Tehtäväni on kyllä mennyt ihan penkin alle syysväsymyksen takia. Tänäänkin meni päivä nukkuessa.

Ehkäpä huomenna...

Enpä ole jaksanut tänne pahemmin kirjoitella.
Mutta ahdistus on ollut tässä nyt aika voimakasta ja hyvä että koirat olen jaksanut lenkittää.

Nyt kuitenkin olen Ammattillisen kuntoutusselvitykse alkukartoituksessa. Vasta ensimmäinen päivä ollut ja nyt jo tuntuu raskaalta tämä. Tänään nimittäin tuli ruokailun jälkeen ahdistus-/paniikkikohtaus. Sain kuitenkin itseni rauhoitettua sitten lopulta, mutta jouduin hetkeen oleen vessassa, koska ei ollut vielä huonetta vapaana.

Saa nähä miten sitä jaksaa torstaihin asti. Toivon mukaan ei tulisi jatkoa, koska en koe hyötyväni siitä ja lisäksi en oikein usko jaksavani sitä jatkoa, koska nyt jo ensimmäinen päivän aikana tuli jonkinlainen ahdistus-/paniikkikohtaus.

Tytär koputti räväkästi ulko-oveen ja mulle iski paniikki. Yleensä lapset tulevat avaimilla tai ovi ei ole lukossa. Ei ole ensimmäinen kerta eikä viimeinen, kun saan paniikkikohtauksen ovenkoputuksesta. Menee taas hetki ennen kuin lakkaan pelkäämästä ovenkoputuksia. Niihin liittyy lapsuudesta uhkaavia tilanteita ja sitten se, mihin mun mieleni yhdistää sen eli naapurit ovat uhka.

Nyt paleltaa ja väsyttää.

Mua ahdistaa vieläkin eilisen paniikkikohtauksen jäljiltä. En voi kuvitellakaan meneväni tuonne ulos. Haluaisin piiloutua. Pelottaa, että saan viikonlopun aikana lisää paniikkikohtauksia. Olen yksin lasten kanssa koko viikonlopun. En ole varma, olisiko parempi piiloutua kotiin vai paeta täältä pois.

Kauppaan meno tuntuu mahdottomalta ajatukselta. Kotityötkin tuntuu mahdottomalta. Tuntuu, etten tule tänään selviämään mistään.

Hei September,

Minulla kestää myös aina pari päivää hölmö olo paniikkikohtauksen jälkeen, se vie jotenkin aivoista kaiken tyhjäksi ja sitten kestää toipua ☹️ ja se karmea palelu ja väsymys kohtauksen jälkeen on kamala.

Tsemppiä viikonloppuusi! Oliko sinulla ketään kenet voit kutsua tarvittaessa paikalle jos köy liian raskaaksi?

Piti ottaa aamupäivällä Opamoxia ahdistukseen. Puolen päivän jälkeen tokenin sohvannurkastani päivänvaloon.

Käytiin porukoilla lasten kanssa. Sisko perheineen oli myös. Ihan kiva oli käydä, mutta olin kyllä jokseenkin poissaoleva. Olo on jotenkin irrallinen ympäristöstä.

Uskon kyllä, että selviän viikonlopusta ihan hyvin. Huominen voi olla vaikea, lauantait usein ovat. Keskimmäinen tyttö lähti yökyläilemään, joten pääsen helpolla. Tulee kotiin vasta huomenna iltapäivällä.

Tämä päivä on ollut vaikea. Olen enimmäkseen nukkunut ahdistustani. Odotan kauhulla pihatalkoita ja siitä myös näin painajaisia. Äsken pääsin vihdoin ylös sängystä ja ruuan laittoon. Ruuan jälkeen kävellään lasten kanssa kauppaan ostamaan vkl herkkuja. Kai tämä tästä vielä iloksi muuttuu.

Mua alkoi ahdistaa iltapäivästä. Sisko lähti silloin kotiinsa. Ekat tarvittavat lääkkeet ei auttaneet, toinen kierros helpotti. Otin silloin myös Propralia. Ei tämä olo vielä täydellisen helpottunut ole, mutta paljon parempi.

Haluaisin tehdä itsemurhan. Miksi mun on oltava muuttamassa juuri nyt?! Ei ole rahaa! Tosin ei sitä rahaa olisi myöhemminkään...

