Alkoholin nauttiminen suruun tai ahdistavassa elämän myllerryksessä tuo yleensa pahemman olon seuraavana päivänä, kuin jos olisi iloisissa tunnelmissa naukkaillut vähän enemmänkin. Itse olen juuri nyt epätoivoinen ja tuntuu, etten saa mistään otetta. Taloudellisesti syksy on ollut katastrofi, velkautuminen ja työttömyys ovat varjostaneet epävakaata, turvatonta ja väkivaltaista parisuhdetta, joka on koetettu lopettaa useita kertoja. Masennus on hiipinyt perusoloksi, eikä enää usein kasvoilla näy hymyä. Kuppilassa en uskalla edes katsoa miehiä, tunnen olevani kauas näkyvä varoitusmerkki. Yksinäisyyteen lasillinen tai pari tuovat hetkeksi kepeämmän olon, mutta jos lipsahtaa humalaan, seuraa kertomasi kaltainen tunne täydellisestä kyvyttömyydestä parantaa elämäänsä tai hoitaa edes velvollisuuksia. Kaikki pelottaa, olisi vain tarve käpertyä peiton alle pimeään. Jos ystävää voi rasittaa puhelinsoitolla, parikin lohduttavaa, kannustavaa sanaa voivat auttaa. Ulkoilu selvittää päätä hieman, kävellessä saattaa nousta jokin kantava oivallus esiin. Pitää olla itselle armollinen ja alistuakin: nyt on sellainen olo kuin hankin, ja samaa vaivaa potee ehkä naapuri, tuttava ja pomo. Huomenna voi olla jo energiaa hoitaa edes yksi sysään syrjätty asia.

Minä olen huitsin hauska ihminen kännissäni jopa omasta mielestäni.
Valitettavasti en nykysyin juo enää kovin usein ja siksi itseäni on vaikea sietää.
En kyllä pidä muistakaan ihmisistä selvänä, kännissä rakastan kaikkia.
Olen kossurakastaja.

Seuraavana aamuna on ankeeta. Koska verensokerini ovat persiilleen ja äitini mäkättää.
Mutta en silti kadu.

Ainoa tapa kai välttää tuo henkinen alennustila on olla juomatta. Itse lopetin juomasta, kun huomasin, että purin ahdistustani alkoholilla. Totesin, että täytyy olla joku toinen tapa pärjätä ja rentoutua. Olen sittemmin pyrkinyt rentoutumaan joogaamalla, liikunnalla ja kirjoittamalla tuntemuksiani päiväkirjaan ja tänne tukinettiin. Joskus oloni on synkkä, mutta ainakaan en pyri purkamaan sitä tilaa alkoholilla.

Mitä parisuhteen muodostamiseen ja ihmisten tapaamiseen tulee, niin on olemassa takuuvarmasti muitakin paikkoja, jossa voi tutustua mukaviin ihmisiin. Lähde rohkeasti jonnekin kurssille, esimerkiksi paikallisten työväenopistojen kurssit keräävät paraikaa ilmottautumisia. Deittipalvelut ovat väärällään yksinäisten ihmisten ilmoittelua. En ole koskaan uskonut siihen, että baareista voisi löytää elämänsä kumppanin, vaikka kai sellainenkin sattuma voi osua kohdalle.

Hei Niddeh!

Minäkään en oikein osaa antaa mitään hyviä neuvoja siihen, kuinka ahdistavasta tunteesta pääsisi eroon, muuten kuin lopettamalla juomisen. Tai ainakin rajoittamalla sitä niin, ettei "mopo karkaisi käsistä". Oletko miettinyt mikä sinua ahdistaa seuraavana päivänä? Nolottaako sinua tehdyt asiat vai tunnetko huonoa omaatuntoa esim. rahan tuhlaamisesta? Vai onko kyse pelkästään siitä, että krapula aiheuttaa sinussa ahdistusta. Itsellä ainakin tuli aina krapulassa ihan selittämättömiä paniikkikohtauksia. Jos kuitenkin haluat käydä viihteellä voi seuraavan päivän ahdistusta lieventää niin, että puhuu jonkun kanssa ja on yleensäkin toisten ihmisten seurassa. Tai sitten keksii jotain tekemistä, joka pitää ajatukset kasassa.

Mieti kuitenkin onko juominen sinulle niin tärkeää, että ahdistusta kannattaa kestää. Itse ainakin tulin siihen tulokseen, että minulla ei koskaan ollut viihteellä niin kivaa, että se olisi kompensoinut sitä seuraavan päivän itkupotkuraivariahdistusta.

Hyvää jatkoa! 🙂👍

Ainoa keino, on lopettaa se juominen.
Nousuhumalassa tuntuu velatkin saatavilta ja krapulassa tuntuu saatavatkin veloilta, joten ei mitään höytyä.