Alkoholistin puolisoilta ja/tai pisempään raittiina olleilta vertaistukea ja kokemuksia?
Hei,
Olen siis vailla elämäntarinoita, vertaistukea ja kokemuksia siitä miten selvitä ja toipua kun toinen parisuhteessa on vaikeasti alkoholiongelmainen, alkoholisti..
Netistä olen kovasti hakenut, että löytyisikö tukihenkilöitä ilman ryhmätoimintaa, mahdollisesti pelkän sähköpostin tai nettikirjoittelun muodossa, varsinkin itse alkoholistille. Heikosti löytänyt tietoa, pitkälti pitäisi ensin jaksaa hakeutua ryhmään, että löytyisi tukihenkilö.
Meidän tilanteessa alkoholismi on jo niin pitkällä, että siihen liittyy kaikki negatiiviset asiat lukuunottamatta fyysistä väkivaltaa. Molemmat tietää mikä on tilanne ja mistä on kyse, mutta vain minulla on jäljellä voimia etsiä tietoa ja ihmisiä kenellä olisi kokemuksia asiasta, nekin vähät voimat hupenemassa olemattomiin.
😭
Mulla ei ikävä kyllä ole antaa muuta kuin myötätuntoa ☺️❤️ Ehkä mulla on pikkuisen samantyyppisiä kokemuksia (lievemmän) alkoholistin tyttärenä, mutta varmasti sinun asemasi alkoholistin kumppanina on aika erilainen. Koen että äitini pystyi suojaamaan minua isän juomisen ikäviltä vaikutuksilta tosi paljon.
Kävin joskus alkoholistien läheisille tarkoitetussa ryhmässä, mutta se ei oikein sopinut mulle. Tuli jotenkin hirveän syyllinen olo.
Kiitos myötätunnosta 🙂 tässä tapauksessa just puolison osa on erityisen hankala, kaikki rapa mikä rapatessa roiskuu, roiskuu juuri minun niskaan.. ei lasten, eikä vanhempien, vain minun 😟 noh, joskus muutaman kaverinkin..
Juotuja päiviä on enemmän kuin juomattomia, joten mieli on maassa usein. Syyllistäminen ja mustasukkaisuus, sekä arvostelu on melkein joka päiväistä ja tapahtuu poikkeuksetta aina humalassa, eikä siihen tarvita enää edes hirveen montaa kaljaa..
Jostain lukenut että jokaisella alkoholistilla on vittumainen akka/ukko 😋
Taitaa pitää paikkaansa
Tänään tein sen, mikä olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten.. painelin mielenterveys ja päihde vastaanoton akuuttijonoon, huoneeseen päästyä itkin hetken ennen kun sain sanottua että oon alkoholistin kumppani ja läheisriippuvainen, että auttakaa, en jaksa enää 😭 😳
Paras teko pitkään aikaan, ehkä tästä saadaan molemmat uutta uskoa ja toivoa ☺️❤️☺️
*varjovain* kirjoitti 30.11.2017 21:2
Tänään tein sen, mikä olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten.. painelin mielenterveys ja päihde vastaanoton akuuttijonoon, huoneeseen päästyä itkin hetken ennen kun sain sanottua että oon alkoholistin kumppani ja läheisriippuvainen, että auttakaa, en jaksa enää 😭 😳
Paras teko pitkään aikaan, ehkä tästä saadaan molemmat uutta uskoa ja toivoa ☺️❤️☺️
Tosi rohkeasti toimittu! Tsemppiä jatkoon. 🙂
Kiitos, tänään taas huonompi päivä.. rapaa sataa niskaan, mutta olo on vahvempi 🙂 ens viikolla takasin vastaanotolle, jotenkin en enää tunne olevani vastuussa toisen hölmöilyistä ja mua ei voi enää syyllistää 🙂🌻 oon siis ehkä matkalla läheisriippuvuudesta eheytymiseen ja sen kanssa oppimassa elämään 😀