Hei!
En nyt ihan osaa olla täältä pois. Sain psykoterapiassa tänään heti alussa räjähdysmäisen itkukohtauksen ja loppujen lopuksi ihan pienestä asiasta. 😭 Terapeutti ilmoitti, että kertahinta nousee 2 euroa. Itkin 2 euron takia. Siitä tuli kallis itku, kun kerta maksaa 74 euroa ja itkin puolet ajasta.
Tunnen, kuinka ilo ja elämänhalu vain katoavat. Mut pitää järjissäni enää työ ja elämän langassa kiinni tyttäreni ja isäni. Valoa ei tunnelinpäässä näy.
Kuten arvasin, psykologi ehdotti osastohoitoa. Mutta en voi jättää eläimiäni, ja niitä on niin paljon, etten saa niitä mihinkään hoitoonkaan. Lääkäriaika on keskiviikkona, ja silloin katsotaan lääkitykseen muutoksia. Lupasin etten tee itselleni mitään siihen mennessä.
Miranna kirjoitti 17.2.2011 10:43
Mulla on Cipramil 60 mg (max. annos), Stilnoct 20 mg (saan maanantaina), Levozin 200 mg (saan vasta 15.3). Lyricaa on ollut, mutta se nosti painoa, ja se ahdistaa mua jos mahdollista niin vielä enemmän.
Tänään menen urputtamaan psykologille itsariaikeistani. Olisin varmaan osastohoidon tarpeessa, mutta en voi jättää elukoita. Ja sama kai se missä sängyssä itken. Rakastan eläimiäni, mutta kuinka pitkälle se riittää?
Koetas saada vaihto cipralexiin, toimii kuin pommi, itselläni oli ainoa lääke kaikkien kokeilujen jälkeen josta sain avun.
tuo sinun stilnoct annos alkaa kanssa olla ylärajalla, älä ainakaan lisää sitä, ettei tulisi tahatonta itsemurhaa.
Koetas lukaista parisuhde, koti ja perhe puolelta aloitukseni kimuranttia elämää niin huomaat, että aika pahasta voi selvitä.
ps. rukoilen puolestasi.
Kiitos Mara70 kun rukoilet puolestani! Olen sen tarpeessa. Cipralexia minulla on ollut aiemmin, mutta enää ei ole siihen varaa, kun se ei ole erityiskorvattava. Töissä käydessäni söin sitä, mutta nyt olen köyhä ja työtön opiskelija. Cipramil maksaa 3 euroa 3 kk, siihen on hienosti varaa. Luultavasti lääkäri määrää tuohon lisäksi jonkun uuden lääkeen. Abilifyä minulla on joskus ollut, mutta en muista onko se erityiskorvattava.
Tänään on taas parempi fiilis. Siivosin marsulan ja odottelen uusia poikasia. Kohta lähden koirien kanssa ulos. Rakastan eläimiäni yli kaiken. Ja minusta tuntuu että kukaan ei ole koskaan rakastanut minua yhtä ehdottomasti kaikkine vikoineni, kuin koirani. Ja ne näyttävät tunteensa suoraan.
2 poikasta syntyi kuolleena. 😭 Mutta se on kasvattajan elämää, toiset elävät, toiset kuolevat ja se on vain kestettävä. Vielä on 2 emoa toivottavasti tiineenä. Ainakin ovat olleet uroksella, mistä niistä ikinä tietää, päättävätkö tiinehtyä. Minulle tekee hyvää seurata ihan oikeaa luonnon elämää. Vaikka itse olisin missä osastokunnossa, elukoilla on aina puhtaat häkit, vettä ja heinää. Muuten en tasan olisi hengissä enää itsekään.
Sain uuden lääkkeeen, Ketipinor iltaisin 75 mg ja päivällä 50 mg jos ahdistaa. Mun paniikkikohtauksiin liittyy psykoosin oireita.
Päivät ovat menneet sängyssä. Jos en ole ulkoiluttamassa koiria tai hoitamassa marsuja, makaan sängyssä. En jaksa edes lukea mitään. Olen kamalan väsynyt kun Levozinia ei ole, ja sitä saadaan odottaa pitkään.
Miranna kirjoitti 23.2.2011 10:46
Sain uuden lääkkeeen, Ketipinor iltaisin 75 mg ja päivällä 50 mg jos ahdistaa. Mun paniikkikohtauksiin liittyy psykoosin oireita.
Päivät ovat menneet sängyssä. Jos en ole ulkoiluttamassa koiria tai hoitamassa marsuja, makaan sängyssä. En jaksa edes lukea mitään. Olen kamalan väsynyt kun Levozinia ei ole, ja sitä saadaan odottaa pitkään.
itsellänikin oli jassain vaiheessa käytössä ketipinor, ainoa johon mielestäni vailutti oli nukkuminen, nukutti paremmin.
Levotzin taas sai tuntemaan itseni zompiksi, siksi lopetin sen käytön alkuunsa.
Voimia sinulle kovasti.