Kyllä on ollut samaa ja pitkäänkin. Mielialalääkkeet alkaa vaikuttamaan vasta ajan kanssa, aikaisintaan muutamassa viikossa, mutta usein menee pari kk ennen kuin auttaa. Itsekin kärvistelen samassa tilanteessa, mutta oon kokenut tän helvetin ennenkin. Usko ei meinaa riittää, että uusi lääke voisi auttaa, mutta pakko olla kärsivällinen ja uskoa ja luottaa. Ja levätä. Ruoka ei maistu lainkaan, mutta syön hitaasti ja yritän saada energiaa jostain kehoon.

Lääkkeen aloitus voi myös pahentaa oloa, mutta se menee vielä ohi. Täytyy vain sokeasti luottaa siihen. Näin on helppo sanoa toiselle, vaikka samalla itse kamppailen samassa tilanteessa. En pysty muuhun kuin lepäämään. Hengitysharjoituksia kannattaa tehdä sitkeästi ja jos suihku tuntuu miellyttävältä, niin ottaa vaikka suihkuja. Hidas lyhyt kävely ulkona voi tehdä hyvää. Mutta ajan kanssa ja keskusteluavun kanssa pääset eteenpäin 🤗.

Moikka. Mulla taas syöminen on melkeen ainut ilo elämässä tällä hetkellä... Vaikea ahdistuneisuushäiriö mulla. Välillä on helpompi olo ja välillä ahistus iskee niin rajusti, ettei meinaa saada henkeä. Mulla kans lääkitys, ollut elokuusta asti ja annosta lisättiin joku aika sitten. Aluks lääkityksestä tuli kauhea olo, itketti vieläki enemmän jne. Mut tasaantui sitten. Tosin näitä kovia ahistuspiikkejä tulee yhä, en tiiä onko lääkitys edelleenkää tarpeeks iso... Usein mulla ahistus tuntuu pahemmin ku meen selinmakuulle, sit on pakko nousta istumaan ja hengitellä että helpottaisi. Mulla tilanteeseeni auttais parhaiten keskusteluapu saman luotettavan ammatti-ihmisen kanssa, turvallisuudentunne siitä ettei mua hylätä ja hoitosuhde jatkuu nii kauan ku haluan. Puuh. Pitää toivoa että Suomessa parantuis mielenterveysapu.

Mielenterveysapu on huonontunut vuosituhannen vaihteesta asti. Tämä tukinetin chat palvelut on ajateltu korvaavan ihmis tapammiset.

Missään edellistä ei ole kirjoitettu...mutta voi päätellä chattien määrästä että niihin panostetaan - voidaan ainakin tilastoissa näyttää että jotain on yritetty🤭

Sitten erilaiset mielenterveysyhdistykset ja heidän vapaaehtoistyöntekijät korvaavat kontien puutteliset mielenterveyspalvelut. Tämä on tätä päivää.

Täällä myös yksi ahdistunut. Pahoinvointi, hermostunut ja levoton olo. Mitään ei tahdo pystyä tekemään, olo on niin kaikennielevä. Eilen aloitettiin lääkitys, joten ihan heti ei helpotusta ole näkyvillä. Hurjan raskasta sietää tätä oloa,  syöminen vaikeaa, nukun huonosti.  Kolme teiniä ja kaksi koiraa pitäisi hoitaa. Heille esitän voivani paremmin kuin voin,  jotta eivät huolestuisi. Sekin hurjan raskasta. Toivottavasti tämä lääke tehoaa, eikä vasta esim. kolmas kokeiltava..

Moikka! Voi  miten tutulta kuulostaa. Juuri koin saman kesä - elokuussa.. Pahoinvointia, ruokahaluttomuutta, uni oli jotenkin levotonta ja aamulla oli yleensä entistä väsyneempi olo. Ja kaiken pahinta varmaan se tunne, että pitää koittaa esittää läheisille että kaikki on hyvin. Itketti ja tuntui, että olen aivan yksin tuon ahdistuksen kanssa.. Pari kuukautta tuota kesti ja sitten se ahdistus vaan hiipui pois.  Toivon todella kovasti, että lääke alkaa vaikuttaa pian ja kohta saat jättää koko kamalan tilanteen taaksesi. Tuollaisina hetkinä minua lohdutti ajatus siitä, että kyllä kaikki menee aikanaan ohi, menee tämäkin sietämätön olo ohi, se vaan nyt tuntuu pieneltä ikuisuudelta.  Päivä kerrallaan hiivitään pikkuhiljaa toipumista kohti, kyllä se aurinko vielä paistaa ja lämmittää <3

Ahdistukseen on myös nopeammin toimivia lääkkeitä ei esim(ssri tai snri) lääkkeet , niillä kestääkin kauan vaikuttaa ja haittavaikutuksia tulee sitäkin enemmän. Kokemuksen kautta tiedän. Gababentiini ja lamotrigiini ja bentsodiatsepiinit ovat toisia vaihtoehtoja noille lääkkeille.