Luin itsetuhosta vähän ja joo kohta unohdan mitä ajattelin.. Lyhyt ja ytimekäs oli. Hyvä kun samaan aiheeseen liittyvät jutut on siinä alla. Eikä sitä ole vaikeaa selata noinkaan..jepjep, unohdin..

Minä olen nyt kaikki pääjutut lukenut, en niihin liittyviä linkkejä, koska pelkään, että jos sellaisen avaan, on taas uusi linkki johonkin ja olen pyörteessä missä ei loppua nähy.

Minusta tuntuu, että kaikki on vaan sellaista tietoa asiasta ja sitten loppuun todetaan, että pitää kääntyä ammattiavun puoleen.
Minä olisin halunnut kun on joku ihme E laatioiden nimen edessä, että olisi jotain erinomaisen uutta tietoa eikä vaan sitä vanhaa samaa eli että mene hoitoon.

Vaikka tämä Tukinet onkin kriisikeskus, voisi silti edes joskus olla joku asia minkä voisi noin vaan täällä kertoa ja olisi asia sillä selvä, ilman että pitää kääntyä kenenkään muun tahon puoleen. Koska on ongelma vaikka sitten nimeltään kriisi joka voisi selvitä sillä, että vaikka kirjottaa live tukihenkilölle 45 minuuttia.

Minä taas luen vain yhtä artikkelia "Traumaattisen kriisin vaiheet". Vaimoni kuoleman jälkeen elän jotain kriisiä. Olen artikkelin mukaan shokkivaiheessa ja odotan menoa muihin vaiheisiin. Kaksi kertaa olen kirjoittanut tukihenkilölle, häneltäkin saanut neuvoja. Kuitenkin minä en mitään tee,odotan vain eteneväni seuraavaan vaiheeseen. Artikkeli antaa toivoa jostain paremmasta.

Artikkeleita on hyvin vaikea kommentoida, kun avaan ne ja sitten pitää palata takaisin kommentoimaan. Artikkelin tulisi näkyä koko ajan.

Niin, totta on se, että liian usein kehotetaan menemään hoitoon. Elämässä tulee kriisejä ja kaikkea, se on ihan normaalia. Joskus riittää, että saa sen asian sanoa ääneen, Ei aina tarvita masennuslääkkeitä tms. Ei aina tarvitse kääntyä ammattiavun puoleen. En ihmettele yhtään kun puhutaan ettei resurssit riitä, jos esim. hamsterin kuollessa käsketään hakemaan apua lääkäristä. Tavallisten sosiaali- ja terveysalan auttajien täytyisi yrittää kohdata ihmisiä enemmän ja ohjata vasta sitten eteenpäin jos kokee ettei itse tähän oikeasti pysty.

En siis tahdo vähätellä kenenkään ongelmia, mutta joskus asiat selviää vähemmälläkin hoidolla ja ajan kanssa.

Mielestäni "Synnytyksen jälkeinen masennus" -artikkeli on puuttellinen, koska siinä ei käsitellä lainkaan häpeän tunnetta mikä valtaa, kun ymmärtää ettei jaksa olla äiti. Ja tämä häpeä aiheuttaa sen ettei voi hakea apua.

Monet artikkelit ovat sellaisia, että niistä voisi aloittaa keskustelun avoimissa ryhmissä. Mutta keskustelun aloitus ei onnistu.

Annan jotain kommenttia artikkeleista yleisesti. Minusta ne ovat kovin yleisellä tasolla, joten niistä ei sitten saa oikein mitään todellista neuvoa tai apua.

Onko niiden tarkoituskin antaa vain yleistasoista tietoa ko. mielentiloista?

Hei,

Tarkoitus on antaa tosiaan ihan perustason tietoa noista aiheista. Julkaistavat verkkopalvelut tulevat sisältämään muutakin kuin tätä tekstiaineistoa. Haluamme lisäksi mm. neuvoa ja ohjata ihmisiä avun hakemisessa. Meille olisikin hyötyä paitsi teksitpalautteesta, myös ajatuksistanne liittyen muihin mielentervyesaiheisiin verkkopalveluihin - minkälaista tietoa ja neuvoja verkosta mielestänne puuttuu?

eikö olisi fiksua selittää tarkotuksenne ihan heti alussa eikä viikon päästä jotta ihminen ei aivan täysin nolaa itseään.-

Pahoittelen toimintatapaa, jonka vuoksi sinulle tuli tuollainen vaikutelma. Tarkoitus se ei ollut. Ollaan satu arvokasta ja näkemyksellistä palautettta jo tähän mennessä ja toivittavasti saamme vielä lisää 🙂👍

Mun vikahan se on ja ymmärrän ettette ole tottuneet näinkin ei-oivaltaviin ihmisiin.

