September kirjoitti 26.9.2018 11:54

Nyt mun täytyy tulla kertomaan teille, että mä sain leikattua melkein koko pensasaidan ilman paniikkia! Reipas sade keskeytti hommat, mutta huomiselle lupaa hienoa säätä niin voi koettaa jatkaa.

Kyllä mua ahisti, mutta ei tavinnut rauhoittavia ottaa. Tuntu kokoajan, että joku katsoo mua ja arvostelee mun tekemisiä. Huomasin hokevani itselleni yllättäviäkin asioita, jotka ehkä vähän kertoo jotain mun ahdistuksesta. Sen lisäksi, että hoin "tähän ei kuole", sanoin itselleni "sulla on oikeus olla tässä pihalla" ja "et ole huonompi kuin muut".

Hei September,

Tosi hienoa, että sait leikattua pensasaitaa
🌻🙂🌻

Keksitkö ihan itse nuo voimalauseet? Minusta toi on tosi hyvä, että "sulla on oikeus olla pihalla".

Minäkin joskus sanon mielessäni, että minulla on oikeus...jne. jos mulla tosissaan on oikeus tehdä tai sanoa jotakin.

Olet kyllä edistynyt hienosti!

Moikka,

Puuhailin tänään kolme tuntia (!) takapihalla. Pensasaita alkaa olla valmis. Vielä täytyy oksaroska hävittää. Hoin taas noita voimalauseitani itselleni. Niistä on nyt ollut paljon hyötyä.

Suunnittelin jo varovaisesti istutuksia. Piha on ollut laiminlyötynä pitkään, joten kaikki vanhat istutukseni on kunnostettava/uusttava.

Hei hei!

Motivoitte minua niin paljon, että uskalsin eilen mennä ateljeelle. Tein töitä kaksi ja puoli tuntia. Olen paljon iloisempi nyt. Masentaa kun ei kykene tekemään perusasioista.

Aloitin lääkityksen uudelleen. Pregabaliinia, 75mg kaksi kertaa päivässä. Keho tuntuu hieman kevyemmältä jo kolmen annostuksen jälkeen. Tänään olen tiskannut, pessyt vaatteita, pedannut sängyn, riipustanut vaatteita ja siivonnut pois kuivat pyykit. Jouduin ottamaan aika monta taukoa mutta sain harvinaisen paljon tehtyä.
🙂

Nyt tekisi taas mieli mennä makaamaan... Ehkä pitäisi kuitenkin pysyä liikkeessä mutta särkee ja väsyttää. Haluaisin tietää mikä olisi paras ratkaisu tähän tilanteeseen. Normaalisti ajattelisi, että pitäisi huilata kun voimat loppuvat.

Muntjakki, mahtavaa että olet löytänyt täältä motivaatiota! Motivoidaan toinen toisiamme täällä.

Eilisen pihapuuhastelun vuoksi kotona on ollut helpompaa. Takapihan puoleiset sälekaihtimet ovat pysyneet auki. Minua ei pelota, että joku tarkkailee minua.

Moi,

Hyvä Muntjakki ja September, että olette olleet aktiivisia
🙂👍
Mukavaa viikon alkua kaikille myös 🙂🌻

Kävin psykologilla. Hän haluaa, että käytämme loppuvuoden ahdistuksen ja naapuriharhaluulojen käsittelemiseen.

Sain kotitehtävän. Tällä viikolla tavoitteeni on tehdä pihahommia ti-pe 30min kerrallaan. En saa tehdä enempää kuin 30min päivässä, vaikka homma sujuisi ja haluaisin olla pidempään. Aion käyttää tätä foorumia päiväkirjana. Jos ei mun pihahommat kiinnosta, niin jätä lukematta 😀

September, minä ainakin lupaan lukea jokaisen kirjoituksesi! 🙂 Ihan jokaisen pilkunkin, jos niitä tulee! 😉

Psykologisi suunnitelma kuulostaa hyvältä! Osaatko sanoa, miksi tuo aikaraja?