Mun on saatava ensi viikolla oikeat muuttolaatikot. Ja astioiden käärimiseen silkkipaperia. Sain tänään joitakin banaanilaatikoita lisää.

Tahdon nukkumaan.

Sain uuden kotitehtävän psykologilta. Takapihalla pitää käydä kerran ilman tavoitteita. Kaksi viikkoa aikaa.

Olen nyt lakannut yrittämästä altistusta. Millään ei ole merkitystä. En jaksa vaivautua.

Sairastuin ahdistuneisuushäiriöön noin vuosi sitten.Mutta tarkemmin ehkä tänä syksynä.

Olo tuntuu fyysisenä siltä että on paha/kuvottava olo,joka on seurana aina välillä.Kohtauksiin käytän loratsepamia.Ennen se oli tarvittaessa,nykyään tuntuu että tarvii ottaa useaan päivään viikossa.Viime yönä heräsin kuvottavaan oloon ja siihen että sormia pisteli.Tuntuu ettei toi ahdistus jätä rauhaan,vaikka omasta mielestä en ahdistunut olisikaan.Pelkään että kohta tuo lääke ei auta enää.

Mulla on kans sellanen palan tunne kurkussa ja ei oikeen maistu ruoka ta juoma.Vaikka väkisin syönkin ja juon.

Kellään muulla tällaisia tunnetiloja??

Mua ahdistaa päivittäin. Joskus oikeastaan koko päivän. Tämä on ollut tähän asti vähän helpompi päivä. Toinen erä tarvittavista on vielä jäljellä. Kyllä nekin varmasti menevät.

Tällä hetkellä haluaisin päiystykseen ja ehkä osastollekin. Mutta kun ne ovat aivan vieraita paikkoja. En tiedä niistä mitään. Kuinka tiukkoja säännöt on. Milloin ja mistä joutuu eristykseen. Miten lääkkeet otetaan. Olisinko suhteessa muihin potilaisiin parempi- vai huonompikuntoisempi...

Ahdistaa ja pelottaa.

Jardin Prive, mene ihmeessä päivystykseen jos siltä tuntuu. Kyllä siellä osastolla kaikki sitten selviää kun sinne pääset. 🙂🌻

Mua ahdistaa nykyään myös päivittäin ja tämä pahempi alkoi jo eilen illalla koska huomenna pitää mennä harrastustoimintaan. Kaikki siellä vihaavat minua ja olen täysin ulkopuolinen kaikesta. Olen myös tuonne masentuneiden foorumiin kirjoitellut enemmän mutta nyt on tosiaan voimakas ahdistus myös päällä. En tiedä mistä revin voimaa mennä sinne huomenna, ahdistaa ihan mielettömästi.

Hei, Mmila! Osastolle meno on hankalaa... En tunne, että mulla olisi oikeus tai tarvekkaan sille.

Mun ahdistusoireet on tällä hekellä ensi sijaisesti Opamoxin vieroitusoireita, luulen.

Entinen lääkäri kirjoitti mulle paperin, jossa hän selittää mulle sitä, että mulla on oikeus hakea apua. Että koen turvattomuutta ja torjutuksi tulemisen pelkoa, kuten lapsi, ja se saa mut toimimaan itsetuhoisesti. Avun hakeminen on hyväksyttävää ja tarpeellista.

Mutta...

Ei se ole niin helppoa, kuin mitä sitä paperia lukee. Ymmärrän sen, mutta oikea avun pyytäminen on tosi hankalaa. En nyt pysty siihen. ☹️

Eilisestä selvisin niillä Opamoxeille, mitä mulle on nyt kirjoitettu. Mikäköhän on Opamoxin puoliintumisaika? Eilen otin lääkettä puolen tabletin annoksina neljään otteeseen. Se kai piti olon tasaisempana, kuin vain kahdessa erässä otettuna.

Katsoin Sorjosen eilen. Oli pelottavaa käydä nukkumaan sen jälkeen. Muutenkin jätin ottamatta yölääkkeitä. En ottanut Tenoxia enkä Mirtazapiinia. Ja nukuin kai sen takia huonosti. En meinannut nukahtaa ja heräilin. Eli ainakin Mirtazapin on otettava.