Ahdistuneisuushäiriö ja masennus
Olen aivan loppu tähän loputtomaan sotaan mieleni kanssa. En jaksa enää herätä aamulla, en jaksa nousta sängystä, en jaksa pukeutua, en jaksa enää hengittää. Tuntuu että viimeisetkin voimat ovat nyt menneet. Haluaisin niin kovasti olla onnellinen. Nauttia tästä elämästä oikein kunnolla. En pysty.
Minulla on hoitokontakti, onneksi. Sielläkin pidän roolia päällä. En halua kertoa itsetuhoisista ajatuksistani ja siitä että mietin itsemurhaa lähes päivittäin.
Kun olin teini, yritin itsemurhaa siinä epäonnistuen. Tällä hetkellä en oikein tietä haluanko edes kuolla? Olen vain todella väsynyt elämään.
Olisi kiva kuulla muidenkin tarinoita ja mahdollisesti tapoja joista on ollut teille itsellenne apua.
Juu samassa junassa ja en ole kyllä pelänny kertoa tuntemuksistani suoraa hoito kontaktille tokassu vaan että en ikinä edes pystyis tai kykenis tekemää itse murhaa mutta mitä rehellisempi siellä on sitä parempaa apua saa pääsee päiväryhmiin yms että saa muuta mietittävää . Mulla on samat ajatukset ollu päällä jo kaks viikkoa että haluais olla onnellinen ja elää paremmin elämänsä ja oon saavuttanutkin asioita että koti töit tehny enemmän ja ulkoilua tunnin yms vähäsellä määrällä urheilua lisänny elämää että kuntoa sais kohennettua ja positiivisia asioita kuiten tullu pienissä määrin aamuihin ja päivää. Että suosittelen tekemää asioita oman jaksamisen mukaan ja aina hitusen yli niin aina viikon päästä huomaa jo pieniä eroja voinissa en usko että nämä parantaa mutta ainakin helpottaa ja lievittää huonoja vointeja