Tämän päivän osalta pihahommat jäivät. Tämä tuli jotenkin niin äkkiä, että en ollut tarpeeksi varautunut menemään ulos. Iltapäivä meni muutenkin torkkuessa, koska olin niin väsynyt.

Huomenna uusi yritys.

Mulla oli eilen tosi voimakas ahdistus. En tiedä, olinko ottanut päivälääkkeen. Mun piti ottaa se, mutta dosetissa tuntui illalla olevan enemmän lääkkeitä kuin olisi pitänyt. Otin sen ylimääräiseksi arvioimani lääkkeen, ja vähitellen ahdistus helpotti.

Ahdistuskohtaukset on ihan kamalia!🤨

Tein eilen toimeentulotuki hakemuksen KELAan. Päätöksen pitäisi tulla seitsemässä arkipäivässä, luulen. Heti alkaa ahdistaa. Mietin asunnon kuntoa. Täällä on korjattavaa, mutta toisaalta tässä on asuttu ennen minua niin, että minua edeltävä asukas oli tehnyt omatoimi-remontin joskus, eikä sen jälki ja heidän kissansa raapimat tapetit olleet erityisen hyvässä kunnossa muuttaessani sisään... Voisi ajatella, että reät ja tulpat seinissä ovat normaaleja asumisen jälkiä. Sen kuulee sitten, kun tarkastaja tulee.

Ahdistaa!

Kiitos JP 🙂🌻

30 minuuttia on arvioimani kahden tunnin työ jaettuna neljälle päivälle. Psykologini halusi jakaa sen mahdollisimman monelle päivälle, jotta altistuksia olisi lukumäärällisesti monta. Lisäksi 30 min on sopivan lyhyt aika siltä varalta, että paniikki pääsee iskemään. Näin ei pääse syntymään uusia negatiivisia kokemuksia.

Vettä sataa, mutta aion mennä kohta pihalle. Puoli tuntia on niin lyhyt aika, ettei siinä ehdi läpi kastua, jos on hyvä takki.

Tein pihahommia 30 minuuttia. Tällä kertaa ajatus pihalle menemisestä ei enää ahdistanut etukäteen. En edes vaivautunut tarkistamaan, monta autoa on parkkipaikalla. Ahdistus oli kaiken kaikkiaan hyvin lievää. Olen todella tyytyväinen edistykseeni.

Ihana kuulla, September! 🙂👍

Ahistaa liikaa..

Olin tänään ahdistunut. Exä ja avokki tulivat vastaan . huh huijaa. Päässä sumeni... Tuntui että maailma pieneni se kutistui enkä nähnyt mitään muuta kuin mustan ja kapean näköalattoman maailman. Menin tien varteen ja soitin ystävälleni. Tunsin raivoa kateutta vihaa mustasukkaisuutta. Ikävää surua. Poli voimakas tunnekaaos. .selvitin pääni ja jatkoin matkaa
Mutta ymmärsin että pysähdyttävä on ja soitettava jollekin. Menin melkein shokkii.😯🗯️

Mä olen kyllä nyt keksinyt tekosyitä olla menemättä tuonne pihalle. Ei sen takia, että mua olis ahdistanut vaan ei ole vaan huvittanut.

Nukuin eilenkin päikkärit, vaikka yöunet oli 11h. Mutta kun väsytti niin kovasti. Tää syysväsymys on nyt ihan nurinkurista, kun mulla on yleensä syyshypomania. Tuntuu ihan samalta kuin kevätväsymyas. Tänäänkään ei huvita yhtään mitään. Katsotaan tuleeko mentyä tuonne pihallekaan, vaikka ei nyt liiemmin vielä nukuta. Pilviset ja harmaat päivät on helpompia. Se on tuo kirkkaus mikä nukuttaa. Ihme homma.

Mutta siis eilen en mennyt pihalle, koska nukuin tyytyväisenä päikkäreitä.