Asperger

Asperger

Käyttäjä salvador aloittanut aikaan 19.10.2012 klo 20:58 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä salvador kirjoittanut 19.10.2012 klo 20:58

Onko kenelläkään kokemuksia aikuisena diagnosoidusta aspergerin syndroomasta? Sain eräästä testistä 116 pistettä, ja kuulemma yli 105 pistettä saaneista lähes kaikki on saaneet diagnoosin. Tietenkin voi olla että liiottelen itsearvioinnissa, mutta silti. Alan vähitellen kyrpiintyä tähän etten tiedä mikä mulla on. Jos on pelkkää masennusta niin en minä sen takia viitsi lähteä hoitoon. Ei lapsuudestakaan muista sen vertaa että voisi sanoa täsmääkö oireet, eikä välien huonouden takia ole ketään keneltä kysellä.

Käyttäjä kirjoittanut 20.10.2012 klo 06:13

Nythän on niin että koko Asperger diagnoosi on poistumassa kokonaan ja itsensä erilaiseksi tunteva on vaan erilainen ihminen.

Tässä linkissä asiasta keskustellaan.
http://www.aspalsta.net/viewtopic.php?p=243337#24333

he käyttävät vielä sanaa jos mutta ainakin mun lääkäri minulta jo diagnoosin poisti pari vuotta sitten, kun siitä oli vaan haittaa minulle.
Mutta, jos diagnoosin haluat ja pisteesi nettitestissä olivat noin korkeat, niin saat diagnoosin kyllä aspalstalta. Ehkä se auttaa kyrpiintymiseesi vaikka minua kyllä diagnoosi enempi vaan v----tti.

Käyttäjä salvador kirjoittanut 20.10.2012 klo 12:57

no sillä vain, kun olisi helpompi selittää ihmisille miksi olen sellainen kuin olen. pelkkä masennus näyttää olevan kenelle tahansa syy loukkaantua siitä, etten jaksa olla ihmisten kanssa tekemisissä. eihän se, että tuntee olevansa erilainen kuin muut, merkitse kenellekään muuta kuin epäkohteliaisuutta, itsekkyyttä ja kusipäisyyttä. olisi myös kiva tietää mistä on kyse, jos tämä on pelkkää masennusta niin siitä pystyy parantumaan paremmin omin voimin kuin yrittämällä jonottaa klinikoille missä saa vain nappireseptin kouraan ja psyykenlääkkeitä vastustan periaatteesta. näin alustavasti ainakin tuntuu että olisi helpompi jos varmasti tietäisi että mitään muutosta ei ole luvassa, olisi helpompi sopeutua. ja tietty kerätä myötätuntoakin sillä että en minä ole ääliö, minulla on Sairaus.

Käyttäjä kirjoittanut 20.10.2012 klo 15:38

Vaikka mulla oli diagnoosi ja sen kaikille kerroin, minua edelleen pidettiin kusipäänä ja epäkohteliaana. Jotenkin tyyliin, että vaikka olet Asperger voisit käyttäytyä kunnolla etkä sanoa kaikkea suoraan.
Masentuneenelle ei saa sanoa, että ota itseäsi niskasta kiinni ja nouse sängystä ylös. Siitä he suuttuvat tosi paljon. Aspergerille voi sanoa, että ole kunnon ihminen.

Asperger ei ole Sairaus, se on mielestäni sarja erilaisuuksia.
Minä olen edelleen autistinen lääkärin mukaan ja olen saanut paljon kuntoutusta, kuten sosiaalisiin tilanteisiin ja puhumiseen muiden ihmisten kanssa. Aina kuitenkin menee asiat persiilleen enkä itseäni hyväksy tämmöisenä. Mutta siedän itseäni aina silloin kun ei tarvihe olla muiden ihmisten kanssa. Jos pitää olla joukossa, yleensä jotain kohta möhlään.

Kanssasi on muuten kiva kirjoitella.

Käyttäjä kisulitassu2 kirjoittanut 04.03.2014 klo 12:06

Mulla on diagnoosi hain sen yksityisen kautta lapsesta saakka ollut aina se yksin koulun tunneilla nurkassa en ymmärtänyt leikkien iloa välitunneilla tai yhdessä tekemistä, en ymmärtänyt mistä keskustella tai miten keskustella. Edelleen aikuisena se vie paljon voimia myös masentaa en tutustu ihmisiin tai en tiedä miten olla usein olen vältellyt ihmisiä. On ollut ystäviä mutta kaikki menivät omia polkujaan suurin osa ja kaikki löysivät sen oman elämän. Itsellä kumppani ja harrastan liikuntaa siihen se sitten jääkin välillä näen yhtä ystävää aika harvoin ,mutta elämässä kauheasti tapahdu.