50-vuotiaalle uusi alku?
Heippa.
Olen Tammikuussa 50 vuotta täyttävä mies läheltä Turkua. Peruskouluni jäi aikanaan kesken, olin hieman vaikea sen ikäisenä. En ymmärtänyt mihin se venkoilu voi tulevaisuudessa johtaa.
Tein muutamia pätkätöitä siihen saakka että olin 23 vuotias. Sitten jotain tapahtui. En nyt ala ruotimaan sitä sen paremmin, mutta kerrotaan että olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä todella kauan ja täytän siis 50 vuotta Tammikuussa.
Viime aikoina olen suuressa määrin alkanut tuskastua tilanteeseeni. Sillä reilulla 830 eurolla kuukaudessa ei elä kunnolla. Kaverit harrastavat ja tekevät mitä haluavat, minä en pysty. Minä olen aina se köyhä.
Mutta mitä tälläiselle minun ikäiselleni kouluttamattomalle miehelle olisi nykysuomessa tarjolla? Onko mitään keinoa päästä tästä enää jaloilleni vai oliko se tässä?
Jos esim. suorittaisin jälkikäteen sen peruskoulun päättötodistuksen ja yrittäisin opiskella jotain, onkohan se tuhoontuomittu yritys. Pääseekö tämän ikäinen enää mihinkään vai olenko se naurun aihe siellä nuorempien joukossa? Olisiko jotain muuta mitä voisi ovelasti yrittää? Jotain? Mitä tahansa?
Jos täällä on muita kaltaisiani, tai sellaisia joiden elämäntilanne on edes jotenkin vastaava, olisi mukavaa kuulla kokemuksia. Oletteko onnistuneet pääsemään vielä kiinni johonkin, ja miten?
Omaa tilannettani ei voi oikein verrata, mutta ammattikoulu tuli käytyä yli-ikäisenä vasta lähempänä kolmeakymmentä. Sanotaan että koskaan ei ole liian myöhäistä.
Katselin asiaa netistä, etten kirjoita ihan höpöjä. Aikuisten perusopetusta (luokat 7-9) järjestetään mm. aikuislukioissa. Todennäköisesti ryhmässä on nuoria aikuisia ja maahanmuuttajia. Olen varma, ettei sinulle kukaan naura. Kannattaa kysyä suoraan lähimmästä aikuislukiosta, varmasti ainakin Turussa järjestetään opetusta.
Opintojen alussa sinulle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa otetaan huomioon aiemmat opintosi ja aiemmin hankittu osaamisesi. Opiskelet vain puuttuvat asiat. Tutkintoon johtava opiskelu on maksutonta, eikä opinnoilla pitäisi olla vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeeseen, mutta tukiasiat kannattaa aina varmistaa etukäteen.
Perusopetuksen päättötodistusta tarvitset jatko-opintoihin. Sitten voisit hakea johonkin ammatilliseen erityisoppilaitokseen, jossa opiskelevat saavat terveydellisistä (tai muista syistä) erityistä ohjausta, neuvontaa ja tukea opinnoissa, sekä työllistymisessä. Turussa näyttäisi olevan Ammattiopisto Spesia. Olen itse opiskellut ammatillisessa erityisoppilaitoksessa, ja voin sanoa, että se oli ainoa koulu, jossa olen viihtynyt. 🙂
Suomessa on kyllä niin paljon ikärasismia, että työpaikka voi silti jäädä haaveeksi. Mutta opiskelu on joka tapauksessa kannattava harrastus, se pitää mielen virkeänä.
Hei Mies 50,
Ikäisesi ihminen on elämänsä parhaassa iässä! Sanotaan, elämän karikoita tullut tutuksi ja alkanut tietämään mitä tahtoo. Viiskymppinen voi olla vietävissäkin, joillekin puskee viidenkympin villitys ja joku voi löytää itsensä puolet nuoremman kainalosta.
Eli elämässä edessä mitä tahtoo. Kysyit opiskelemisista. Niin kauan kuin on mielenkiintoa johonkin mikä kiinnostaa, niin kauan voi oppia. Pääasia löytää rohkeus kokea, uusi on aina haaste. Nykymaailma on avannut mahdollisuuksia jokaiselle, toivotonta ihmistä ei ole, rohkeutta ja voimia! Kun sinulle selviää mitä tahdot, sinusta on.
Heippa.
Itse olen alkanut opiskella vasta yli 50 vuotiaana, enkä kadu yhtään, erityisoppilaitoksessa. Opiskellessa on hyvä varautua siihen että harvat ovat yhtä vanhoja, ja nuortenkin kanssa pitää tulla toimeen. Kaikki nuoruuden hyvät ja huonot ratkaisut tulee siinä pohdittua perusteellisesti. Kannattaa hakea kouluun takaisin, siinä ei mitään häviä.
Samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa, opiskelu ei ole koskaan haitaksikaan. 🙂 Ovathan kahdeksankymppisetkin kirjoittaneet ylioppilaaksi. Ei se ole tänä päivänä ihme eikä mikään, että opinnoissa on hyvin eri ikäisiä ihmisiä. Rohkeasti vain kokeilemaan! 👍
Hei Mies 50,
koskaan ei ole myöhäistä opiskella. Ohessa linkki nettiperuskouluun.