Johonkin täytyy purkaa tuntemuksia, valitsin tämän sivuston.
Olen 23v joka on Kelan kuntoutuksessa, se on sellaista että täytyy olla harjoittelupaikka ja on sitten kuntoutuksen ajan harjoittelussa.
Minun harjoittelupaikkani on päiväkoti. Olen ollut samassa päiväkodissa ja ryhmässä olikohan se huhtikuun lopusta/toukokuun alusta alkaen. Pidän lapsista paljon, niissä ei ole mitään. Mutta välillä ne työntekijät saa aikaan sellaisen ahdistuksen sisälleni että haluaisin samantien lähteä koko päiväkodista kotiin. Siellä on varsinkin yksi työntekijä, joka on sellainen topakka ja on sanonut minullekin topakkaan sävyyn asioita. Joku ei ehkä sellaisesta pahoittaisi mieltä, mutta minä pahoitan.
Minulla on ollut nyt tässä kuussa sieltä päiväkodista eli harjoittelusta poissaoloja ihan riittävästi kipeän selkäni vuoksi. Tälläkin hetkellä olen kotona, loppuviikosta menen luultavasti sitten taas harjoitteluun.
Ajatuksissani kuitenkin on sellainen, että minua ei jotenkin haittaisi ollenkaan vaikken menisi sinne päiväkotiin enää… Mietin kuitenkin että minkähänlaisen vastaanoton saan kun sinne taas menen poissaolojen jälkeen ☹️
Lapset ovat aina hyvin iloisia minut nähdessään ja melkein tulee aina tippa linssiin heidän ihanasta vastaanotosta, kumpa aikuiset osaisivat olla samanlaisia.
Olen jo muutenkin todella kyllästynyt pelkästään harjoittelijana olemiseen ja kun harjoittelu ei ole edes opiskeluuun liittyvää niin se tympii vieläkin enemmän. Nyt syksyn yheishaussa aion johonkin kouluun hakea, mutta vuoden loppuun pitäisi jotenkin jaksaa tätä ”muuten vaan huvikseen” -harjoittelua. 😭
Ahdistaa jotenkin ihan liian paljon, välillä ihan yhtäkkiä tulee itku ja sitten mietin että minun pitäisi olla siellä harjoittelussa eikä itkeä kotona ja lisänä vielä tämä selkäkipu, niin tulee vielä suurempi itku ☹️
En tiedä lukeeko tätä kukaan, mutta tulipa ainakin vähän purkauduttua.
Hei, Heippi!☺️❤️☺️
Olet löytänyt juuri sopivan sivuston kirjoittaa!
Uskon sen, että on pitemmän päälle turhauttavaa olla harjoittelussa ilman, että se liittyy mitenkään esim. opiskeluun. Tuntuuko sinusta kuitenkin siltä, että olisit jotenkin hyötynyt harjoittelusta? Olet ilmeisesti aika omalla alallasi, kun lapset kerran tykkäävät sinusta! Hienoa!
Kirjoittele lisää!
Kiitos vastauksesta!
Toki olen hyötynyt harjoittelusta sillä tavalla, että on tullut kokemusta. Mutta nyt tuntuu siltä että "mitä minä siellä teen"- se on jo tavallaan niin nähty se päiväkotimaailma näin harjoittelijan silmin.
Seuraavan menisin mielelläni päiväkotiin harjoitteluun opiskeluun liittyen, sitten tuntuisi että siinä olisi jotain järkeäkin.
En pysty ajatuksistani kertomaan kuntoutuksen ohjaajalle/yhteyshenkilölle koska joutuisin kuitenkin perustelemaan kunnon litanian miksi en enää halua päiväkodissa olla vaikka ala kiinnostaakin.
Heippi
Ajattelin vastata sinulle kun luin ton sinun kirjoituksesi.
Ota rohkeesti yhteyttä kunto paikkaasi ja/tai puhu päiväkodissa miltä sinusta siellä on tuntunut hehän ovat vaitiolovelvollisia. Pelkäätkö sinä siellä jotakin.kenties sitä kun on ihmisä paljon selkäsärky voi johtua myös sresisstä, ja jos ahdistuu ihmispaljoudesta.
Asiat pitää enempi puhua toiselle esim kunto hoitajalle tai siellä päiväkodissa,kuin antaa patoutua sisällään.
Onko sinulla vielä sitä harjoittelu aikaa kuinka paljon?
Toivon sinulle oikein ihanaa syksyä Heippi