Moi! Yliajattelua täälläkin. Etenkin sairauksiin liittyviä juttuja. Usein joku todellinen fyysinen vaiva laukaisee ketjun ja ajatukset alkaa syöttää mieleen kauhukuvia ties mistä mahdollisimman vakavista sairauksista. Tän kanssa on kyllä niin hankala välillä olla. Ootko löytänyt mitään millä saat helpotusta ongelmaan?

Moikka, mulla on myös ahdistuneisuushäiriö. Julkiset paikat ja sosiaaliset tilanteet on kans aika pelottavia ajoittain, luulen että ne harjaantuis kun opettelisi, mutta just nyt ahdistus on liian kova että kykenisi yksin menemään joka paikkaan. Olis mukava kun saisi seuraa ja vertaistukea... Just tällä hetkellä on aivan karsea ahdistuksentunne taas 🙁 miksi sitä oikeen on näin ahistunut... Olis kiva ymmärtää tätä ahdistuneisuushäiriötä paremmin, sen kroonisuutta ja että osaisi ns järkiajattelulla selättää tilanteita, eikä antaa ahdistukselle liikaa valtaa. Mulla ahistaa tulevaisuus ja se, etten elä tarpeeks merkityksellistä elämää. Mulla ei oo myöskään tarpeeksi töitä tällä hetkellä, seki ahistaa. En tiedä mistä saisi tyydytyksen tunteen, tarpeeks tekemällä töitä ja että olisi kavereita? Tällä hetkellä oon flunssassa kotona, ahistaa vieläki enemmän tää ku jumittaa sisällä 😀 voih.

Moro 🙂Kyllä tutun kuuloisia tunteita/oireiluja. Itsellänikin  yliajattelua laajalla skaalalla, ocd, ahdistuneisuutta ja masennusta. Lapsuudesta asti kärsinyt ym. oireista. Pakkoajatuksina yleisimpänä ( sekoamisen pelko, itselle tai läheiselle tekisi pahaa,sairauden pelko yms.) Itselläni diagnosoitu aikuisiällä sittemin add-häiriö,mihin liitännäissairauksena kyseiset mt-ongelmat kuuluvat,mikä hieman toi ymmärrystä omaan minä kuvaan. Itselläni oireet vaihtelevat voimakkuudeltaan riippuen minkälainen elämäntilanne päällä, itsekin nyt työttömänä virunut jonkin aikaa ja yksineläjä niin ahdistus ja pakkoajatukset koittaa ottaa paljonkin ajoittain yliotetta. Erinäisiä kirjoja lukeneena ahdistukseen ja masennukseen liittyen niin hyvä keino olisi opetella järkeileen itelleen, että epävarmuutta elämässä tulee aina olemaan ja sitä ajatusta tulisi vain pystyä sietämään. Helpommin varmasti sanottu kuin tehty, mutta ajatukset ovat loppujen lopuksi vain ajatuksia niitä tulee ja menee kun niihin osaa olla tarttumatta liikaa. Itsellä helpottavana tekijänä ajatusten rauhoittamiseksi toimii liikunta ja ihan arkinen puuhastelu kotona,mihin ajatukset saa keskitettyä. Iltaisin olen pyrkinyt rutiineiksi ottamaan ennen nukkumaan menoa jos ahdistaa niin rentouttavaa syvää hengitystä ja keskittymällä vain siihen jolloin negatiiviset ajatukset häviää ja kroppa rauhoittuu. Rentouttava lukeminen ja sarjojen/elokuvienki katselu toimii välistä! Muutama oma vinkki nyt tuli mainittua.

Tsemppiä kaikille loppuvuoteen ja rentoja hetkiä!

Samaa myös itsellä

Kirjauduin nyt Tukinettiin, koska jonnekin on päästävä purkamaan ajatuksia ja ahdistusta. Minulla on jatkuva pelko , että läheisille sattuu jotain. Yksi tyttäristä sairastui sepsikseen syksyllä ja se oli ihan hirveää aikaa. En vain pysty olemaan miettimättä sitä pahinta. Tytär onneksi toipui, mutta koko ajan murehdin jostain.

Myös se , että suren myös ihan tuntemattomien kohtaloita. Joensuun kolarin miettimisestä en pääse yli. Ajattelen vanhempia ; he menettivät lapsensa ja lapsenlapsensa. En pysty edes kuvittelemaan miten siitä pääsee eteenpäin. Heti aamulla asia oli mielessä ja mietin, että heidän sijassa tappaisin itseni.  Itken usein näiden nuorten elämätöntä elämää. Pienen lapsen vasta alkanutta elämää ja nyt se jo päättyi. Tämä iskee syvälle sieluun. Pieni rakas lapsi. Niin paljon jäi elämää elämättä.

Ja kun suren vieraidenkin kohtaloa niin aina saa olla suremassa jotain. Koko ajan jotain tapahtuu. Ja murehdin omien läheisten puolesta koko ajan. Vaikeaa elää tällaista elämää.