Minä olen lukenut monesti artikkeli mikä erottaa surun ja masennuksen joka sinänsä on aika lyhyt ja jonninjoutava artikkeli. Luulisi asiasta saavan pitemmän jutun, koska esmes mulla oli surua johon jouduin syömään masennuslääkettä. Joten minä kumoan omakokemuksellani artikkelin.

ja yleensä lähes kaikki jutut ovat sellaisia, että pitää kääntyä ammattiauttajan puoleen. Mikä on tyhmää, koska jos tukinetin löytää, niin luulee tulleensa ammattiavun puoleen.
Enemmän haluaisin tietoa missä asiassa ja miten voi yrittää itseään parantaa. En kuitenkaan halua tietoa syö hyvin ja kuntoile ja nuku lopuksi hyvin. vaan jotain tietoa mitä en jo tiedä ja jonka joku muu voisi tietää.

Minä kysyisin noista aineistohaun kirjoista. Ovatko ne aivan tavallisen kirjaston kirjoja, kun ainakin 10 kirjaa yritin löytää kirjaston haulta, niin ei löytynyt.

Hei Maanvaiva,

Lähes kaikki aineistokannassa olevat kirjat löytyvät ainakin suurimmista kirjastoista.

Pienempiinkin kirjastoihin saa kaukolainana, jos sieltä ei löydy.

Ihan käteväkäyttöiseltä tuo vaikutti. Verkkoartikkeleita voisi ehkä olla enemmän. Niitä löytyi vain muutaman aiheen alta. Itse ainakin etsisin täältä just niitä, niistä löytää etsimänsä tiedon heti. Kirjan pääsee hakemaan vasta joskus, ja sittenkin se voi olla lainassa, niin tiedonsaanti venyy.

Kaukolainaus maksaa enkä sitä käytä kuin koulukirjoihin.
Minä tein haussa sellaisen virheen, että kopioin täältä ja liimasin sen kirjaston hakuun, eikä se sitten hyväksynyt vaan sanoi ettei löydy.
Ja mulla on käytössä koko Lapin läänin kirjastohaku, ei niin kovin pieni.

Tilasin pari kirjaa kirjastoautoon, esmes Enkeliveli, joka kylläkin on jo niin vanha kirja, että oli siirretty varastoon. Toivottavasti muut kirjat ovat uudempia tai jos eivät ole ehkä kannattaisi etsiä uudempia kirjoja. Esmes Sikalat, Susanna Alakoski, on hyvä kirja alkoholisti lapsen elämästä ja tuo " Minua ei omista kukaan", josta puhun omasta ketjussani.
Koska en nyt kehtaa alkaa pyytäämään kirjastossa jatkuavasti kirjoja jotka on jo varastoitu. Mutta en tosiaan ole kaikkia kirjoja vielä hakenut, joten valitukseni voi olla turhakin. Mutta toin esiin näkökanna että uusia kirjojakin on olemassa.

Verkkoartikkeleissa ei ole mitään autismiin liittyvää, se ei kylläkään ole mielisairaus mutta ei sitä kyllä syöpäkään ole.

Hei! Luin useita artikkeleita, etenkin masennusta sivuavia.
- Hienoa, että on olemassa tällaisia artikkeleita. Hakutoiminto oli ok ja siitä näkyi mukavasti aihepiirin muutkin artikkelit. 🙂👍
- Jos lukija on itse vaikeasti masentunut, selkokielinen lyhyt ytimekäs teksti lienee ok, koska silloin ei useinkaan pysty keskittymään lukemiseen ja muisti pätkii.
- Itse olisin kaivannut pitempiä, perusteellisempia ja uusimmalla tutkimustiedolla (viitteitä) höystettyjä artikkeleita. Artikkeleita lukiessa tuli olo, että tekstin taso aliarvioi lukijaa. Ehdotus: Voisiko samaa tekstiä laajentaa siten, että ensin tulisi näkyviin tämä nykyinen selkokielinen versio ja sitten lisälinkistä saisi näkyviin laajennetun, huomattavasti kattavamman version? Netissä on paljon tietoa ja täällä voisi olla paikka, jossa on koottu tietoa laajasti yhteen säilyttäen samalla riittävä yksityiskohtaisuus.