Olen siis jo monen lapsen mamma hoitaisin heitä mielelläni,vaan ainainen pelko paniikkikohtauksesta kalvaa.Pelkään jäädä lasten kansa yksin vaikka niin haluaisin olla heile se ihana leikkivä mamma.tästä pelosta taas saan ahdistuskohtauksen että olen niin huono ,vaikka lapseni sanovatkin että olen ihan hyvä tällaisena.Tuntuu niin pahalta kuulla kun toiset isovanhemmat vievät lapsenlapsiaan elokuviin ,sirkukseen ,matkoille ym.😟 minä tunnen itseni ihan raakiksi.kun muita on läsnä pystyn kyllä heidän kanssaan leikkimään ym.tuntuu paskalta olla tämmöinen!!!käytän kyllä ruhoittavia lääkkeitä ,vaan ovat lyhytvaikutteisia.Ei taida muuta voida kun kärvistelä vaan ,ja tuntea tämän elämän vaiheen menevän hukkaan.EN HALUA ESITTÄÄ TÄLLÄ KIRJOITUKSELLA MITÄÄN :voi mua reppanaa.kunhan nyt tuntojani riipustin,paniikki/ahdistuneisuus on kyllä pahasti elämän laatua pahentava ”tauti”20v on kokemusta🤔
Hei Vanhus, mulle on huomenna tulossa kaksi lastenlasta kyläileen pariksi päiväksi. Ovat 7 ja 9 vuotiaita. Myös 3v olisi halunnut tulla mutta en häntä uskalla ottaa, kun en jaksaisi häntä hoitaa. Isommat jo yksinkin pärjäävät eikä heidän kanssan tarvi koko ajan olla.
Tunnen itseni myös huonoksi isoäidiksi mutta minkä sille voi kun ei jaksa niin ei jaksa.
Ollaan sellaisia isoäitejä mitä jaksetaan olla, jookos?
Olen avannut ketjun ikäihmisille, tervetuloa sinne kirjoittelemaan.