä käytöstäni, vaan olen aina ollut henkilökohtaisesti seksuaalisesti kyltymätön.

Kumpi sopisi tähän tilanteeseen paremmin selibaattiko vaiko seksuaalisuus. Tämä on kuin näytelmä, joka pitäisi elää. Pitäisi löytää omaa itseänsä kiinnostava tapa osallistua tähän elämiseen, ja huolehtia itsestään (hygienia) ja muistaa, ettei mahdollisesti ole yksin täällä.

Hommassa on yksi huono puoli, se on terveydenhoito, joka ei kyennyt hyväksymään tätä.

Hommassa on toinen huono puoli, se on en tiedosta, minne asti pitäisi matkustaa (täältä) paikanpäälle.

Lomaa vielä 2 viikkoa.

Mietin kuinka voisin edes kuvitella olevani samassa asunnossa seurustelukumppanin kanssa heti aamusta, ja miten kuvittelisin nukahtavani illalla hänen viereensä. 😁👫💓💋